Kun lapsi tai nuori elää väkivaltaisessa ympäristössä, näkyvät sen seuraukset väistämättä myös koulussa. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta
vaikuttaa monin tavoin kaikkien osallisten hyvinvointiin ja terveyteen. Fyysisten vammojen (mustelmat, murtumat, naarmut ja hiertymät, aivovammat, palovammat ja silmävammat) lisäksi väkivalta vaikuttaa tunne-elämään ja käyttäytymiseen. Psyykkisiä eli tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus, syömis- ja unihäiriöt, yliaktiivisuus tai korostuneet häpeän tai syyllisyyden tunteet. Väkivallan psyykkiset seuraukset saattavat ilmetä myös tapahtuneeseen nähden luonnottomana tyyneytenä ja välinpitämättömyytenä, muistikatkoksina, tapahtuneen kieltämisenä, lamaannuksena ja alistuva käyttäytymisenä tai toisaalta vihamielisenä ja kiihtyneenä käytöksenä. Lapsen kohdalla em. oireet liittyvät niin itse uhrina koettuun väkivaltaan kuin väkivallan todistamiseen tilanteessa, jossa uhrina on toinen vanhempi tai muu perheenjäsen. Nuorten kohdalla lähisuhdeväkivalta saattaa ilmetä myös seurusteluväkivaltana.  

Koululla on rooli lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä ja toisaalta havainnoijana tilanteissa, joissa oppilas on joko itse lähisuhdeväkivallan uhri (esim. kuritusväkivalta) tai hänen perheessään on lähisuhdeväkivaltaa. Epäiltäessä lähisuhdeväkivaltaa koululla on tukenaan oppilas- ja opiskeluhuollon henkilöstö.  

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn liittyvät toimenpiteet perusopetuksessa:  

1. Vaikutetaan asenteisiin, tapoihin, perinteisiin ja muihin käytäntöihin, joihin liittyy ajatus naisten alhaisemmasta asemasta tai kaavamainen käsitys miesten ja naisten rooleista.  
2. Huomioidaan haavoittuvassa asemassa olevien erityistarpeet.  
3. Varmistetaan, että kulttuuri, uskonto ja perinne eivät oikeuta väkivallantekoja.
4. Lisätään nuorten kanssa toimivien ammattilaisten osaamista väkivallan ehkäisyssä.
5. Kouluilla on käytössä oppilaan kehitystasoon soveltuvaa oppimateriaalia, joka käsittelee esimerkiksi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, kaavamaisista käsityksistä vapaita sukupuolirooleja, keskinäistä kunnioitusta, väkivallatonta ristiriitojen ratkaisemista henkilösuhteissa, sukupuoleen perustuvaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.
6. Terveystiedossa ja soveltuvin osin muissa oppiaineissa hyödynnetään olemassa olevaa tasa-arvo-, ihmisoikeus- sekä turvataito- että seksuaalikasvatusmateriaalia.
7. Kehitetään yhteisöllistä oppilashuoltoa väkivallan ehkäisemiseksi.
8. Kehitetään ja edistetään yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa lasten, vanhempien ja opettajien valmiuksia käsitellä sellaista tieto- ja viestintäympäristöä, joka tarjoaa halventavaa seksuaalista tai väkivaltaista sisältöä, joka voi olla haitallista.
9. Levitetään tietoa nuorille tarkoitetusta, THL:n Tasa-arvotiedon keskuksen koordinoimasta oppaasta, joka koskee sukupuoleen liittyvää vihapuhetta. 

 Toimintaohje epäiltäessä lapsen kaltoinkohtelua 

Lapsen kertomus, fyysiset ja/tai psyykkiset oireet herättävät epäilyn lapseen kohdistuvasta kaltoinkohtelusta tai lapsen vanhempi tai muu läheinen aikuinen ottaa huolen puheeksi. 

1. Asia kirjataan. Omat havainnot kirjataan tarkasti: mitä lapsi tai vanhempi kertoo ja mitä kysymyksiä heille esitetään. Kirjaus liitetään asiakastietojärjestelmään.
2. Epäilystä keskustellaan vanhempien kanssa, joko yhdessä tai erikseen, osapuolten turvallisuus huomioiden. 
3. Vanhemmille kerrotaan työntekijän velvollisuudesta tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoitus tehdään viipymättä sosiaalityöntekijälle tai kiireellisissä tapauksissa hälytyskeskuksen (p. 112) kautta sosiaalipäivystykseen. Ilmoituksen tekee asiaa hoitanut työntekijä.  
4. Pahoinpitelyepäilystä ollaan yhteydessä lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkintatiimiin ja tilanteen niin vaatiessa tehdään poliisille tutkintapyyntö. 

Lastensuojeluviranomaisten tehtävänä on selvittää välittömän puuttumisen tarve ja arvioida lapsen turvallisuus kotona. 

Älä epäröi soittaa hätänumeroon 112, mikäli tilanne vaatii mielestäsi välitöntä apua tai mikäli et tavoita esim. sosiaalityöntekijää. Tällöin vastuu tilanteen arvioinnista siirtyy toiselle viranomaiselle.

Toimintaohje, kun ilmenee, että lapsiperheessä on lähisuhdeväkivaltaa 

1. Huolehditaan uhrin turvallisuudesta.
2. Tuetaan avun hakemisessa ja kerrotaan eri vaihtoehdoista. Ohjataan myös tekijä tuen piiriin. Esim. Ankkuri-tiimin tuki, tarvittava tuki sosiaali- ja terveyspalveluissa, turvakotipalvelut jne. 
3. Tarvittavan avun ja tuen järjestämiseksi työntekijä voi olla yhteydessä lapsiperheiden palveluohjaukseen, konsultoida asiantuntijoita Esim. Ankkuri-sosiaalityöntekijä, perheneuvola, perheasian neuvottelukeskus jne. tai kutsua koolle Lapset puheeksi -neuvonpidon.
4. Mikäli lapsi kertoo käynnillä perhe/lähisuhdeväkivallasta sekä kertomusettä tehdyt kysymykset kirjataan sanatarkasti. Kirjaus liitetään asiakastietojärjestelmään.
5. Asia otetaan puheeksi vanhempien kanssa ja heitä ohjataan tarvittavan tuen piiriin. Mikäli huoli lapsesta jatkuu, tehdään lapsesta kirjallinen lastensuojeluilmoitus lastensuojelun sosiaalityöntekijälle.

Opas seksuaalisen häirinnan ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa

Yhteystietoja 

Yleinen hätänumero 112 

Lapsiperheiden palveluohjaus 03 6296 565 ma-to klo 9.00-12.00 

Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa 24/7 numerosta 03 6296 560.