Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

Keskeinen koulun toimintakulttuuria kehittävä ryhmä on koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. Siellä seurataan, kehitetään ja arvioidaan kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön turvallisuudesta, terveellisyydestä ja esteettömyydestä. Mahdollisuuksien mukaan toimitaan yhteistyössä kotien sekä eri lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien sidosryhmien ja viranomaisten kanssa. Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki oppilashuollon toimijat.

Ryhmä kokoontuu säännöllisesti kuitenkin vähintään kerran lukukaudessa. Ryhmän sihteeri laatii kokouksista muistion ja tallentaa sen sähköiseen muotoon (esim. Peda.net), johon kaikilla koulussa oppilaiden kanssa työskentelevillä on pääsy. Muistioita säilytetään niin kauan kuin tieto on ajankohtaista.

Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävät

• Suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden edistämistä
• Suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden ja laadunarviointien tuloksia sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa.

• Suunnittelee, miten vanhempien kasvatustyötä tuetaan sekä koulun yhteistyötä vahvistetaan.

• Käsittelee lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyökumppaneiden yhteistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä.

Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano

Ryhmää johtaa rehtori/koulunjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Ryhmään kuuluu myös opettajaedustaja (pysyvä vuosittainen jäsen), koulupsykologi ja/tai koulukuraattori ja/tai kouluterveydenhoitaja, opo (yläkoulussa) ja erityisopettaja. Lisäksi ryhmiin kutsutaan käsiteltävän aiheen mukaan koulun henkilöstöä, oppilaskunnan edustajia, huoltajia ja yhteistyökumppaneita (esim. sosiaalitoimi, nuorisotoimi, seurakunta).

Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset

Koulun terveydellisten olojen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16§). Ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen ja siitä laaditaan raportti ja todetuista korjaamistarpeista laaditaan suunnitelma. Puutteiden korjaamista seurataan vuosittain.

Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Kouluterveyskyselyt toteutetaan joka toinen vuosi.

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset ovat osa koulun terveyskasvatusta. Terveysneuvontaa ja -ohjausta toteutetaan yksilö- ja ryhmäneuvontana (esim. ryhtitunnit). Kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa voidaan käyttää vanhempainilloissa, oppilashuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.

Järjestyssäännöt

Jokaisella koululla tulee olla Perusopetuslain mukaiset järjestyssäännöt, jotka päivitetään tarvittaessa. Järjestyssäännöt liitetään koulun toimintasuunnitelmaan sekä laitetaan näkyville esim. koulun kotisivuille. Järjestyssäännöt käsitellään oppilaiden ja henkilöstön kanssa lukuvuoden alussa sekä myöhemminkin tarvittaessa.

Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle erityisestä syystä ole myönnetty vapautusta. (POL 26§)

Koulun tulee tiedottaa huoltajille, miten oppilaan poissaoloista ilmoitetaan koululle.

Opetusryhmästä vastuussa oleva luokanopettaja tai luokanvalvoja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja.

Koulun tasolla sekä yksittäisten että toistuvien poissaolojen seurantaan tulee laatia malli, josta käy ilmi, missä vaiheessa poissaoloihin puututaan ja miten toimitaan. Huoltajien lisäksi ollaan tarvittaessa yhteydessä kuraattoriin, kouluterveydenhuoltoon tai sosiaalitoimeen.

Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Turvallisuussuunnittelun tulee pohjautua aina koulukohtaisten uhkatilanteiden ja vaaranpaikkojen selvittämiseen.

Koululla tulee olla ajantasainen turvallisuussuunnitelma ja kriisikansio. Henkilökunta tulee vuosittain perehdyttää kansioiden sisältöön.

Opetushenkilöstön vastuulla on toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta tapaturmista ja turvallisuudesta. Lisäksi johdon tulee huolehtia, että koulussa on ensiapukoulutettuja henkilöitä.

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käyttöön liittyviä terveydellisiä ja muita haittatekijöitä käydään läpi oppilaan kouluaikana ikäkauden huomioon ottaen usean eri oppiaineen puitteissa.

Tupakointi on kielletty kaikkien perusopetusta antavien koulujen sisä- ja ulkotiloissa. (Tupakkalaki 12 §)

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonkin hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. (POL 29 § 2 mom.)

Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. (POL 36 d § 1, katso myös 2 – 4 mom.)

Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. (POL 36 e § 1, katso myös 2 – 5 mom.)

Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa. (POL 36 f § 1, katso myös 2 mom.)

Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. (POL 36 g § 2, katso myös 1, 3 – 4 mom.)

Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. (POL 32 § 4 mom.) Ohjattu toiminta voi olla osallistumista tukiopetukseen, kerhotoimintaan tai muuhun ohjattuun toimintaan. Edellä mainittu koskee oppilaita, joilla on ns. kuljetusetuus.

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa.

Suunnitelmissa kuvataan seuraavat asiat:

• Koulun käytössä olevat kiusaamisen vastaiset ohjelmat ja näiden vastuuhenkilöt.
• Toimenpiteet kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseen ja puuttumiseen yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla.
• Yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta.
• Yhteistyö huoltajien ja tarvittavien viranomaisten kanssa.
• Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.
• Suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. Vastuuhenkilö koulun rehtori / johtaja.

Toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa

Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma.

Suunnitelmassa kuvataan:

• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa
• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa
• sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet
• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille
• toimintavalmiuksien harjoittelu
• suunnitelman arviointi ja päivittäminenKoulun omat tarkistukset ja täsmennykset tehdään vuosittain ja ne käydään henkilöstön kanssa läpi lukukauden alussa. Kriisikansion tulee olla henkilöstön saatavilla sekä sähköisenä että paperiversiona. Jokaisessa tilassa on paperisena poistumis- / suojautumisohje ja pikaohje. Pelastusharjoitus järjestetään koulussa vähintään vuosittain. Rehtorin / johtajan vastuulla on uuden henkilöstön perehdyttäminen kriisikansioon.