Kielen rikas maailma

Seudullinen tarkennus

Aikuisen tehtävä on havainnoida ja kuunnella lasta päivittäin eri tavoin (esim. kirjaaminen, videointi, valokuvaus), jotta lasten kiinnostuksen kohteet tulevat huomioiduksi ja niiden pohjalta voidaan rakentaa esiopetuksen toimintaa.

Kuunteleminen ja puhuminen

Kieli on tärkein vuorovaikutuksen väline ja siten vaikuttaa merkittävästi sosiaalisten taitojen, tunnetaitojen ja itsetunnon kehittymiseen.
Keskustelu- ja kuuntelutaitoja harjoitellaan pienryhmissä toimien esim ruokailut. Samalla kehittyvät tarkkaavaisuus, oman vuoron odottaminen ja kaikki vuorovaikutustaidot. Kuunnellessa lapsen ajattelu kehittyy, hän oppii prosessoimaan asioita ja tuottamaan puhetta. Käsite- ja sanavarasto karttuvat arkipäivän toiminnoissa.

Lasta kannustetaan omien tarinoiden keksimiseen, menetelminä esim. satuhieronta ja sadutus.
Puheen tukena voidaan käyttää tukiviittomia. Tukiviittomien käyttö on yksi itseilmaisun menetelmä.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Lapsille luetaan monipuolisesti erilaisia satuja, jolloin kuuntelutaidot ja muisti kehittyvät. Samalla kehittyvät myös eläytymiskyky ja mielikuvitus.
Rentoutumiskyky, rauhoittuminen ja kiireettömyys ovat tärkeitä asioita lapsen elämässä. Esiopetuksessa nämä mahdollistuvat päivittäisen sadunkuunteluhetken myötä.
Suunnataan lapsen huomio puhutun kielen muuttamiseen kirjoitukseksi aikuisen mallin avulla ja tuomalla kirjoitusta esiopetusympäristöön eri tavoin.
Kielellisen tietoisuuden kehittyminen muodostaa pohjan kielellisten valmiuksien tavoitteelliselle harjaannuttamiselle.

Opetus sisältää kaikki kielellisen tietoisuuden osa-alueet. Tällöin huomio kiinnittyy kielen merkityksestä kielen muotoon ja rakenteisiin.

Kielellisiä taitoja harjoitellaan leikin ja liikkumisen avulla sekä luovan ilmaisun menetelmiä käyttäen.
Lapsen kielellisten taitojen kehityksen tilanne kartoitetaan esiopetusvuoden aluksi.

Oma tuottaminen

Lasta kannustetaan tuottamaan omaa kirjoitusta eri tavoin, myös teknologian keinoin. Omaa kirjoitusta harjoitellaan esim. kirjoittamalla kauppaleikissä kauppalistoja, kirjoittamalla kavereiden nimiä paperille ja sanoja jäljentämällä.
Kirjainmerkkeihin tutustutaan monipuolisesti eri aisteja ja välineitä käyttäen, myös opetusteknologian avulla. Kirjainmerkkeihin voidaan tutustua esim. etsimällä lehdistä eri kirjaimilla alkavia kuvia.

Lastenkirjallisuus

Tietokirjallisuutta, lastenkirjallisuutta ja -runoja käsitellään monipuolisesti ja säännöllisesti.
Kirjastokäynnit ovat olennainen osa esiopetusta.

Motoriikka

Monipuolinen liikkuminen ja erilaiset leikit ovat tärkeitä kielellisten valmiuksien kehittymisen kannalta. Myös oman kehon hahmottaminen sekä rytmisyyden ja koordinaation kehittyminen ovat erittäin tärkeitä kielellisten taitojen oppimiselle. Esiopetuksessa liikutaan säännöllisesti ulkona, sisällä, luonnossa, arkipäivän tilanteissa sekä ohjatusti että omaehtoisesti. Lasten kanssa tehdään hienomotoristen taitojen kehittymistä tukevia harjoituksia ja harjoitellaan esim. oikeaa kynäotetta ja näppäimistön käyttöä.

Vertaileva kielitieto

Erilaisiin kieliin ja murteisiin kiinnitetään positiivista huomiota (esimerkiksi vorssan murre).
Ryhmän lasten erilaiset kotikielet huomioidaan toiminnassa, esimerkiksi opetellaan erikielisiä lauluja, tervehdyksiä ym.

0 kommenttia

Kielitaidon kehittymisen tukeminen

Lasten suomen/ ruotsin/ saamen/ viittomakielen taidon kehittymistä tuetaan monipuolisesti esiopetuksen aikana.

Oppimisen kohde ja väline

Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maailmankuvaansa. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja muodon havaitsemista. Keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähitellen kehittyvää monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista. Esiopetuksessa lasten kielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitä kunnioitetaan ja sen jatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Kuunteleminen ja puhuminen

Opetus tarjoaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella kuuntelemista ja puhumista erilaisissa tilanteissa. Heitä ohjataan kertomaan ja keskustelemaan sekä eläytymään, ymmärtämään ja muistamaan kuulemaansa. Sanojen merkityksiä pohditaan yhdessä ja sanoilla leikitellään. Yhteisissä keskusteluissa lapset kehittävät taitojaan kysyä, päätellä ja arvioida kuulemaansa. Lapsia innostetaan tarinoiden tekemiseen ja taitoa harjoitellaan esimerkiksi saduttamalla tai digitarinoita tekemällä.

Vuorovaikutustaidot ja kielitietoisuus

Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille runsaasti mahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan. Opetuskielen lisäksi esiopetuksessa havainnoidaan muita kieliä. On tärkeää, että lapset, joiden äidinkieli on muu kuin esiopetuksen kieli, saavat vahvan tuen opetuskielen taidon kehittymiselle ja samalla kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Lapsille luetaan erilaisia tekstejä ja niistä keskustellaan yhdessä. Tämä auttaa lapsia ymmärtämään lukemisen merkitystä. Opettajan mallintamisen ja erilaisten harjoitusten avulla lapset saavat kokemuksia siitä, miten puheen voi muuttaa kirjoitetuksi kieleksi ja kirjoitetun kielen puheeksi. Kirjoitettua ja puhuttua kieltä tutkitaan yhdessä. Lapsia ohjataan havaitsemaan, että puheen voi jakaa pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin.

Oma tuottaminen

Lasten lukutaidon kehittymistä tuetaan järjestämällä heille mahdollisuuksia leikilliseen kirjoittamiseen ja omien tekstien tuottamiseen tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Lapsia innostetaan yhdessä ja omatoimisesti tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoin kirjaimia, sanoja ja tekstejä taitojensa ja mielenkiintonsa mukaisesti heille mielekkäissä asiayhteyksissä.

Lastenkirjallisuus

Opetuksessa käytetään monipuolisesti lastenkirjallisuutta. Lapsia rohkaistaan tutkimaan ja lukemaan oman taitonsa mukaisesti erilaisia tekstejä sekä kertomaan ja ilmaisemaan eri tavoin kuulemastaan tai lukemastaan.

Motoriikka

Erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla tuetaan lasten hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä heidän kykyään hahmottaa tilaa ja suuntia. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen kynäotteeseen ja näppäimistöjen käyttöön.

Vertaileva kielitieto

Esiopetuksessa tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia havainnoimalla eri kieliä yhdessä lasten kanssa. Erityisesti tarkastellaan lapsiryhmässä ja lähiympäristössä puhuttuja kieliä. Näin tuetaan lasten kielitietoisuuden ja oman kielellisen ja kulttuurisen identiteetin kehittymistä. Samalla lapsia autetaan havaitsemaan ympäröivän maailman kielellinen ja kulttuurinen rikkaus ja kiinnostavuus. Opetuksessa voidaan käyttää esimerkiksi erikielisiä lauluja, leikkejä ja viittomia.