Rooma, keskiaika
VIHKOON
Pompeji hautautui tuhkaan
Pompejin kaupunki oli kasvanut Vesuvius-tulivuoren juureen. Se oli eloisa ja vilkas satamakaupunki, jossa elettiin tavallista roomalaista elämää. Eräs elokuinen aamu valkeni aivan kuten kaikki muutkin aamut, mutta äkkiä maa alkoi vavahdella ja kuului korviahuumaava räjähdys. Vesuvius alkoi purkautua. Asukkaat näkivät tuhka- ja kivipatsaan syöksyvän korkealle kohti taivasta valtavan paineen purkautuessa. Päivän kirkkaus hämärtyi ja tuhkaa ja hohkakiviä alkoi sataa Pompejin talojen ja asukkaiden päälle. Kaupunki peittyi tuhkaan ja laavaan. Valtaosa asukkaista menehtyi.
Ihmiset eivät olleet tietoisia Vesuviuksen luonteesta tai edes siitä, mikä tulivuori on, joten purkaukseen ei ollut osattu varautua. Tulivuori oli oireillut jo pitemmän aikaa, ja maanjäristyksiä oli esiintynyt, mutta merkkejä ei osattu tulkita oikein. Vesuvius purkautui vuonna 79 jaa. ja Pompeji löydettiin uudelleen vuonna 1748. Sittemmin sitä on kaivettu esille ja sen avulla on saatu paljon tietoa roomalaisesta elämäntavasta. Pompeji on Unescon maailmanperintökohde ja kaivaukset jatkuvat yhä edelleen.
Pompejin kaupunki oli kasvanut Vesuvius-tulivuoren juureen. Se oli eloisa ja vilkas satamakaupunki, jossa elettiin tavallista roomalaista elämää. Eräs elokuinen aamu valkeni aivan kuten kaikki muutkin aamut, mutta äkkiä maa alkoi vavahdella ja kuului korviahuumaava räjähdys. Vesuvius alkoi purkautua. Asukkaat näkivät tuhka- ja kivipatsaan syöksyvän korkealle kohti taivasta valtavan paineen purkautuessa. Päivän kirkkaus hämärtyi ja tuhkaa ja hohkakiviä alkoi sataa Pompejin talojen ja asukkaiden päälle. Kaupunki peittyi tuhkaan ja laavaan. Valtaosa asukkaista menehtyi.
Ihmiset eivät olleet tietoisia Vesuviuksen luonteesta tai edes siitä, mikä tulivuori on, joten purkaukseen ei ollut osattu varautua. Tulivuori oli oireillut jo pitemmän aikaa, ja maanjäristyksiä oli esiintynyt, mutta merkkejä ei osattu tulkita oikein. Vesuvius purkautui vuonna 79 jaa. ja Pompeji löydettiin uudelleen vuonna 1748. Sittemmin sitä on kaivettu esille ja sen avulla on saatu paljon tietoa roomalaisesta elämäntavasta. Pompeji on Unescon maailmanperintökohde ja kaivaukset jatkuvat yhä edelleen.
VIHKOON
Rooma jakautuu ja luhistuu
Keisari Augustuksen ajalta kerrotaan, kuinka erääsen talliin Betlehemissä syntyi Jeesus-lapsi. Kristinusko kehittyi ja yleistyi Rooman valtakunnassa pikkuhiljaa ja salaa. Kristittyjä vainottiin. Rooma alkoi rappeutua ja heikentyä.
Keisarivalta vaihtui keisarilta toiselle, kunnes vallassa oli keisari Konstantinus. Konstantinus sai ilmestyksen taivaalla loistavasta rististä ja päätti tehdä kristinuskosta Rooman virallisen uskonnon. Hän halusi uudistaa myös pääkaupungin ja perusti valtakunnan itäosaan Konstantinopolin kaupungin. Konstantinuksen valta ei yltänyt enää koko Rooman valtakuntaan ja legioonat olivat heikentyneet. Rooma jakautui Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi eli Bysantiksi. Länsi-Rooman pääkapunki oli yhä Rooma ja Konstantinopolista tuli Bysantin pääkaupunki.
