Kasvan ja kehityn

Arjen taidot

Itsestä huolehtiminen ja siihen liittyvät arjen taidot ovat osa esiopetuksen tavoitteena olevaa laaja-alaista osaamista. Kehittyäkseen tällä osaamisen alueella lapset tarvitsevat kokemuksia, tietoja ja pohdintaa, joiden pohjalta heidän arvostuksensa ja taitonsa voivat vähitellen kehittyä. Esiopetuksessa tehtävää lähestytään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista. Esiopetuksen tehtävänä on luoda pohjaa terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lasten terveysosaamista ja turvataitoja. Lisäksi tehtävänä on edistää kestävään elämäntapaan kuuluvia ruoka-, kulutus- ja puhtaustottumuksia.

Seudulliset tarkennukset

Liikunta

Lapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta ja alkavat ymmärtää liikkumisen yhteyttä hyvinvointiin ja terveyteen. Toiminta tarjoaa mahdollisuuksia lasten motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle.

Esiopetuksessa lasten liikunta ja liikkuminen on jokapäiväistä. Lapsia kannustetaan liikkumaan erilaisissa arjen tilanteissa. Tavoitteena on tuottaa myönteisiä kokemuksia, kehittää motorisia taitoja ja peruskuntoa.

Lasten liikunnan suunnittelu lähtee lasten mielenkiinnon kohteista mm. liikuntaleikit, joukkuepelit, kesä- ja talvilajit. Opettaja suunnittelee liikunnan vuosisuunnitelman siten, että eri liikuntalajeihin tutustutaan esiopetusvuoden aikana. Esiopetusikä on hyvä uimataidon oppimiselle. Lasten huoltajien kanssa keskustellaan uimataidon oppimisesta. Mahdollisuuksien mukaan esiopetuksesta tehdään

uimakouluretkiä.

Kaikessa liikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon valtakunnalliset lasten liikunnan suositukset: kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä, monipuolista liikuntaa eri ympäristöissä, ympäristö liikuntaan houkuttelevaksi, liikuntavälineet lasten saatavilla, tavoitteellista liikuntakasvatusta päivittäin ja yhteistyötä vanhempien kanssa.

Liikunnan oppimisympäristönä on sekä sisä- että ulkotilat. Kaikissa sisätiloissa on mahdollisuus toteuttaa monipuolisia motorisia temppuratoja ja liikuntaa liikuntavälineiden kanssa. Aina ei tarvita liikuntasalia, vaan pienetkin huoneistot mahdollistavat liikunnan toteuttamisen. Seudun kunnissa on mahdollisuus retkeillä metsissä tai puistoissa sekä liikuntapaikoilla.

Lasten osallisuus ja ehdotukset otetaan huomioon keskustelemalla lasten kanssa liikuntataidoista ja lajeista. Lasten kanssa keskustellaan, millaista liikuntaa toteutetaan esiopetusvuoden aikana ja millaisia taitoja lapset haluaisivat oppia. Lasten ja aikuisten vuorovaikutuksesta viriää iloisia liikunnan elämyksiä yhdessä.

Esiopetusryhmillä on mahdollisuus hyödyntää yhteistyötahojen kanssa tehtävää liikuntaa mm. liikuntajärjestö Valo ja paikalliset järjestöt. Yhteisiä tapahtumia voidaan järjestää esimerkiksi perhetapahtumina ja pihatempauksina.

Ruoka

Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. Lapsia ohjataan kohtuulliseen kulutukseen.

Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Lasten kanssa harjoitellaan ruuan ottamista ja annostelua sekä ruokailuvälineiden käyttöä. Ruokailutilanne on vuorovaikutuksellinen, jossa harjoitellaan pöytätapoja.

Forssan seudulla on paljon maatalouskohteita, joissa on mahdollisuus vierailla mm. Jokioisten elonkierto, Mustiala, Korteniemen perinnetila, Ypäjän hevosopisto ja maatilamiljööt. Ruokakulttuurit, lähiruoka ja yrittäjyys liittyvät ruuan matkaan tuottajalta ruokapöytään.

Kohtuullinen kuluttaminen Lasten kanssa keskustellaan kestävästä kehityksestä ja pohditaan luonnonvarojen riittävyyttä, omia kulutustottumuksia, tavaroista huolehtimista sekä luonnonvarojen ja omien valintojen merkitystä.
Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Opetuksessa pohditaan teveyteen liittyviä tekijöitä sekä tuetaan lasten valmiuksia pitää huolta terveydestään. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden merkitys korostuu joka päivä. Lasten hyvinvointiin vaikuttavat riittävä uni, ravinto ja turvallinen arki. Ihmisten väliset suhteet ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat lapsiin.

