Kiinalainen luomismyytti
Maailmankaikkeuden muna
Aikoja sitten, ennen kuin maailma oli olemassa, oli vain loputon kaaos. Ei ollut maata, taivasta, aurinkoa eikä tähtiä – vain pimeys, hiljaisuus ja sekasorto. Kaaos oli kuin valtava, musta kananmuna, jossa kaikki voimat olivat kietoutuneet yhteen. Tämä muna ei ollut tavallinen, sillä sen sisällä piili koko maailmankaikkeuden alku.
Munan sisällä lepäsi Yin ja Yang, kaksi suurta vastavoimaa. Yin oli pimeyden, kylmyyden ja kosteuden voima. Se oli rauhallinen ja hiljainen, kuin syvä yöllinen metsä. Yang taas oli valon, lämmön ja kuivuuden voima. Se oli energinen, kirkas ja levoton, kuin keskipäivän aurinko. Yin ja Yang olivat täydellisessä tasapainossa, mutta niiden liike ja energia alkoivat vähitellen työntää toisiaan kohti muutosta.
Tässä munassa, keskellä syvää hiljaisuutta, nukkui Pangu, jättiläishahmoinen alkujumala. Pangu lepäsi kaaoksen keskellä lukemattomien vuosien ajan. Lopulta eräänä päivänä, hän heräsi syvästä unestaan ja tunsi valtavaa ahdistusta ympärillään olevasta pimeydestä ja sekasorrosta.
"Tämä ei voi jatkua", hän ajatteli.
Niinpä Pangu tarttui suureen kirveeseensä ja heilautti sitä voimallisesti. Yhdellä iskulla muna halkesi, ja maailmankaikkeus alkoi saada muotonsa.
Munan sisällä lepäsi Yin ja Yang, kaksi suurta vastavoimaa. Yin oli pimeyden, kylmyyden ja kosteuden voima. Se oli rauhallinen ja hiljainen, kuin syvä yöllinen metsä. Yang taas oli valon, lämmön ja kuivuuden voima. Se oli energinen, kirkas ja levoton, kuin keskipäivän aurinko. Yin ja Yang olivat täydellisessä tasapainossa, mutta niiden liike ja energia alkoivat vähitellen työntää toisiaan kohti muutosta.
Tässä munassa, keskellä syvää hiljaisuutta, nukkui Pangu, jättiläishahmoinen alkujumala. Pangu lepäsi kaaoksen keskellä lukemattomien vuosien ajan. Lopulta eräänä päivänä, hän heräsi syvästä unestaan ja tunsi valtavaa ahdistusta ympärillään olevasta pimeydestä ja sekasorrosta.
"Tämä ei voi jatkua", hän ajatteli.
Niinpä Pangu tarttui suureen kirveeseensä ja heilautti sitä voimallisesti. Yhdellä iskulla muna halkesi, ja maailmankaikkeus alkoi saada muotonsa.
Taivaan ja maan erottaminen
Viimeksi kuulimme, kuinka kaiken alkumuna lepäsi pimeydessä täynnä kaaosta. Munan sisällä Yin ja Yang, pimeys ja valo, olivat täydellisessä tasapainossa, kunnes tapahtui muutos. Munan sisältä nousi Pangu, voimakas jättiläinen, joka halkoi munan kahtia suurella kirveellään. Tästä alkoi maailman muotoutuminen.
Kun Pangu halkaisi munan, sen kevyt ja kirkas osa alkoi kohota ylös. Siitä muodostui taivas, ääretön ja kirkas. Samalla raskas ja tumma osa, painui alas ja muodosti maan, vakaana ja kiinteänä. Taivas kaareutui korkeuksiin, ja maa lepäsi vakaasti sen alla, mutta Pangu ei ollut vielä tyytyväinen.
Hän pelkäsi, että taivas ja maa saattaisivat vajota takaisin yhteen ja kaikki järjestys katoaisi kaaokseen. Niinpä Pangu asettui niiden väliin. Hän seisoi jykevänä kuin vuori, työnsi päällään taivasta ylemmäksi ja painoi jaloillaan maata alemmaksi. Päivä päivältä taivas nousi korkeammalle ja maa laskeutui syvemmälle.
Aika kului, ja Pangu jatkoi työtään lakkaamatta.
Kun Pangu halkaisi munan, sen kevyt ja kirkas osa alkoi kohota ylös. Siitä muodostui taivas, ääretön ja kirkas. Samalla raskas ja tumma osa, painui alas ja muodosti maan, vakaana ja kiinteänä. Taivas kaareutui korkeuksiin, ja maa lepäsi vakaasti sen alla, mutta Pangu ei ollut vielä tyytyväinen.