Keskemmällä Euroopassa elävät kansat olivat vahvistuneet aikain saatossa. Pohjoisesta ja idästä vyöryi valloittajia Rooman alueille. Hunnit, idän paimentolaiskansa, olivat hurjimpia valloittajia. Hunnit olivat pelottavia, vaativiin olosuhteisiin sopeutuneita hurjapäitä. He karjuivat taistellessaan, söivät raakaa lihaa ja pukeutuivat eläinten nahasta tehtyihin kestäviin vaatteisiin. Heitä johti hunnikuningas Attila, joka uhkasi valloittaa koko maailman. Vaeltavat valloittajat ottivat haltuunsa koko läntisen Rooman alueen, mutta Bysantti säilyi ehjänä ja siellä antiikin aarteita pelastui.
Keisari Augustuksen ajalta kerrotaan, kuinka erääsen talliin Betlehemissä syntyi Jeesus-lapsi. Kristinusko kehittyi ja yleistyi Rooman valtakunnassa pikkuhiljaa ja salaa. Kristittyjä vainottiin. Rooma alkoi rappeutua ja heikentyä.
Keisarivalta vaihtui keisarilta toiselle, kunnes vallassa oli keisari Konstantinus. Konstantinus sai ilmestyksen taivaalla loistavasta rististä ja päätti tehdä kristinuskosta Rooman virallisen uskonnon. Hän halusi uudistaa myös pääkaupungin ja perusti valtakunnan itäosaan Konstantinopolin kaupungin. Konstantinuksen valta ei yltänyt enää koko Rooman valtakuntaan ja legioonat olivat heikentyneet. Rooma jakautui Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi eli Bysantiksi. Länsi-Rooman pääkapunki oli yhä Rooma ja Konstantinopolista tuli Bysantin pääkaupunki.
Keskemmällä Euroopassa elävät kansat olivat vahvistuneet aikain saatossa. Pohjoisesta ja idästä vyöryi valloittajia Rooman alueille. Hunnit, idän paimentolaiskansa, olivat hurjimpia valloittajia. Hunnit olivat pelottavia, vaativiin olosuhteisiin sopeutuneita hurjapäitä. He karjuivat taistellessaan, söivät raakaa lihaa ja pukeutuivat eläinten nahasta tehtyihin kestäviin vaatteisiin. Heitä johti hunnikuningas Attila, joka uhkasi valloittaa koko maailman. Vaeltavat valloittajat ottivat haltuunsa koko läntisen Rooman alueen, mutta Bysantti säilyi ehjänä ja siellä antiikin aarteita pelastui.
VIHKOON:
Tulin, näin ja voitin - Veni, vidi, vici
Rooman valtakunta laajeni laajenemistaan. Legioonalaiset valloittivat uusia alueita ja marssivat nopeasti puolustamaan valtakuntaa, jos vihollinen uhkasi sen rajoja. Roomalainen elämäntyyli, tavat, muoti, raha ja latinan kieli levisivät sotilaiden ja kauppiaiden mukana. Valloitettuja alueita kutsuttiin provinsseiksi ja ajan oloon provinssien asukkaat alkoivat tuntea itsensä roomalaisiksi. Laajassa valtakunnassa syttyi kuitenkin myös sisällissotia ja roomalaiset alkoivat kaivata vahvaa johtajaa.
Julius Caesar oli loistava sotapäällikkö ja hän osasi puheellaan vakuuttaa ihmiset puolelleen. Sotilaat ihailivat häntä. Hän käytti sotasaaliiksi saatuja rikkauksia hyväntekeväisyyteen ja jakoi viljaa kansalle. Hän järjesti pitoja ja gladiaattorinäytöksiä sekä rakennutti hienoja rakennuksia. Caesarista tuli yksinvaltias eli diktaattori. Senaattorit eivät suhtautuneet suopeasti Ceasarin nousevaan kansansuosioon ja solmivat salaliiton. Salaliittoa johti Marcus Brutus, jota Caesar piti ystävänään. Ceasar murhattiin senaatin istunnossa. Juuri ennen kuolemaansa hän ehti lausua: "Sinäkin Brutukseni!"
