Mielipidetekstejä ovat mm. yleisönosastokirjoitukset, kolumnit ja pääkirjoitukset. Myös arvostelu sisältää arvostelijan mielipiteen. Vastine on mielipideteksti, joka vastaa johonkin aiemmin julkaistuun tekstiin. Kaikki nämä ovat argumentatiivisia (suostuttelevia) tekstejä, eli ne sisältävät yleensä teesin (pääväitteen), vakuuttavaa argumentaatiota (perusteluja) ja retorisia keinoja.

Mielipidetekstin kirjoittajan on syytä ottaa huomioon kohderyhmä ja julkaisupaikka. Yleensä hyvällä mielipidetekstillä on seuraavat tuntomerkit:

- kiinnostava ja lukemaan houkutteleva otsikko
- selkeä teesi
- lyhyys (jotta sen jaksaa vaivatta lukea)
- selkeys (jotta sen ymmärtää kertalukemalla)
- hyvä argumentointi (jotta lukija vakuuttuu)
- taitavasti käytetyt retoriset keinot.

Kolumnin tuntomerkkejä ovat erilaiset ulkoasuelementit: ingressi, väliotsikot, nosto, kirjoittajan kuva ja yhteystiedot.

Työvaiheita:

1. Valitse aihe, joka koskettaa sinua ja josta sinulla on sanottavaa.

2. Muista kirjoittajan roolisi: kirjoitatko yksityishenkilönä vai esimerkiksi oppilaskunnan jäsenenä?

3. Aloita kertomalla syy, miksi kirjoitat: mikä ongelma on tullut esiin ja miten? Kerro myös teesisi jo ensimmäisessä kappaleessa.

4. Mieti sopiva käsittelyjärjestys. On tärkeää, että mietit erilaisia argumentointikeinoja teesisi tueksi. Voit myös miettiä ongelman syitä, ehdottaa ratkaisuja ja pohtia ratkaisusi seurauksia. Muista myös retoriset keinot!

5. Etene kappale kappaleelta niin, että lopuksi korostat teesiäsi ja mahdollisesti vielä kerran vetoat lukijaan lisäesimerkin tai tehokkaan retorisen keinon avulla. Lopussa voit myös antaa parannusehdotuksia.

6. Anna tekstille otsikko, joka kertoo teesisi.

7. Tarkista oikeinkirjoitus. Virheet syövät tekstisi vakuuttavuutta.

8. Kirjoita omalla nimelläsi. Monet lehdet julkaisevat nimimerkillä kirjoitettuja tekstejä vain poikkeustapauksissa.

Esimerkki yleisönosastokirjoituksesta: https://www.ts.fi/lukijoilta/5767489

Esimerkki vastineesta: https://www.ts.fi/lukijoilta/5761291