Hän pelkäsi, että taivas ja maa saattaisivat vajota takaisin yhteen ja kaikki järjestys katoaisi kaaokseen. Niinpä Pangu asettui niiden väliin. Hän seisoi jykevänä kuin vuori, työnsi päällään taivasta ylemmäksi ja painoi jaloillaan maata alemmaksi. Päivä päivältä taivas nousi korkeammalle ja maa laskeutui syvemmälle.
Aika kului, ja Pangu jatkoi työtään lakkaamatta.
Pangun suuri tehtävä
Viimeksi kuulimme, kuinka Pangu seisoi taivaan ja maan välissä, pitäen niitä erillään. Taivas kohosi korkeuksiin ja maa painui vakaasti alas, mutta Pangu ei hellittänyt. Hän pelkäsi, että taivas ja maa saattaisivat jälleen vajota yhteen, ja siksi hän jatkoi työtään väsymättömästi.
Päivä päivältä, vuosi vuodelta, Pangu työnsi taivasta korkeammalle ja painoi maata vakaammaksi. Hänen voimansa kasvoi samalla, kun taivas ja maa erkanivat toisistaan. Hänen ruumiinsa venyi ja vahvistui, jotta hän täyttäisi väliin jäävän tilan. Näin Pangu kasvoi yhdessä maailman kanssa.
Kahdeksantoistatuhannen vuoden ajan Pangu teki työtään. Joka päivä taivas oli hieman korkeammalla, maa oli hieman vakaampi, ja Pangu oli hieman suurempi. Hänen kätensä ja jalkansa olivat kuin vuoria, jotka pitivät maailman tasapainossa. Hänen hengityksensä muodosti taivaan tuulet, ja hänen sydämensä sykki maan ytimessä.
Lopulta, kun taivas ja maa olivat täydellisen vakaat, Pangu tiesi, että hänen suuri tehtävänsä oli valmis. Maailma seisoi omillaan, eikä taivas enää voinut vajota maahan. Pangu tunsi syvää rauhaa, sillä hän oli luonut järjestyksen kaaokseen.
Uupuneena Pangu laskeutui maahan ja sulki silmänsä viimeisen kerran. Hänen elämänsä päättyi, mutta hänen perintönsä jäi maailmaan.
Päivä päivältä, vuosi vuodelta, Pangu työnsi taivasta korkeammalle ja painoi maata vakaammaksi. Hänen voimansa kasvoi samalla, kun taivas ja maa erkanivat toisistaan. Hänen ruumiinsa venyi ja vahvistui, jotta hän täyttäisi väliin jäävän tilan. Näin Pangu kasvoi yhdessä maailman kanssa.
Kahdeksantoistatuhannen vuoden ajan Pangu teki työtään. Joka päivä taivas oli hieman korkeammalla, maa oli hieman vakaampi, ja Pangu oli hieman suurempi. Hänen kätensä ja jalkansa olivat kuin vuoria, jotka pitivät maailman tasapainossa. Hänen hengityksensä muodosti taivaan tuulet, ja hänen sydämensä sykki maan ytimessä.
Lopulta, kun taivas ja maa olivat täydellisen vakaat, Pangu tiesi, että hänen suuri tehtävänsä oli valmis. Maailma seisoi omillaan, eikä taivas enää voinut vajota maahan. Pangu tunsi syvää rauhaa, sillä hän oli luonut järjestyksen kaaokseen.
Uupuneena Pangu laskeutui maahan ja sulki silmänsä viimeisen kerran. Hänen elämänsä päättyi, mutta hänen perintönsä jäi maailmaan.
Maailma elämää varten
Viimeksi kuulimme, kuinka Pangu, suuri luoja, uhrasi itsensä sen jälkeen, kun hän oli tehnyt maasta ja taivaasta vakaan ja kauniin. Hänen valtava ruumiinsa koki ihmeellisen muodonmuutoksen, ja hän antoi itsensä sulautua luomaansa maailmaan.
Pangusta tuli kaikki, mitä maailmassa tarvittiin elämän alkamiseen. Hänen hengityksestään syntyivät tuulet, jotka liikuttivat pilviä taivaalla. Hänen voimakkaasta äänestään tuli ukkonen, joka herätti maata ja sen uumenia elämään. Hänen vasemmasta silmästään syntyi aurinko, joka valaisi päivää, ja hänen oikeasta silmästään muodostui kuu, joka toi pehmeän valon yöhön. Hänen verensä virtasi joiksi ja meriksi, jotka antoivat elämää kaikelle, mikä liikkui ja kasvoi.