Augustus oli Caesarin ottopoika. Hänestä tuli Rooman ensimmäinen keisari. Hänen aikanaan alkoi roomalainen rauha eli pax Romana. Se oli pitkä rauhallinen ajanjakso, jonka aikana Rooman valtakunta oli laajimmillaan.
Rooman valtakunta laajeni laajenemistaan. Legioonalaiset valloittivat uusia alueita ja marssivat nopeasti puolustamaan valtakuntaa, jos vihollinen uhkasi sen rajoja. Roomalainen elämäntyyli, tavat, muoti, raha ja latinan kieli levisivät sotilaiden ja kauppiaiden mukana. Valloitettuja alueita kutsuttiin provinsseiksi ja ajan oloon provinssien asukkaat alkoivat tuntea itsensä roomalaisiksi. Laajassa valtakunnassa syttyi kuitenkin myös sisällissotia ja roomalaiset alkoivat kaivata vahvaa johtajaa.
Julius Caesar oli loistava sotapäällikkö ja hän osasi puheellaan vakuuttaa ihmiset puolelleen. Sotilaat ihailivat häntä. Hän käytti sotasaaliiksi saatuja rikkauksia hyväntekeväisyyteen ja jakoi viljaa kansalle. Hän järjesti pitoja ja gladiaattorinäytöksiä sekä rakennutti hienoja rakennuksia. Caesarista tuli yksinvaltias eli diktaattori. Senaattorit eivät suhtautuneet suopeasti Ceasarin nousevaan kansansuosioon ja solmivat salaliiton. Salaliittoa johti Marcus Brutus, jota Caesar piti ystävänään. Ceasar murhattiin senaatin istunnossa. Juuri ennen kuolemaansa hän ehti lausua: "Sinäkin Brutukseni!"
Augustus oli Caesarin ottopoika. Hänestä tuli Rooman ensimmäinen keisari. Hänen aikanaan alkoi roomalainen rauha eli pax Romana. Se oli pitkä rauhallinen ajanjakso, jonka aikana Rooman valtakunta oli laajimmillaan.
VIHKOON:
Puunilaisodat Rooman ja Karthagon välillä
Kun roomalaiset olivat valloittaneet koko Italian niemimaan, janosivat he lisää valtaa. Puunilaiset olivat roomalaisten kilpailijoita Välimerellä. He kävivät taitavasti kauppaa ja hallitsivat alueita läntisellä Välimerellä. Yksi puunilaisten suurimmista kaupungeista oli Pohjois-Afrikassa sijaitseva Karthago. Rooma julisti sodan Karthagolle. Käytiin lopulta kolme sotaa, joita kutsutaan puunilaissodiksi.
Ensiksi käytiin meritaisteluita, jotka roomalaiset voittivat laskusiltojen avulla.
Karthagolaiset hautoivat kostoa. Maineikas sotapäällikkö Hannibal alkoi koota valtavaa sotajoukkoa nykyisen Espanjan alueilta saakka. Hänen joukkoihinsa kuului jalkamiehiä, ratsumiehiä sekä 37 sotaelefanttia, joiden kanssa hän lähti marssimaan Alppien vuoriston yli kohti Roomaa. Roomalaisilla oli vahva legioonalaisarmeija, joka lähti vastaan puolustamaan. Jäisillä ja lumisilla vuorenrinteillä käytiin ankara taistelu. Karthagolaiset aiheuttivat roomalaisille karvaan tappion ja valtaosa legioonalaisista kaatui. Myös puunilaisia kukistui, jolloin Roomaa ei kuitenkaan onnistuttu valloittamaan.
Lopulta roomalaiset hyökkäsi Karthagoon hävittämään sen lopullisesti. He polttivat kaikki rakennukset ja kylvivät maahan suolaa, jottei mikään siellä kasvaisi.
