Uusi ohjeistus OPH:n koulupoissaoloihin.

Poissaolokäytännöt tulee käydä lukuvuoden alussa läpi huoltajien kanssa.

Poissaolo = oppilas ei tule lainkaan oppitunnille
Myöhästyminen = oppilas tulee paikalle oppitunnin jo alettua

Perusopetuslain (628/1998) 35 § mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

Sairauspoissaolo:
Jos lapsi on sairas, tulee huoltajan ilmoittaa siitä kouluun mahdollisimman nopeasti (saman aamupäivän aikana) puhelimitse tai Wilman välityksellä. Mikäli yhteydenottoa kotoa ei tule, on luokanopettaja/-valvoja huoltajaan puhelimitse yhteydessä samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Oppilas huolehtii sairauden aikana mahdollisuuksien mukaan koulutehtävistään.

Lomamatkat:
Huoltaja ei voi antaa lupaa muihin kuin sairauspoissaoloihin. Lupa lomamatkoihin tai muihin sellaisiin anotaan kirjallisesti. Luokanopettaja/-valvoja voi myöntää 1-3 päivää, pidemmät lomat anotaan rehtorilta tai koulun johtajalta. Anotun loman aikana tulee huoltajan yhdessä oppilaan kanssa huolehtia siitä, että koulutehtävät tulevat suoritetuiksi.

Opettaja merkitsee (esim. Wilmaan) oppilaiden myöhästymiset ja poissaolot samana päivänä. Luokanopettaja/luokanvalvoja seuraa oppilaiden poissaoloja ja on velvollinen puuttumaan epäselviin ja luvattomiin poissaoloihin varhaisessa vaiheessa.

Luokanopettaja/-valvoja seuraa oppilaidensa poissaoloja ja selvittelee niiden syitä. Hän on yhteydessä kotiin samana tai viimeistään seuraavana päivänä, mikäli oppilas on poissa, eivätkä huoltajat ole poissaoloa ilmoittaneet.

Mikäli oppilaalle tulee luvattomia poissaoloja tai sairauspoissaoloja huolestuttavan paljon, on luokanopettaja/-valvoja yhteydessä kotiin selvitelläkseen tilannetta. Tarvittaessa hän sopii huoltajan kanssa koulun tukitoimista (opetusjärjestelyihin liittyvä tai oppilashuollollinen tuki).

Perusopetuslakiin (POL 26§) velvoittaa opetuksen järjestäjää seuraamaan oppilaan poissaoloja ja ilmoittamaan luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle.

Kouluilla on oltava poissaolojen seurannan suunnitelma, johon sisältyy ohjeistus poissaolojen ilmoittamisesta, kirjaamisesta ja seurannasta sekä ennaltaehkäisystä.

Mikäli oppilaan poissaolot ovat jatkuvia eli

• koulun tukitoimet eivät riitä
• oppilas / vanhemmat eivät sitoudu tarjottuihin koulun tukitoimiin
• oppilas / vanhemmat eivät ole motivoituneita tarjottuihin koulun ulkopuolisiin tukitoimiin
• mikäli oppilaan hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä on koulu velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen.

Jos oppilaan huoltaja ei valvo oppivelvollisuuden täyttämistä (POL 45§) asiasta on tehtävä ilmoitus poliisille.

Liite 7: Poissaolot - vinkkejä yhteydenottoon

Hyväksi havaittuja ja toimivia apukeinoja:   Kouluun tuleminen luotetun aikuisen, ”tukihenkilön” kautta: opettaja, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi tai kuka tahansa   Pitkän poissaolojakson jälkeen aloittaminen ”helpoimmasta” tai vähiten ahdistusta tuottavasta oppitunnista / koulutehtävästä  Tukihenkilö tavoitettavissa myös koulupäivän aikana  Säännölliset välituntitapaamiset ja kuulumisten kyselyt tarpeen mukaan  Lupa poistua tunnilta (esimerkiksi ahdistuksen tms. kasvaessa liian suureksi)  Rauhoittumispaikka  Ruokailutilanteiden tai välituntitilanteiden uudelleen järjestäminen  Järjestelyt haastavien oppituntien ajaksi (omassa rauhassa/ työtilassa työskentely tms.)  Kokeiden karsiminen tai kokonaan pois jättäminen   Kotona tehtävän työn rajaaminen: Läksyjen karsiminen tai kokonaan pois jääminen  Kouluun palaaminen suunnitellusti asteittain tunteja lisäämällä pikku hiljaa  Lyhennetty koulupäivä tai viikko  Kotiin viety ohjaus/opetus  Etäohjaus, verkko-opetus, oppituntien striimaus, etätukiopetus, verkkomateriaalit ja -palaverit  Opiskelu kotona, koulutehtävien ja töiden suorittaminen itsenäisesti, tehtävien antaminen ja vastaanotto koululla, kokeet tai muut näytöt sovitusti