Pangun vahvat raajat muuttuivat vuoriksi, jotka kohosivat majesteettisina taivasta kohti, ja hänen lihastaan tuli maan hedelmällinen pinta, jossa kasvit voivat kukoistaa. Hänen hiuksensa levisivät taivaan tähdiksi, jotka opastivat ensimmäisiä ihmisiä öisellä matkallaan. Hänen luunsa ja hampaansa muuttuivat kallioiksi ja mineraaleiksi, jotka antoivat maalle sen kestävyyden. Hänen hiestään syntyi sade ja kaste, jotka kostuttivat maata ja saivat kaiken kasvamaan.
Jopa pienet osat Pangua eivät menneet hukkaan. Hänen kirpuistaan ja pienimmistä ihonsa hiukkasista syntyivät ensimmäisten ihmisten esivanhemmat, jotka asuttivat hänen luomaansa maata. Kaikki maailmassa kantoi hänen voimaansa, ja hänen uhrauksensa näkyi jokaisessa purosta versovassa ruohonterässä ja jokaisessa tähtitaivaan loistavassa kipinässä.
Näin maailma syntyi Pangun voimasta ja uhrauksesta. Maa oli valmis, ja taivas lepäsi vakaana sen yllä. Ensimmäiset ihmiset kunnioittivat häntä muistamalla, että ilman hänen rohkeuttaan, voimaansa ja rakkauttaan maailmankaikkeutta kohtaan heitä ei olisi ollut.
Pangun perintö elää kaikessa, mitä näemme ympärillämme – taivaassa, maassa, vesissä ja tuulissa. Hän oli ensimmäinen luoja, ja hänen uhrautuvuutensa ansiosta maailma ei ollut enää kaaoksen vallassa, vaan paikka, jossa elämä saattoi kukoistaa.
Pangusta tuli kaikki, mitä maailmassa tarvittiin elämän alkamiseen. Hänen hengityksestään syntyivät tuulet, jotka liikuttivat pilviä taivaalla. Hänen voimakkaasta äänestään tuli ukkonen, joka herätti maata ja sen uumenia elämään. Hänen vasemmasta silmästään syntyi aurinko, joka valaisi päivää, ja hänen oikeasta silmästään muodostui kuu, joka toi pehmeän valon yöhön. Hänen verensä virtasi joiksi ja meriksi, jotka antoivat elämää kaikelle, mikä liikkui ja kasvoi.
Pangun vahvat raajat muuttuivat vuoriksi, jotka kohosivat majesteettisina taivasta kohti, ja hänen lihastaan tuli maan hedelmällinen pinta, jossa kasvit voivat kukoistaa. Hänen hiuksensa levisivät taivaan tähdiksi, jotka opastivat ensimmäisiä ihmisiä öisellä matkallaan. Hänen luunsa ja hampaansa muuttuivat kallioiksi ja mineraaleiksi, jotka antoivat maalle sen kestävyyden. Hänen hiestään syntyi sade ja kaste, jotka kostuttivat maata ja saivat kaiken kasvamaan.
Jopa pienet osat Pangua eivät menneet hukkaan. Hänen kirpuistaan ja pienimmistä ihonsa hiukkasista syntyivät ensimmäisten ihmisten esivanhemmat, jotka asuttivat hänen luomaansa maata. Kaikki maailmassa kantoi hänen voimaansa, ja hänen uhrauksensa näkyi jokaisessa purosta versovassa ruohonterässä ja jokaisessa tähtitaivaan loistavassa kipinässä.
Näin maailma syntyi Pangun voimasta ja uhrauksesta. Maa oli valmis, ja taivas lepäsi vakaana sen yllä. Ensimmäiset ihmiset kunnioittivat häntä muistamalla, että ilman hänen rohkeuttaan, voimaansa ja rakkauttaan maailmankaikkeutta kohtaan heitä ei olisi ollut.
Pangun perintö elää kaikessa, mitä näemme ympärillämme – taivaassa, maassa, vesissä ja tuulissa. Hän oli ensimmäinen luoja, ja hänen uhrautuvuutensa ansiosta maailma ei ollut enää kaaoksen vallassa, vaan paikka, jossa elämä saattoi kukoistaa.