Esiopetuksessa keskustellaan erilaisuudesta ja harjoitellaan vuorovaikutustaitoja. Lapsia ohjataan kohtaamaan erilaiset tilanteet myönteisesti ja toimimaan niissä toivotulla tavalla. Kun esiopetuksen henkilökunta on läsnä lasten toiminnoissa, he pystyvät havainnoimaan ja ohjaamaan lapsia. Läsnäoleva aikuinen luo turvallisuuden tunnetta.

Lasten kanssa pohditaan yhdessä, miten meillä on kiva olla ja arki on turvallista. Yhteisiä sääntöjä luodessa keskustellaan niiden perusteista, mutta säännöt eivät saa kuitenkaan rajata liiaksi elämää.

Vuorovaikutustaitojen harjoitteluun on käytössä valmista materiaalia mm. Askeleittain, MiniVerso, Turvataidot ja Muksuoppi. Lasten kanssa opetellaan antamaan hyvää palautetta.

Lapset saavat tietoja turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä sekä esiopetuksen oppimisympäristöissä. Turvallista kulkemista liikenteessä harjoitellaan lasten kanssa. Opetellaan keskeisiä liikennemerkkejä sekä liikkumista kävely- ja pyörätiellä.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä poliisin ja palokunnan kanssa. Opetellaan yleinen hätänumero ja sen käyttö. Opetellaan perusensiaputaitoja esimerkiksi kylmähoito ja laastarin laitto.

0 kommenttia

Liikunta esiopetuksessa

Lasten liikunnassa on keskeistä kehittää liikunnallisia taitoja, asenteita ja fyysis-motorisia ominaisuuksia. Miellyttävien liikuntakokemusten varassa ihminen pystyy ja haluaa harrastaa liikuntaa läpi elämän. Liikkumismahdollisuuksia tulee tarjota erilaisissa toimintaympäristöissä ja luoda myönteinen suhtautuminen liikkumista kohtaan.

Liikkuessaan lapsi oppii:
- tuntemaan kehonsa osat ja niiden toiminnot sekä hallitsemaan kehonsa perusliikkeet
- liikkumaan monipuolisesti sekä yhdistämään perusliikkeitä ja muuntelemaan niitä
- kehon ja liikkeen avulla erilaisia käsitteitä
- ratkaisemaan annettuja ongelmanratkaisutehtäviä sekä keksimään omaperäisiä ratkaisua liikkuen
- ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteensa
- tekemään yhdessä, auttamaan, luottamaan ja pitämään puolensa ryhmässä
- tietämys erilaisista liikuntalajeista lisääntyy ja hän on rohkeampi harrastamaan liikuntaa omaehtoisesti tai ohjatussa liikuntatoiminnassa
- liikkumaan aika-, tila- ja voimatekijät huomioiden

Liikunta kehittää:
- tasapainotaitoja
- liikkumistaitoja mm. käveleminen, juokseminen, kieriminen, pyöriminen, laukka
- käsittelytaitoja mm. välineliikunta
- fyysistä kykyä mm. voimaa, kestävyyttä, reaktiokykyä, koordinaatiota, nopeutta, ketteryyttä, liikkuvuutta eli notkeutta
- vuorovaikutustaitoja mm. lapsi ymmärtää olevansa osa ryhmää, kuuntelemaan keskittyneesti, huolehtimaan itsestään ja huomioimaan toiset ihmiset
- lapsen ajattelua mm. suuntakäsitteitä, liikekäsitteitä ja ongelmanratkaisua

Esimerkkejä esiopetusvuoden liikunnasta:
- luontoliikunta, retket metsässä
- suunnistus
- yleisurheilu
- palloilulajit
- luistelu
- hiihto
- telinevoimistelu
- välineliikunta mm. vanne, nauha, hernepussi, pallo
- tanssi
- satujumppa
- ulkoleikit ja liikuntaleikit
- frisbeegolf
- liikkunnan keinoin voidaan opetella matematiikkaa, kielellisiä taitoja ja montaa muuta opittavaa taitoa

Liikkuminen tuottaa iloa,
ilo kasvaa liikkuen.
Keksin, osaan, onnistun.
Hyvä minä!

Liikunta

Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidän kehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa.

Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoa harjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla. Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti eri välineitä ja palloja. Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaan sorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toiminta antaa kaikille lapsille mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lasten hyvinvointia ja toimintakykyä.

Ruokailu ja kuluttaminen

Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin lisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemusta hyödyntäen.

Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.

Hyvinvointi ja terveys

Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitä sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin. Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta ja toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lasten kanssa havainnoidaan nukkumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttä päivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaan siihen liittyviä perustaitoja osana esiopetuksen arkea.

Turvallisuus

Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihin ja esiopetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisen apua esiopetuksen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan. Opetuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- ja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.