Kun roomalaiset olivat valloittaneet koko Italian niemimaan, janosivat he lisää valtaa. Puunilaiset olivat roomalaisten kilpailijoita Välimerellä. He kävivät taitavasti kauppaa ja hallitsivat alueita läntisellä Välimerellä. Yksi puunilaisten suurimmista kaupungeista oli Pohjois-Afrikassa sijaitseva Karthago. Rooma julisti sodan Karthagolle. Käytiin lopulta kolme sotaa, joita kutsutaan puunilaissodiksi.
Ensiksi käytiin meritaisteluita, jotka roomalaiset voittivat laskusiltojen avulla.
Karthagolaiset hautoivat kostoa. Maineikas sotapäällikkö Hannibal alkoi koota valtavaa sotajoukkoa nykyisen Espanjan alueilta saakka. Hänen joukkoihinsa kuului jalkamiehiä, ratsumiehiä sekä 37 sotaelefanttia, joiden kanssa hän lähti marssimaan Alppien vuoriston yli kohti Roomaa. Roomalaisilla oli vahva legioonalaisarmeija, joka lähti vastaan puolustamaan. Jäisillä ja lumisilla vuorenrinteillä käytiin ankara taistelu. Karthagolaiset aiheuttivat roomalaisille karvaan tappion ja valtaosa legioonalaisista kaatui. Myös puunilaisia kukistui, jolloin Roomaa ei kuitenkaan onnistuttu valloittamaan.
Lopulta roomalaiset hyökkäsi Karthagoon hävittämään sen lopullisesti. He polttivat kaikki rakennukset ja kylvivät maahan suolaa, jottei mikään siellä kasvaisi.
VIHKOON:
Leipää ja sirkushuveja - Panem et circenses
Roomalaiset olivat taitavia rakentajia. He rakensivat komeita temppeleitä, siltoja ja vesijohtoja. Kaikessa, mitä roomalaiset rakensivat, kehittivät tai keksivät, pidettiin tärkeänä käytännöllisyyttä ja kestävyyttä. Kun Rooman valtakunta laajeni, oli tärkeää, että yhteydet valtakunnasta pääkaupunkiin olivat hyvät. Jo antiikin aikana sanottiin: "Kaikki tiet vievät Roomaan!". Roomalaiset rakensivat tasaisilla laatoilla kivettyjä teitä.
Keisari, senaattorit ja muut mahtimiehet halusivat pitää kansan tyytyväisenä, jotta se pysyisi myötämielisenä hallittavaksi. Kun kansalaisille täytyi saada puhdasta juomavettä, rakennettiin suuria vesijohtoja eli akvedukteja. Akvedukteja pitkin vesi virtasi suoraan vuorilta kaupunkiin. Vettä tarvittiin myös kylpylöissä, joissa peseydyttiin säännöllisesti. Lisäksi järjestettiin musiikkia, teatteria ja hevosajoja. Se toi hupia ja jännitystä työn teon ohelle. Gladiaattoriottelut olivat julmaa viihdettä, jota katseltiin amfiteattereissa. Kuuluisa amfiteatteri on Colosseum.
akvedukti
Colosseum
Roomalaiset olivat taitavia rakentajia. He rakensivat komeita temppeleitä, siltoja ja vesijohtoja. Kaikessa, mitä roomalaiset rakensivat, kehittivät tai keksivät, pidettiin tärkeänä käytännöllisyyttä ja kestävyyttä. Kun Rooman valtakunta laajeni, oli tärkeää, että yhteydet valtakunnasta pääkaupunkiin olivat hyvät. Jo antiikin aikana sanottiin: "Kaikki tiet vievät Roomaan!". Roomalaiset rakensivat tasaisilla laatoilla kivettyjä teitä.
Keisari, senaattorit ja muut mahtimiehet halusivat pitää kansan tyytyväisenä, jotta se pysyisi myötämielisenä hallittavaksi. Kun kansalaisille täytyi saada puhdasta juomavettä, rakennettiin suuria vesijohtoja eli akvedukteja. Akvedukteja pitkin vesi virtasi suoraan vuorilta kaupunkiin. Vettä tarvittiin myös kylpylöissä, joissa peseydyttiin säännöllisesti. Lisäksi järjestettiin musiikkia, teatteria ja hevosajoja. Se toi hupia ja jännitystä työn teon ohelle. Gladiaattoriottelut olivat julmaa viihdettä, jota katseltiin amfiteattereissa. Kuuluisa amfiteatteri on Colosseum.
akvedukti
Colosseum
VIHKOON:
Rooman tasavalta S.P.Q.R.