 

Seutukunnallinen malli poissaoloihin puuttumiseen

1. Johdanto 

Poissaoloista voi olla monenlaisia seurauksia lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Poissaoleva jää aina paitsi jostain (opetus, sosiaalinen tilanne jne.). Poissaolokierre alkaa usein pienistä poissaloista, vähitellen kasvaen. Jo yli 10 % kuukausittainen poissaolo, vaikuttaa haitallisesti oppimiseen (Kaltiala-Heino ym. 2003).  

Menetettyä aikaa ei korvaa sairauden aikana tehdyt kotitehtävät, mikäli niitä on ylipäätään jaksanut sairaana tehdä. Erityisesti heikommin menestyville oppilaille säännöllisellä koulunkäynnillä on suuri merkitys, eikä heillä ole ”varaa” jäädä koulusta pois. Heikko koulumenestys jo alakoulussa voi jo viedä uskon yrittämiseen. Runsaiden poissaolojen vuoksi oppilaan työnteon taidot ja opiskelutottumukset kehittyvät hitaasti tai eivät pääse kehittymään ollenkaan.  

Runsailla poissaoloilla, olivatpa ne sitten luvallisia tai luvattomia, on tutkitusti yhteys sekä mielenterveyden että käyttäytymisen ongelmiin. Poissaolokierre alkaa usein pienistä poissaoloista. Tämän vuoksi myös vähäisten poissaolojen syiden selvittäminen on hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen. Kaikki poissaolot syystä huolimatta lasketaan samaan kertymään.  

Koulupoissaolot ovat kaiken kaikkiaan erittäin tärkeä lapsen tai nuoren hyvinvoinnin mittari. Poissaoloja selvitettäessä ja niihin puututtaessa on erityisen tärkeää muistaa seuraavat asiat: 

• Yksilökohtainen puuttuminen – puuttumisen tapa ja keinot riippuvat oppilaasta yksilönä, hänen henkilökohtaisista haasteistaan ja vahvuuksistaan sekä poissaolojen luonteesta 
• Työtä tehdään ketään syyllistämättä ja syytelemättä, avoimesti keskustellen ja kuunnellen 
• Luottamuksen rakentaminen sekä oppilaan että perheen kanssa on hyvin tärkeää 

• Ensisijaista on tuen tarjoaminen 
• Oppilaan tulee aina kokea olevansa tervetullut kouluun: Tärkeää on positiivinen tapa ottaa oppilas vastaan kouluun silloinkin kun poissaoloja tai myöhästymisiä on paljon 
• Oppilaan koulunkäyntikyvyn ja terveydentilan ei tule vaikuttaa hänen arvosanoihinsa, arviointi perustuu oppilaan osaamisen tasoon eikä oppilaita saa vertailla toisiinsa 

 2. Koulupoissaoloihin puuttuminen 

Koulupoissaoloihin puuttumista on mallinnettu portaittain siten, että puuttuminen on sitä intensiivisempää, mitä enemmän poissaoloja on. Poissaolojen lisääntyessä, yleensä myös tarve koulun ulkopuolisten toimijoiden tuelle ja perheen kanssa työskentelylle kasvaa. 

Oppilashuoltoryhmä toimii luokanopettajien ja –valvojien tukena poissaolojen seurannassa. Seuranta on lainsäädännön muutoksen myötä tiukentunut ja koskee kaikkia poissaoloja (myös myönnetyt ja terveyssyyt). Opettajien vastuulla on poissaolojen tarkka kirjaaminen ja seuraaminen. Mikäli poissaoloa ei ole selvitetty, kotiin ollaan yhteydessä ensisijaisesti puhelimitse jo samana päivänä.


Vuosiluokkakohtaiset tuntimäärät ja niiden prosenttiosuudet:

 3. Koulupoissaolojen taustatekijöiden kartoitus 

Koulupoissaolojen taustatekijöiden kartoitusta on hyvä tehdä huolellisemmin ja systemaattisemmin jos poissaolojen määrä ja huoli oppilaan poissaoloista kasvaa (esim. PORRAS 3. ja 4).  

Seuraavaan listaukseen on koottu esimerkkejä kartoitettavista asioista ja tahoista, jotka voivat selvittelytyötä tehdä: 

Koulunkäynnin kokonaistilanne (luokanvalvoja/ -opettaja, moniammatillinen työryhmä) 

• Poissaolojen määrä, laatu, toistuvuus 
• Suoritusten tilanne, opettajien arvio tilanteesta 
• Oppilaan vahvuudet (taidot, itsenäisyys, tunnollisuus yms.) 
• Oppilaan kokemat vaikeudet opiskelussa ja koulunkäynnissä (arjenhallinta, opiskelutekniikat) 

Oppilaan yleinen hyvinvointi ja terveys (moniammatillinen työryhmä, kouluterveydenhuolto, tarvittaessa erikoissairaanhoito) 

• uni 
• ravinto 
• vapaa-aika / harrastukset 
• päihteet, muut riippuvuudet (media) 
• oppilaan kokema koulustressi (kokeet, läksyt), koejännitys 
• koulumotivaatio 
• yleinen terveydentila 
• somaattiset oireet (vatsakivut, pahoinvointi, heikotus, päänsäryt) 
• väsymyksen terveydelliset syyt
  

 Oppimisvaikeudet, neuropsykiatriset piirteet/häiriöt  (erityisopettaja, koulupsykologi, tarvittaessa erikoissairaanhoito) 

• kapea-alaiset oppimisvaikeudet (esim. luki-vaikeus) 
• ei-kielellinen oppimisvaikeus 
• kehityksellinen kielihäiriö 
• tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat (ADHD, ADD) 
• autisminkirjon piirteet/häiriö 

 Mielenterveys (opiskeluhuollon henkilökunta, tarvittaessa erikoissairaanhoito) 

• mieliala 
• itsetunto-ongelmat 
• ahdistus, pelot, sosiaalinen ahdistus, paniikkihäiriö 
• muut mielenterveyden häiriöt 

 Psykososiaalinen ja – fyysinen terveys  (luokanvalvoja/-opettaja, Kiva-tiimi, rehtori, opiskeluhuollon henkilökunta, tarvittaessa erikoissairaanhoito) 

• sosiaaliset suhteet koulussa (kaverit/ luokka/opiskeluryhmä/ koulun aikuiset) ja vapaa-ajalla koulukiusaaminen, aiemmat kiusaamiskokemukset 
• yksinäisyys 
• kouluympäristö (sisäilma, aistiherkkyydet) 

 Koulun ulkopuoliset tekijät (opiskeluhuollon henkilökunta, perhesosiaalityö) 

• vanhemmuus, rajat/ rakkaus, uusperheet, kodin ilmapiiri 
• perheen vuorovaikutussuhteet, sisarussuhteet 
• läheisverkosto, harrastukset, vapaa-aika, naapurusto, merkitys lapselle 
• päihteidenkäyttö perheessä, lapsen päihteidenkäyttö 
• perheväkivalta 
• vanhempien mielenterveys, sisarusten mielenterveys, lapsen mielenterveys 
• perheen taloudelliset ongelmat, köyhyys 
• vanhempien elämäntilanne 
• kriisitilanteet (mm. äkilliset perhettä koskettavat onnettomuustilanteet, vakava sairaus, avioero), traumat 
• sosiaalisen median käyttö, pelaaminen, digimaailma, digiväkivalta, medianlukutaito 
• vanhempien, sisarusten ja lapsen fyysiset terveysongelmat 
• mahdollinen riski kunniaväkivaltaan 
• perheen ideologinen ja/ tai kulttuurillinen tausta 
• kotiopetus, jolloin vastuu koulunkäynnistä kokonaisuudessaan kodilla 

