Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) julkisti maaliskuussa 2026 tutkimuskokonaisuuden, jossa selvitettiin, millaiset toimenpiteet lisäävät matalasti koulutettujen aikuisten osallistumista koulutukseen. Etlan ja Laboren toteuttamassa satunnaistetussa kenttäkokeessa testattiin kahta lähestymistapaa.

Kirjepostikokeilu osoitti, ettei yleisen koulutustiedon lähettäminen 50 000 perusasteen varassa olevalle aikuiselle tuottanut tilastollisesti merkitsevää muutosta koulutukseen hakeutumisessa. Kirje aiheutti verkkosivujen kävijämäärissä vain lyhytaikaisen piikin, eikä esimerkiksi Koulutusneuvontaan tullut odotettua enempää yhteydenottoja. Kirjeen saaneista vain noin 90 henkilöä aloitti opinnot – määrä, jota ei voida erottaa sattumanvaraisesta vaihtelusta.

Hakevan toiminnan pilotissa palveluntuottajat jalkautuivat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tarjoamaan kertaluontoista räätälöityä koulutusneuvontaa kasvokkain erityisesti niille työntekijöille, joilla oli korkeintaan yleissivistävä koulutus. Pilotin aikana otettiin yhteyttä yli 10 000 toimipaikkaan ja järjestettiin 1 322 infoa. Pilotti lisäsi kohderyhmän osallistumista toisen asteen koulutukseen 0,75 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa noin kahdeksan prosentin suhteellista kasvua aiempaan verrattuna. Kokeiluun kuuluneilla alueilla työskenteli noin 40 000 aikuista, joilla oli korkeintaan yleissivistävä koulutus. Näistä henkilöistä infotilaisuuksiin tavoitettiin 1700 henkilöä ja koulutukseen hakeutui arviolta 300 henkilöä.

Yhden uuden opiskelijan koulutukseen saaminen maksoi pilotissa noin 6 200 euroa. Aiemman tutkimuksen perusteella peruskoulupohjalta aloitettu toisen asteen koulutus tuottaa julkiselle sektorille keskimäärin 10 000–20 000 euron positiivisen nettovaikutuksen, jos koulutus aloitetaan viimeistään noin 45 vuoden iässä. Lisäksi hakeva toiminta kohdentuu lähtökohtaisesti eniten tukea tarvitseviin, mikä tukee elinikäisen ohjauksen tasa-arvotavoitteita.

Tutkijat suosittelevat hakevan toiminnan kohdentamista aloille ja ryhmille, joilla koulutuksen hyödyt ovat suurimmat. Työssä olevien lisäksi tarvitaan keinoja tavoittaa työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, joita pilotissa kokeiltu yrityslähtöinen malli ei kata.

On mielenkiintoista havaita, että jokin työpaikoille suunnatuissa koulutusinfotilaisuuksissa sai aikaan koulutukseen hakeutumisen yleisen infokirjeen saamiseen verrattuna. Mikä koulutukseen hakeutumisen aiheutti: räätälöity tieto, ohjaajan olemassaolo, ryhmäinfo, kaikki nämä yhdessä vai jokin muu? Sitä emme tiedä. Rekisteritiedoista selviää myöhemmin, suoritetaanko pilotin myötä aloitetut opinnot loppuun, sekä niiden mahdollinen vaikutus työllisyyden ja tulojen kehitykseen.

Täällä voit ilmoittautua Jotpan 8.5.2026 järjestettävään tilaisuuteen, jossa kerrotaan lisää kokemuksista hakevan toiminnan pilotissa.

Lisätietoa tutkimuskokonaisuudesta ja loppuraportista Jotpan verkkosivuilla
Tallenne tutkimustulosten julkaisutilaisuudesta YouTubessa

Kirjoittaja:
Mia Ekström, erityisasiantuntija, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa)
mia.ekstrom@jotpa.fi

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 36, huhtikuu 2026
https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus/nro36