Rooman kansa jakautui patriiseihin ja plebeijeihin. Patriisit olivat rikkaita ylimyksiä ja maanomistajia. Plebeijit olivat köyhempiä maanviljelijöitä, käsityöläisiä, kauppiaita, rakennusmiehiä ja sotilaita. Heillä ei ollut samanlaisia oikeuksia kuin patriiseilla, vaan he joutuivat maksamaan veroa ja sotimaan Rooman armeijassa. Kaikista heikoimmassa asemassa olivat orjat. Orjapalvelukseen joutui esimerkiksi vallattujen alueiden ihmisiä, velkaantuneita ja oikeuden orjaksi alentamia. He raatoivat pelloilla, rakkennustyömailla tai perheissä. Orjia kohdeltiin kuin omaisuutta.
Rikkaimmista patriiseista muodostui senaatti. Senaattorien keskuudesta kansa sai valita kaksi Rooman konsulia, jotka johtivat maata senaatin ohjeiden mukaan. Tärkeissä asioissa kysyttiin kansankokouksen mielipidettä. Jos suuri vaara uhkasi Roomaa, senaatti keskitti vallan yhdelle johtajalle. He valitsivat diktaattorin.
Tavallinen roomalainen sai omistaa maata, äänestää kansankokouksessa sekä valittaa oikeuden päätöksistä. Naiset hoitivat enimmäkseen kotia, mutta saattoivat harjoittaa myös ammattia. Vaikka se mihin yhteiskuntaluokkaan kuului, määritti elämän alun, saattoi Roomassa edetä yhteiskuntaluokasta toiseen. Vapautettu orja saattoi edetä ammattiin tai jopa valtakunnan virkatehtäviin.
Rooman kansa jakautui patriiseihin ja plebeijeihin. Patriisit olivat rikkaita ylimyksiä ja maanomistajia. Plebeijit olivat köyhempiä maanviljelijöitä, käsityöläisiä, kauppiaita, rakennusmiehiä ja sotilaita. Heillä ei ollut samanlaisia oikeuksia kuin patriiseilla, vaan he joutuivat maksamaan veroa ja sotimaan Rooman armeijassa. Kaikista heikoimmassa asemassa olivat orjat. Orjapalvelukseen joutui esimerkiksi vallattujen alueiden ihmisiä, velkaantuneita ja oikeuden orjaksi alentamia. He raatoivat pelloilla, rakkennustyömailla tai perheissä. Orjia kohdeltiin kuin omaisuutta.
Rikkaimmista patriiseista muodostui senaatti. Senaattorien keskuudesta kansa sai valita kaksi Rooman konsulia, jotka johtivat maata senaatin ohjeiden mukaan. Tärkeissä asioissa kysyttiin kansankokouksen mielipidettä. Jos suuri vaara uhkasi Roomaa, senaatti keskitti vallan yhdelle johtajalle. He valitsivat diktaattorin.
Tavallinen roomalainen sai omistaa maata, äänestää kansankokouksessa sekä valittaa oikeuden päätöksistä. Naiset hoitivat enimmäkseen kotia, mutta saattoivat harjoittaa myös ammattia. Vaikka se mihin yhteiskuntaluokkaan kuului, määritti elämän alun, saattoi Roomassa edetä yhteiskuntaluokasta toiseen. Vapautettu orja saattoi edetä ammattiin tai jopa valtakunnan virkatehtäviin.
VIHKOON
Kaupunki kasvaa ja kukoistaa
Jo ennen Romulusta ja roomalaisia oli Italian niemimaan hedelmällisille tasangoille ja merenrannan satamapaikoille saapunut useita heimoja. Rooman pohjoispuolelle muutti etruskeja, jotka olivat taitavia viljelijöitä, käsityöläisiä ja kauppiaita. Etruskit valtasivat myös Rooman seitsemän kukkulan alueen ja etruskikuninkaiden johdolla Rooma alkoi vaurastua.
