“Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteisötasolla oppilaiden huoltajat ovat mukana kehittämässä koulun toimintaa ja tukemassa kouluyhteisön ja luokan hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Koulu tarjoaa mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sitä kautta vertaistukeen. Yksilötason yhteistyöllä tuetaan yksittäisen oppilaan oppimisen ja kasvun edellytyksiä. Toimivassa yhteistyössä oppilaiden huoltajilla ja koulun henkilökunnalla on riittävän yhteinen käsitys yhteistyön tarkoituksesta ja toimintatavoista.” (Perusopetuksen laatukriteerit, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2012, minedu.fi) 

Huoltajatapaamisten tavoitteina ovat siis niin oppilasta koskevien tietojen ja suunnitelmien jakaminen koulun ja kodin kesken, luokan ja koulun asioiden tiedottaminen koteihin kuin myös vanhempien osallistaminen oman lapsen luokan ja laajemminkin koulun käytänteissä ja toiminnassa.

Maahanmuuttajataustaisten huoltajien tapaamisissa on syytä käyttää tulkkia, puhelintulkkausta tai Tulka-puhelinta molemminpuolisen ymmärtämisen varmistamiseksi. On myös hyvä tarkistaa, mikä kielivariantti huoltajilla on käytössä, koska eri murteilla puhuvat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan. Oppilaita ei saa käyttää tulkkeina!


A. Oppilaskohtaiset tapaamiset

Yksilötasolla tarvitaan mahdollisimman avointa ja arvostavaa keskusteluyhteyttä kodin ja koulun välillä molemminpuolisen tiedonkulun varmistamiseksi ja kasvatusvastuun jakamiseksi. Tämän yhteyden alustaa opettaja esittäytymällä huoltajille ja ilmaisemalla, että on tavoitettavissa ja toivoo yhteistyötä, sekä tarjoamalla tilaisuuksia tapaamiseen ja kasvotusten keskusteluun oppilaan asioissa säännöllisesti. 

Opettajalta vaaditaan erilaisten perheiden kohtaamisessa herkkyyttä ja vaistoja, taitoa kuunnella ja nähdä asioita eri näkökulmista. Tapaamisissa tulee käyttää selkeää kieltä tarpeetonta ammattisanastoa välttäen. Sanattomien viestien huomaaminen ja ymmärtäminen on myös tärkeää. Opettajan myönteinen ja välittävä suhtautuminen rohkaisee huoltajia yhteistyöhön ja ilmaisemaan omat näkemyksensä. 

Vanhempainvartit ja kehityskeskustelut 

Vanhempainvartit ja kehityskeskustelut ovat vähintään kerran lukuvuodessa järjestettäviä opettajan tai luokanvalvojan ja huoltajien tapaamistuokioita, joissa vaihdetaan lapsen koulu- ja kotikuulumisia. Tapaamisessa opettaja tai luokanvalvoja kertoo opintojen edistymisestä mutta myös lapsen käyttäytymisestä, ryhmään sopeutumisesta ja muista havainnoistaan, ja huoltajat antavat opettajalle tarpeellista tietoa lapsen elämänkaaresta ja perhetaustasta. Tärkeintä antia on kuitenkin luottamuksen ja keskusteluyhteyden muodostuminen koulun ja kodin aikuisten välille jo ennen lapsen mahdollisten ongelmien ilmaantumista. 

Arviointikeskustelut 

Arviointi- tai koulukeskustelu keskittyy vanhempainvarttia enemmän lapsen oppimisen seurantaan ja suunnitteluun, ja on tärkeä koulun ja kodin yhteistyömuoto. Arviointikeskustelussa ovat läsnä opettaja tai luokanvalvoja, huoltajat ja halutessaan myös lapsi itse. Arviointikeskustelussa opettaja kertoo, miten oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Samalla lapselle ja huoltajille avataan arvioinnin perusteita ja soveltamista ja tarkastellaan oppilaan edistymistä, vahvuuksia sekä kehitettäviä osa-alueita. Onnistuneessa arviointikeskustelussa jokainen osallistuja tuo keskusteluun omaa asiantuntijuuttaan: lapselta saadaan hänen oma näkemyksensä itsestään oppijana ja opiskelijana, opettaja on opettamisen ja kasvattamisen asiantuntija ja huoltajat puolestaan vanhemmuuden asiantuntijoita. Näin arviointikeskustelu tuottaa kokonaiskäsityksen lapsesta oppijana ja myös persoonana, ja keskustelu muodostuu oppimisprosessin osaksi, joka välittömästi ohjaa oppilaan työskentelyä ja antaa myös aikuisille arvokasta tietoa oppilaan oppimisen ja kasvun ohjaamiseksi. (Opetushallituksen säädökset ja ohjeet, oph.fi)

B. Luokkakohtaiset tapaamiset

Myös luokkakohtaiset vanhempaintapaamiset ovat hyödyksi niin jokaiselle oppilaalle kuin luokkayhteisölle ja opettajallekin. 

“Oma luokka on lapselle läheinen ja tärkeä pienyhteisö. Myös vanhemmat ovat osa tätä yhteisöä. Lapsi viettää monta vuotta lapsuudesta ja nuoruudesta koulussa. Nämä vuodet ovat lapsen kehityksen kannalta erittäin merkittäviä. Vanhempien tulee olla kiinnostuneita, aktiivisesti läsnä ja seurata lapsensa koulunkäyntiä. Tämän merkittävän elämän osa-alueen ulkopuolelle ei kannata jäädä. Vanhemmat ovat mukana lapsensa koulunkäyntiin ja kaveripiirin liittyvissä eri tilanteissa, kun he: 

• tuntevat opettajan ja opettajan työskentelytavat
• ovat kiinnostuneita koulun arjesta
• tuntevat lapsensa kaverit
• tuntevat luokan muut vanhemmat
• ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden vanhempien kanssa

Tutussa yhteisössä vanhempien on helpompi auttaa ja tukea toisiaan. Samalla lapsen ympärillä oleva turvaverkosto vahvistuu. Hyvä yhteishenki tukee opettajan työtä ja vahvistaa hyvää ilmapiiriä.” (Vanhempaintiimi-opas, www.vanhempainliitto.fi)  

Aiheena ovat olleet huolia vähentävät ja ennalta ehkäisevät käytännöt, varhainen ja avoin yhteistoiminta osapuolten kesken.