Kun puhaltimet haluttiin sisäkäyttöön linnan saleihin, oli siihen asti melko raa’asti soineiden puhallinsoittimien sointia syytä kehittää. Tällöin kehittyi oboe.

Oboeta kehitti ennen kaikkea Jean Hotteterre 1600-luvun puolivälissä. Hotteterren kädenjälki näkyy myös fagotissa. Hotteterren oboe oli ensimmäinen soitin, joka todella haastoi viulun solistisoittimena.

Oboen suuaukossa on värähtelemässä kaksoislehdykkä, jota kutsutaan rööriksi.

Jos menet sinfoniaorkesterin konserttiin, on ensimmäinen kuulemasi soitin aina oboe: oboe antaa viritysäänen koko orkesterille, sillä sen puhdas ääni kantaa koko orkesterin yli. Hautbois, oboen ranskankielinen nimi, tarkoittaakin suuriäänistä tai korkeaa puuta!