Elias Lönnrot on kansaneepoksen Kalevalan luoja ja merkittävä suomen kielen kehittäjä.

Hän oli köyhän seitsenlapsisen perheen neljäs lapsi. Isä oli viinaanmenevä räätäli ja suuri perhe asui pienessa tuvassa Sammatissa. Lönnrot oli jo pienenä innokas lukija. Vanhempi veli auttoi häntä niin, että hän pystyi aloittamaan koulunkäynnin 10-vuotiaana. Perhe olisi toivonut, että Elias olisi lukemisen sijaan alkanut tehdä töitä käsillään ja tienaamaan rahaa perheelle.

Koulua käytiin ruotsiksi, mikä teki koulunkäynnistä suomenkieliselle Eliakselle erityisen raskaan. Elias keräsi rahaa opintoihin kiertävänä laulajana, mikä oli yleinen tapa tuonajan teineille. Laulamisesta huolimatta Elias joutui usein keskeyttämään opintonsa, koska hänellä ei ollut rahaa ruokaa ja asuntoon.

Opiskeluaikana Elias kirjoitti tutkielman Väinämöisestä ja lähti lopulta pitkillekin matkoille Karjalaan. Näillä matkoilla hän tapasi monia taitavia runonlaulajia, joiden runoja hän kirjoitti muistiin. Matkoillaan hän keräsi muistiin valtavan määrän kansanperinnettä: sananlaskuja, arvoituksia, loitsuja ja tapakulttuuria.