4. Materiaalia kartoituksen tueksi 

Koulupoissaolojen taustalla olevien tekijöiden kartoittamiseksi voidaan hyödyntää erilaisia koulupoissaoloja koskevia kyselyjä ja oppaita. Kyselyjä käytettäessä on kuitenkin tärkeä muistaa, että mikään yksittäinen väline ei ole kaiken kattava, vaan ne toimivat ainoastaan apuvälineinä kokonaistilanteen ja poissaolojen taustatekijöiden kartoittamisessa. Mukana myös ”syiden selvittelyjen ohje” oppilaan kanssa käytävän keskustelun tueksi. 

Materiaalia koulupoissaolojen taustatekijöihin ja niiden kartoittamiseen liittyen

SRAS-R koulupoissaolokysely (Kearney). Eri lomakkeet vanhemmille, lapselle/ nuorelle: 

http://www.socca.fi/files/7718/Koulupoissaolokysely_-_lapsi_nuori.pdf 

http://www.socca.fi/files/7719/Koulupoissaolokysely_-_vanhemmat.pdf 

http://www.socca.fi/files/7717/Koulupoissaolokysely_-_arviointiohje.pdf 

 

ISAP Inventory of School Attendance Problems, (Knollmann, 2018). Käännös suomeksi 2019: 

http://www.tuuve.fi/wp-content/uploads/2020/03/Koulupoissaolojen-oireet-ja-syyt-ISAP-Versio1.2.pdf 

 

www.mielenterveystalo.fi  

Arviointilomakkeita mielenterveyden ongelmiin, esim. mieliala, yleistynyt ahdistus, eroahdistus, paniikkioireet (suurin osa ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisten, esimerkiksi koulupsykologien käytössä). 

 
Opaskirja:  Koulua käymättömät oppilaat , pieni opas koulunkäynnin tueksi 

Syiden selvittelyjen ohje: 

Esimerkkejä erityisistä opetusjärjestelyistä 

Kun oppilaan tuen tarpeita ja poissaolojen taustalla olevia syitä on kartoitettu, voidaan koulunkäynnin mahdollistamiseksi luoda tarvittavia tukimuotoja ja erityisjärjestelyjä. Päätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä tekee aina rehtori, joka pohjaa päätöksensä usein esimerkiksi lääkärin antamaan lausuntoon. 

Laajemmin, koko verkoston työskentelyyn liittyvistä interventioista löytyy tietoa esimerkiksi taulukkomuodossa: 

http://www.socca.fi/files/7926/Koulupoissaolojen_interventiotaulukko_perusopetusikaisille.pdf 

Luokanvalvojan POISSAOLOLOMAKE (POLO 1)  

TÄYTÄ TARPEELLISILTA TUNTUVAT OSAT

OPPILAAN NIMI JA LUOKKA:	HUOLTAJA JA YHTEYSTIEDOT:
LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ:	PÄIVÄMÄÄRÄ:
POISSAOLOJEN HUOLEN SYY:   • oppimistulokset huononevat • poissaolotunteja yli 50 (ilman anottuja lomia) • runsaita ja jatkuvia myöhästelyjä • poissaoloja tietyiltä oppitunneilta tai tiettyinä viikonpäivinä_________________________ • poissaoloselvitykset puutteellisia • epäily siitä, että oppilas itse käyttää Wilmaa	SUUNNITELTU TUKI:    ANNETTU TUKI:    VASTAANOTTAMATON TUKI:
MYÖHÄSTYMISIÄ YHTEENSÄ:	LUVATTOMIA POISSAOLOJA YHTEENSÄ:
ANOTTUJA LOMIA YHTEENSÄ:	LASTENSUOJELUILMOITUKSEN TARVE:
POISSAOLOJEN KORVAAMISTILANNE:
YHTEYDENOTOT HUOLTAJIIN päivämäärät ja aiheet, sovitut asiat:	OPPILAAN KUULEMINEN päivämäärät ja aiheet, sovitut asiat:
MUUT TOIMENPITEET:	OPPILASHUOLLON MERKINNÄT: