LUKU 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Paikallisesti päätettävät asiat

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset

Koulussa toteutetaan ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen periaatetta. Opettajan tulee ilmoittaa huoltajille sekä tarvittaessa koulun oppimisen tuen ryhmän edustajalle heti, kun hän huomaa oppilaan tarvitsevan tukea koulunkäyntiin ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Kaikille oppilaille laaditaan lukuvuosittain opiskelusuunnitelma pl. sellaiset oppilaat, jotka ovat tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Tällöin oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai HOJKS.

Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa

Perusopetuslain mukaisesti oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta nivelvaiheissa lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä ja oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.

esiopetuksesta kouluun
  • oppimisvalmiuksien seuranta esiopetusvuoden aikana: tarvittaessa neuvola- tai koulupsykologin kehitystasotutkimukset

huhti-toukokuussa

  • esiopetuksen edustajan kutsumana tiedonsiirtopalaverit kuntien omien käytäntöjen mukaan ennen kouluun tutustumista
  • tiedonsiirtopalaverit (yleinen tuki) vastaanottavan koulun kanssa
  • yksilölliset tiedonsiirtopalaverit (tehostettu ja erityinen tuki) vastaanottavan koulun kanssa
  • tiedonsiirrossa käytetään lomaketta

 

2. ja 3. lk
tammi-helmikuussa
  • tarvittaessa tukitoimien järjestämistä valmisteleva keskustelu luokanopettajan ja huoltajien kanssa
  • tarvittaessa moniammatillinen arviointi esim. erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi
hyvissä ajoin ennen kolmannen luokan alkua
  • jos huoli herää otetaan yhteyttä koulupsykologiin, kuraattoriin tms. tarkempaa arviointia varten
huhtikuun loppuun mennessä
Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan pedagogisella selvityksellä.

6. ja 7. lk
huhtikuun loppuun mennessä

  • kuudennen luokan palaverit; esim. kehityskeskustelut, vanhempainvartit, arviointipalaverit

huhti-toukokuussa

  • tiedonsiirtopala-verit (yleinen tuki) vastaanottavan koulun kanssa (vastaanottava koulu järjestää)
  • yksilölliset tiedonsiirtopalaverit (tehostettu ja erityinen tuki) vastaanottavan koulun kanssa (lähettävä koulu järjestää)
Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan pedagogisella selvityksellä.


9. lk ja 2. asteen välissä

  • opo-palaverit; kuraattorit, opot, lähettävistä ja vastaanottavista kouluista

 

 

 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi

Ensimmäisen luokan oppilaille tehdään alkukartoitukset lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan valmiuksista. Tämän jälkeen kouluissa tehdään seulonnat ainakin vuosiluokilla 2 ja 6 äidinkielen perustaidoista ja matematiikasta soveltuvin menetelmin. Opettajilla on käytössään tukitoimien arviointia varten ns. opettajan työkalupakki.


Yhteistyö eri toimijoiden välillä

Kaikessa opetuksessa ja tuen järjestämisessä on huomioitava niin oppilaan kuin opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Lähtökohtana tulee olla oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Kouluissa toimii monialainen oppilashuollon yhteistyö säännöllisesti.

Kaikkea ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa. Pyritään hyödyntämään kaikki oppilashuollon ja avustavan henkilöstön asiantuntemus. Toimintaa on kuvattu tarkemmin käsikirjassa: Vihreä kirjaOpiskelijahuollon ja koulunkäynnin tuen käsikirja perusopetukseen Forssan seudulla.

Kunnat toimivat hallintopäätöksissään oman ohjesäännön mukaisesti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmassa tulee olla kirjattuna oman kunnan käytäntö.




Kolmiportainen tuki

Tukitoimet koulun arjessa

YLEINEN TUKI

Yleisen tuen käytännön järjestäminen

Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmettyä käytettävissä olevien tukijärjestelyiden avulla, oppilaskohtaisesti, parhaalla mahdollisella tavalla. Kun oppilaalla huomataan jokin tuen tarve, siitä keskustellaan ensin oppilaan ja huoltajien kanssa. Opiskelusuunnitelmaan on kirjattava oppilaan tarpeisiin suunnitellut ja toteutetut tukimuodot. Opiskelusuunnitelman laatii luokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä oppilaan ja huoltajien sekä tarvittaessa muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa.

Yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken

Luokan- ja aineenopettajat vastaavat yleisen tuen tarpeen kartoittamisesta ja järjestämisestä. Opettaja pohtii, mitkä yleisen tuen muodot tukisivat parhaiten oppilasta, ja konsultoi erityisopettajaa ja/tai tarvittaessa muita koulun monialaisen asiantuntijaryhmän jäseniä. Erityisopettajat antavat osa-aikaista erityisopetusta, kartoittavat tuen tarvetta erilaisin seulonnoin ja toimivat samanaikaisopettajina. Koulukuraattoria ja – psykologia pyydetään mukaan työskentelyyn kirjallisen konsultaatiopyynnön avulla. Oppilashuollon eri tahot vastaavat oman toimialansa tukitoimista. Mikäli opettajan huoli oppilaan koulunkäynnistä ja/tai oppimisesta jatkuu, tulee opettajan laatia oppilaalle pedagoginen arvio. Tämä laaditaan yhdessä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Luokanopettaja/-valvoja vie asian koulun oppimisen tuen ryhmälle (koulun pedagoginen tiimi) ja esittelee pedagogisen arvion. Asia käsitellään oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä ja päätetään jatkaako oppilas yleisessä tuessa vai siirretäänkö hänet tehostetun tuen piiriin. Pedagoginen arvio tehdään myös siirryttäessä tehostetusta tuesta yleiseen tukeen.

Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa

Oppilaan ja huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteistyömuotoja ovat esim. puhelinkeskustelut, vanhempainillat ja vanhempainvartit, yhteiset arviointikeskustelut, viestintä Wilman kautta.

TEHOSTETTU TUKI

Tehostetun tuen käytännön järjestäminen

Kun yleinen tuki ei ole riittävää, oppilaan koulunkäynnistä tehdään pedagoginen arvio, siirrytään tehostettuun tukeen ja laaditaan oppilaalle henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Tehostettu tuki on säännöllistä, suunnitelmallista ja sisältää mahdollisesti useita tukimuotoja. Oppilas opiskelee pääsääntöisesti omassa yleisopetuksen ryhmässä. Oppiainetta voidaan opiskella painoalueittain, mutta oppiaineita ei yksilöllistetä.

Yhteistyö, vastuut, työnjako ja toimintatavat eri toimijoiden kesken

Luokanopettaja/-valvoja laatii oppimissuunnitelman yhdessä aineenopettajan/-opettajien kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan erityisopettajaa. Oppimissuunnitelmaa laatiessa tulee tehdä yhteistyötä kaikkien oppilasta opettavien opettajien kanssa. Oppimissuunnitelmaan kirjatuista pedagogisista ratkaisuista sekä niiden toteutumisesta on vastuussa kyseisen aineen opettaja. Luokanopettaja/-valvoja vastaa oppimissuunnitelmalomakkeen täyttämisestä yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Luokanopettajan/-valvojan tulee tiedottaa oppimissuunnitelman sisällöstä kaikkia oppilasta opettavia tai avustavia henkilöitä niiltä osin, kuin se opetuksen järjestämisen kannalta on olennaista.

Tuen seuranta ja arviointi

Oppimissuunnitelma arvioidaan säännöllisesti ja riittävän usein, viimeistään lukuvuoden lopuksi. Tehostetun tuen ja oppimissuunnitelman vaikuttavuudesta ja seurannasta vastaa luokanopettaja/-valvoja yhdessä aineenopettajan kanssa. Konsultointi erityisopettaja kanssa jatkuu. Luokanopettaja/-valvoja vastaavat siitä, että oppilaskohtaiset tehostetun tuen seurantatiedot saatetaan oppimisen tuen ryhmän tietoon. Seurannan perusteella todetaan, että oppilas ei tarvitse tehostettua tukea tai tehostettua tukea jatketaan tai tehostettu tuki ei riitä. Mikäli oppilas ei enää tarvitse tehostettua tukea, luokanopettaja/-valvoja laatii uuden pedagogisen arvion, joka käsitellään koulussa oppimisen tuen ryhmässä, tarvittaessa oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa ja oppilas palaa takaisin yleisen tuen piiriin. Jos oppilaan opiskelu tehostetun tuen piirissä etenee tavoitteiden mukaisesti, oppilas jatkaa tehostetun tuen piirissä ja hänelle tehdään oppimissuunnitelma korkeintaan yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys.

Pedagogisen selvityksen tekeminen

Kun opetuksesta vastaavalla opettajalla herää tai jatkuu huoli, että tehostettu tuki ei riitä, ryhdytään valmistelemaan pedagogisen selvityksen tekemistä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. Pedagogisen selvityksen laatimisesta ja kirjaamisesta vastaavat luokanopettaja/-valvoja sekä koulun erityisopettaja yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Opetuksesta vastaavilta opettajilta tulee saada kirjallinen selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä. Oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa on moniammatillisena yhteistyönä tehtävä kirjallinen selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta sekä oppilaan kokonaistilanteesta. Nämä kaksi selvitystä muodostavat yhdessä pedagogisen selvityksen. Erityisen tuen päätöksen valmisteluun voidaan tarvittaessa hankkia myös muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai sosiaalinen selvitys.


ERITYINEN TUKI

Erityinen tuki suunnitellaan aina oppilaskohtaisesti huomioiden koulun ja opetuksen järjestäjän mahdollisuudet tuen järjestämisessä. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus voidaan järjestää joko omassa lähikoulussa tai opetuksen järjestäjän osoittamassa paikassa.

Erityisen tuen päätös, tuen seuranta ja arviointi

Pedagoginen selvitys toimitetaan päätöksestä vastaavalle henkilölle. Viranhaltija tekee päätöksen erityisen tuen aloittamisesta. Lomakkeen liitteenä tulee olla myös muut tarvittavat esitystä tukevat lausunnot. Ennen erityisen tuen päätöstä kuullaan oppilasta sekä tämän huoltajaa tai laillista edustajaa.

Erityisen tuen päätös tulee tarkistaa aina oppilaan tarpeen mukaan, mutta vähintään toisen ja kuudennen vuosiluokan päättyessä. Tällöin kaikista oppilaista, joilla 2. ja 6. luokalla on erityisen tuen päätös, tehdään uusi pedagoginen selvitys. Selvitys toimitetaan päätöksestä vastaavalle henkilölle. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).

HOJKS

Laatimisesta vastaa oppilaan luokanopettaja/-valvoja yhteistyössä aineenopettajan, erityisopettajan, huoltajan, oppilaan ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. HOJKSin laatija huolehtii sovittujen tukitoimien tiedottamisesta oppilasta opettaville opettajille sekä avustaville henkilöille tarvittavilta osin. Kukin opettaja ja työntekijä huolehtivat omalta osaltaan sovittujen tukitoimien toteuttamisesta. Koulunjohtaja/rehtori vastaa siitä, että jokaisella oppilaalla, jolla on erityisen tuen päätös, on asianmukaisesti laadittu HOJKS. Koulunjohtaja/rehtori vastaa myös HOJKSin toteuttamisen seurannasta sekä ajanmukaisista päivityksistä. HOJKS tulee tarkistaa vähintään kerran lukuvuodessa, tarvittaessa useammin. HOJKSia muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa.

EO-ryhmä
2/16
päivitys 5/17
päivitys 4/22

..................................................................................................................................................................................

Opetussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet ja päätöksenteko opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä