Artikkeli on yleensä laaja tai melko laaja lehtiteksti, joka on joko asiantuntijan kirjoittama tai sellaisen toimittajan tekemä, joka on hyvin perehtynyt aiheeseen. Artikkelia voisikin sanoa asiantuntijajutuksi.

Artikkeli rakentuu lähdeaineiston ja taustahaastattelujen varaan. Kaikkia lähteitä ei välttämättä panna näkyviin, vaan kirjoittaja ikään kuin suodattaa hankkimansa tiedot oman ajattelunsa läpi. Nykyisin artikkeli saattaa sisältää dramatisoituja, tilanteeseen eläytyviä jaksoja, joilla tietoja havainnollistetaan.

Kirjoittaja itse on artikkelin asiantuntija. Joskus hän voi nimetä myös muita asiantuntijoita. Näin osoitetaan tietojen paikkansapitävyys ja yleispätevyys. Mitä tarkemmin lähteet merkitään, sitä tieteellisempi ja objektiivisempi artikkelin ote on. Tekstinä se on yleensä melko laaja.

Artikkeli saattaa sisältää otsikon ja ingressin lisäksi useita väliotsikoita, kuvia, kaavioita ja lähdeluettelon.

Artikkelin kiinnostavuutta ja merkitystä voi tutkia esimerkiksi seuraavin kriteerein:

1. uutisarvo
2. kaunokirjallinen arvo
3. yhteiskunnallinen arvo (vääryyksien osoittaminen!)
4. huomioarvo
5. mitta: laajan artikkelin merkkimäärä on jopa 40 000 merkkiä!

Jos kolme kriteeriä täyttyy, artikkeli ylittää julkaisukynnyksen. Jos kaikki kriteerit täyttyvät, artikkeli on täydellinen! (toimittaja Anu Silfverberg)

Huom! Artikkeli ei ole lehtijutun yleisnimitys! Jos ei ole varma lehdessä julkaistun tekstin lajista, voi käyttää nimityksiä juttu tai teksti.

Esimerkki artikkelista
https://yle.fi/uutiset/3-11273134