Viemäreiden avulla kukkuloiden välinen kosteikko kuivattiin ja kivettiin. Reunustoille rakennettiin temppeleitä ja hallintorakennuksia. Alueesta tuli koko kaupungin keskus, Forum Romanum. Läheiselle Kapitolin kukkulalle rakennettiin Jupiterin temppeli. Tiber-joen varrella sijaitsevasta Roomasta kehittyi vilkas kauppakaupunki ja sinne asettui asumaan enemmän ja enemmän ihmisiä.
Jo ennen Romulusta ja roomalaisia oli Italian niemimaan hedelmällisille tasangoille ja merenrannan satamapaikoille saapunut useita heimoja. Rooman pohjoispuolelle muutti etruskeja, jotka olivat taitavia viljelijöitä, käsityöläisiä ja kauppiaita. Etruskit valtasivat myös Rooman seitsemän kukkulan alueen ja etruskikuninkaiden johdolla Rooma alkoi vaurastua.
Viemäreiden avulla kukkuloiden välinen kosteikko kuivattiin ja kivettiin. Reunustoille rakennettiin temppeleitä ja hallintorakennuksia. Alueesta tuli koko kaupungin keskus, Forum Romanum. Läheiselle Kapitolin kukkulalle rakennettiin Jupiterin temppeli. Tiber-joen varrella sijaitsevasta Roomasta kehittyi vilkas kauppakaupunki ja sinne asettui asumaan enemmän ja enemmän ihmisiä.
VIHKOON
Roomalaisia jumalia
Venus, rakkaus ja kauneus - Afrodite
Amor, Venuksen poika - Eros
Jupiter, ukkosenjumala, taivaan herra, Rooman suojelija - Zeus
Saturnus sadonjumala elämän alkujumala - Kronos
Ceres, hedelmällisyys - Demeter
Jupiterin vaimo Juno, taivas ja avioliitto, naisten suojelijatar - Hera
Mars, sodan jumala - Ares
Bellona, Marsin sisar tai vaimo, sodan jumalatar
Apollo, musiikki, taide ja lääketiede - Apollon
Bacchus, viini ja humaltuminen - Dionysos
Minerva, viisaus, taide ja käsityötaito - Athene
Diana, metsästys ja kuutamo - Artemis
Fortuna, onnetar - Tykhe
Victoria, voiton jumalatar - Nike
Vesta, kodin jumalatar - Hestia
Merkurius, kaupankäynti, sanansaattaja - Hermes
Neptunus, veden ja hevosten jumala - Poseidon
Pluto, manalan valtias - Haades
Nyx, yön jumalatar, jolla kaksospojat:
Mors, kalpea kuoleman jumala, viikate ja tiimalasi
Somnus, unen jumala
Vulkanus, tuli, sepän taidot - Hefaistos
Janus, ovet, portit, alut, loput, kaksikasvoinen, toiset kasvot katsovat menneisyyteen ja toiset tulevaisuuteen
Sancus, rehellisyys, uskollisuus
Diana, metsästys ja kuutamo - Artemis
Fortuna, onnetar - Tykhe
Victoria, voiton jumalatar - Nike
Vesta, kodin jumalatar - Hestia
Merkurius, kaupankäynti, sanansaattaja - Hermes
Neptunus, veden ja hevosten jumala - Poseidon
Pluto, manalan valtias - Haades
Nyx, yön jumalatar, jolla kaksospojat:
Mors, kalpea kuoleman jumala, viikate ja tiimalasi
Somnus, unen jumala
Vulkanus, tuli, sepän taidot - Hefaistos
Janus, ovet, portit, alut, loput, kaksikasvoinen, toiset kasvot katsovat menneisyyteen ja toiset tulevaisuuteen
Sancus, rehellisyys, uskollisuus
O Roma - runo vuosisatojen takaa
| Latin | English translation by Aodh de Blacam (1941) | vapaa suomennos |
|---|---|---|
|
|
Maan kuningatar, oi jalo Rooman kaupunki, |