Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä ohjauksen vahvistaminen tuli keskeiseksi tavoitteeksi eri koulutuksissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) käynnisti syksyllä 2022 arvioinnin opinto-ohjauksen käytäntöihin jatkumona aina perusopetuksesta toisen asteen suorittamisen jälkeiseen opinto-ohjaukseen. Huomio arvioinnissa on oppivelvollisuuden laajentamisen mukanaan tuomissa opinto-ohjauksen uusissa muodoissa.

Nostamme tässä kirjoituksessa esiin arvioinnin ensimmäisiä tuloksia erityisesti ohjausvastuiden näkökulmasta. Tulokset pohjautuvat henkilöstön kyselytiedonkeruuseen (N = 1672) sekä oppilaiden ja opiskelijoiden ryhmähaastatteluihin (N = 149) yläkouluissa, ammatillisissa perustutkintokoulutuksissa, lukiokoulutuksessa sekä nivelvaihe- ja valmentavissa koulutuksissa.

Ohjausvastuut ja oppijoiden oikeus saada ohjausta

Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä ohjausvastuista ja niiden siirtymisestä säädettiin tarkemmin. Vastuu oppijoiden ohjauksesta on aina joko opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä tai oppivelvollisen asuinkunnalla. Perusopetuslakiin kirjattiin oppilaan oikeudesta saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta, mikäli hän tarvitsee lisää tukea jatko-opintoihin suuntaamiseen. Toisella asteella kiinnitettiin huomiota muun muassa keskeyttämisuhan alaisten opiskelijoiden lisäohjaustarpeeseen.

Opinto-ohjaus nähdäänkin kaikkien oppijoiden oikeutena, jonka toteuttamisessa tulee huomioida oppijoiden yksilölliset tarpeet. Oppijoiden tukeminen omien kiinnostusten tunnistamisessa, opiskeluvalmiuksien ja elämässä tarvittavien tietojen ja taitojen oppimisessa ja päätöksentekovalmiuksien kehittämisessä on keskeistä.

Henkilöstö tavoitettavissa, mutta yksilöllisen ohjauksen saamisessa oppijan vastuu korostuu

Karvin arvioinnissa oppilaat ja opiskelijat kokivat, että henkilöstö oli pääosin hyvin tavoitettavissa opinto-ohjauksen saamiseksi. Myös henkilöstö arvioi opinto-ohjauksen olevan saavutettavaa, mutta sen ei aina nähty vastaavan oppijoiden tarpeisiin. Tulosten mukaan erityisesti työelämään ja urasuunnitteluun liittyvään ohjaukseen tulisi kiinnittää huomiota kaikissa koulutuksissa.

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa opintojen ohjausta toteutti opinto-ohjaajan lisäksi merkittävässä määrin ryhmänohjaaja. Samoin valmentavien koulutusten henkilöstö näyttäytyi merkityksellisenä ohjaustahona. Kuitenkin jossain määrin ohjauksen saaminen näytti olevan oppijoiden omalla vastuulla: ohjausta sai, jos sen piiriin osasi hakeutua.

”Mä sanoisin, että jos sä oot sellainen tyyppi, joka ujostelee kysymistä, asioista ja sanomista omia vaikeita hetkiä, että mä en oikeasti tiedä, niin se on mun mielestä tosi vaikeaa saada sitä apua.”

Koulutuksissa olisikin tärkeää pohtia, kuinka yhdenvertaisesti yksilöllisiä ohjaustarpeita selvitetään.

Moniammatillisen ohjausyhteistyön toimivuus keskeistä yksilöllisessä ohjauksessa

Opinto-ohjausta toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, jossa kaikilla henkilöstön jäsenillä on oma roolinsa. Arviointitulosten mukaan moniammatillinen yhteistyö nähtiin tärkeäksi osaksi esimerkiksi tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeiden tunnistusta ja keskeyttämisuhan alaisten opiskelijoiden ohjausta toisella asteella.

Ohjausyhteistyön toteutuminen ohjaus- ja opetushenkilöstön välillä näytti toimivan melko hyvin. Kuitenkaan yhteistyö psykologipalvelujen kanssa ei kaikkialla toiminut, sillä eri koulutuksissa suuri osa vastaajista arvioi yhteistyön toimivuuden korkeintaan kohtalaiseksi. Vastauksissa tuotiin esiin myös psykologipalvelujen saatavuuden ongelmia.

Ohjaus on kokonaisuus, jossa jokaisella kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevällä on mahdollisuus vaikuttaa nuoren tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteuttamiseen. Mikäli esimerkiksi moniammatillisia palveluja ei ole riittävästi saatavilla, eniten tukea ja ohjausta tarvitsevat nuoret voivat kokea erilaisten valintojen tekemisen entistä vaikeammaksi. Koulutuksissa on tärkeää varmistaa moniammatillisen ohjauksen saatavuus osana opintojen tukemista, jotta nuori voi saada tukea myös ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Näin valmius ottaa vastaan tulevaisuus haasteineen vahvistuu.

Karvin opinto-ohjauksen arvioinnin tuloksia lisää vuoden 2024 aikana

Arvioinnin ensimmäisistä tuloksista koskien opinto-ohjauksen kokonaisuuden toteutumista, hyviä käytänteitä ja kehittämistarpeita eri koulutuksissa raportoitiin laajemmin syksyllä 2023 (Jokio, Myllykoski-Laine, Nousiainen & Marjanen 2023). Arviointiaineistoa kerätään ja tietoa julkaistaan vielä kevään aikana, ja syksyllä 2024 julkaistaan arvioinnin loppuraportti, jossa esitetään arvioinnin aineistoihin pohjaavat kehittämissuositukset.


Kirjoittajat:
Kati Jokio, arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
kati.jokio@karvi.fi

Siru Myllykoski-Laine, arviointiasiantuntija,Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
siru.myllykoski-laine@karvi.fi

Lähde:
Jokio, K., Myllykoski-Laine, S., Nousiainen, S. & Marjanen, J. (2023). Opinto-ohjauksen toteutuminen – arviointituloksia oppivelvollisuusikäisten koulutuksista. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/opinto-ohjauksen-toteutuminen-arviointituloksia-oppivelvollisuusikaisten-koulutuksista  

Lisätietoja:
Karvin opinto-ohjauksen arvioinnin hankesivut: https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/ammatillinen-koulutus/teema-ja-jarjestelmaarvioinnit/opinto-ohjauksen-uusia-muotoja-koskeva-arviointi-ohja-2022-2024

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle

_{Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 28, helmikuu 2024 | https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus/nro28}