3. Kielisukulaisuus
Osaatko viroa?
Testaa älypään testillä osaisitko meänkieltä
Suomen kielen ominaispiirteet
2. Kielen oppimisen vaikeudet silloin kun suomi ei olekaan puhujan äidinkieli
Douglas, äidinkieli englanti, kotimaa Kanada:
- sanojen ääntäminen
- suomalainen R
- sanavaraston kasvattaminen
- lauseiden muodostaminen
- sanamuotojen päätteet
- vaikeaa myös erottaa, jos joku kertoo jotakin hauskaa - hauskan ymmärtäminen.
Lisäksi suomessa ei niin paljoa äänivaihteluita, että erottaisi selkeästi lauseet toisistaan ja kysymykset jne.
- Haastetta myös yhtäkkiä hypätä ja vaihtaa kieltä, kun ajattelee kaiken aina englanniksi...
- Ja yksi suuri ongelma on hyvin pitkät sanat ja niiden merkityksen ymmärtäminen
Petra. äidinkieli saksa, kotimaa Saksa:
- verbien taipuminen vaihtelee suuresti kirjoitetun ja puhutun kielen välillä
- pienille saksan sanoille für. aus, in, ausser vaikea löytää bastinetta suomessa, koska kaikki ilmaistaan sanan perään laitettavilla päätteillä.
- kirjainten t ja d erottaminen
- kaksoiskonsontantit ja- vokaalit
- tunne ettei osaa mitään kun puhekumppanilla ei ole kokemusta pyhua S2-kielisen kanssa
- sanojen ääntäminen
- suomalainen R
- sanavaraston kasvattaminen
- lauseiden muodostaminen
- sanamuotojen päätteet
- vaikeaa myös erottaa, jos joku kertoo jotakin hauskaa - hauskan ymmärtäminen.
Lisäksi suomessa ei niin paljoa äänivaihteluita, että erottaisi selkeästi lauseet toisistaan ja kysymykset jne.
- Haastetta myös yhtäkkiä hypätä ja vaihtaa kieltä, kun ajattelee kaiken aina englanniksi...
- Ja yksi suuri ongelma on hyvin pitkät sanat ja niiden merkityksen ymmärtäminen
Petra. äidinkieli saksa, kotimaa Saksa:
- verbien taipuminen vaihtelee suuresti kirjoitetun ja puhutun kielen välillä
- pienille saksan sanoille für. aus, in, ausser vaikea löytää bastinetta suomessa, koska kaikki ilmaistaan sanan perään laitettavilla päätteillä.
- kirjainten t ja d erottaminen
- kaksoiskonsontantit ja- vokaalit
- tunne ettei osaa mitään kun puhekumppanilla ei ole kokemusta pyhua S2-kielisen kanssa
Suomen sukukielet
Saamen kieli
Lue näyte ja yritä saada selville mitä tekstissä sanotaan. Kirjoita "arvauksesi" muistiin äidinkielen muistiinpanoihin.
Davvisámegiella/Anarâškielâ/Sääʹmǩiõll/Suomi
Juo eatnandieđalaš báikkiid ja čázádagaid nomenklatuvra čujuha oktageardánvuođastis dan, mo sámegielaid buktin oidnosii lea dehálaš. Giella lea kultuvrra bajásdoalli dahkki, mii doallá sisttis eanet go dušše beare bustávaid. Vahkku áigge mii čájeheimmet didjiide eatnandieđalaš báikkiid ja čázádagaid Giehtaruohttasa Meahcceguovllus, rahpamin daid duogážiid ja mearkkašumiid jorgalusaid vehkiin. Dáid báikkiid historjá doalvu olu guhkkelii, maid mii eat veattekeahttá máhte oba govahallat.
***
Jo eennâmtieđâlij paaihij já čácáduvâi noomah čäittih čielgâsávt tom, mon tehálâš lii luptiđ sämikielâid uáinusân. Kielâ paijeentuálá kulttuur, já tot ana sistees eenâb-uv ko tuše pustavijd. Oho jođedijn mij pyehtip tijjân oovdân eennâmtieđâlijd paaihijd já čácáduvâid Kietâruottâs meccikuávlust lekkâmáin toi tuáváid já merhâšuumijd jurgâlusâiguin. Tai paaihij historjá kuáddá ennuv olgoláá ko maid ubâ pyehtip veltihánnáá kuvâttâllâđgin.
***
Juʹn jânnamtiõđlaž paaiʹǩi di čäʹccõõzzi nõmmõs čuäʹjat prååstainalla tõn, mäʹhtt sääʹmǩiõli õuʹdde kaggmõš lij vääžnai. Ǩiõll lij kulttuur tuõʹllʼjeei raajji, kååʹtt âânn seʹst jäänab ko pâi bukvaid. Neäʹttel ääiʹj čuäʹjtõõlim tiʹjjid jânnamtiõđlaž paaiʹǩid da čäʹccõõzzid Ǩiõttmaddi Poostvuuʹdest, ääʹveeʹl tõi tuâǥǥõõzz da miârkktõõzz jåårǥlõõzzivuiʹm. Täi paaiʹǩi histoor kuâdd samai olgglab, mâiʹd mij siltteep ni juʹrdded.
Muut kielet
KUUNTELE NÄYTTEET JA TEE MUISTIINPANOT KIELISTÄ. MILLAISIA SAMANLAISIA PIIRTEITÄ KIELESSÄ ON MIELESTÄSI JA MITEN KIELI POIKKEAA MIELESTÄSI SUOMESTA
Lue näyte ja yritä saada selville mitä tekstissä sanotaan. Kirjoita "arvauksesi" muistiin äidinkielen muistiinpanoihin.
Davvisámegiella/Anarâškielâ/Sääʹmǩiõll/Suomi
Juo eatnandieđalaš báikkiid ja čázádagaid nomenklatuvra čujuha oktageardánvuođastis dan, mo sámegielaid buktin oidnosii lea dehálaš. Giella lea kultuvrra bajásdoalli dahkki, mii doallá sisttis eanet go dušše beare bustávaid. Vahkku áigge mii čájeheimmet didjiide eatnandieđalaš báikkiid ja čázádagaid Giehtaruohttasa Meahcceguovllus, rahpamin daid duogážiid ja mearkkašumiid jorgalusaid vehkiin. Dáid báikkiid historjá doalvu olu guhkkelii, maid mii eat veattekeahttá máhte oba govahallat.
***
Jo eennâmtieđâlij paaihij já čácáduvâi noomah čäittih čielgâsávt tom, mon tehálâš lii luptiđ sämikielâid uáinusân. Kielâ paijeentuálá kulttuur, já tot ana sistees eenâb-uv ko tuše pustavijd. Oho jođedijn mij pyehtip tijjân oovdân eennâmtieđâlijd paaihijd já čácáduvâid Kietâruottâs meccikuávlust lekkâmáin toi tuáváid já merhâšuumijd jurgâlusâiguin. Tai paaihij historjá kuáddá ennuv olgoláá ko maid ubâ pyehtip veltihánnáá kuvâttâllâđgin.
***
Juʹn jânnamtiõđlaž paaiʹǩi di čäʹccõõzzi nõmmõs čuäʹjat prååstainalla tõn, mäʹhtt sääʹmǩiõli õuʹdde kaggmõš lij vääžnai. Ǩiõll lij kulttuur tuõʹllʼjeei raajji, kååʹtt âânn seʹst jäänab ko pâi bukvaid. Neäʹttel ääiʹj čuäʹjtõõlim tiʹjjid jânnamtiõđlaž paaiʹǩid da čäʹccõõzzid Ǩiõttmaddi Poostvuuʹdest, ääʹveeʹl tõi tuâǥǥõõzz da miârkktõõzz jåårǥlõõzzivuiʹm. Täi paaiʹǩi histoor kuâdd samai olgglab, mâiʹd mij siltteep ni juʹrdded.
Muut kielet
KUUNTELE NÄYTTEET JA TEE MUISTIINPANOT KIELISTÄ. MILLAISIA SAMANLAISIA PIIRTEITÄ KIELESSÄ ON MIELESTÄSI JA MITEN KIELI POIKKEAA MIELESTÄSI SUOMESTA
Suomen sukukielet: tee tästä tärkeimmistä kohdista muistiinpanot itsellesi
Suomen sukukielet
