Katsomusaine

Islam ja rukoilu

Muslimit rukoilevat viisi kertaa päivässä. Rukousta ei tarkkaan kuvata muslimien pyhässä kirjassa Koraanissa, vaan rukousrituaali opitaan perimätietona. Koraanissa kuitenkin mainitaan muslimin velvollisuudesta rukoilla. Rukoileminen on tärkeä uskon tunnustamiseen liittyvä tapahtuma, joten se tulee tehdä arvokkaasti. Tilannetta kunnioitetaan peseytymällä huolellisesti ennen rukousta. Peseytymistä kutsutaan wuduksi. Kasvot, kädet, pää, korvat ja jalat pestään. Rukoillessa on hyvä olla siististi ja puhtaisiin vaatteisiin pukeutunut ja rukouksen voi suorittaa esimerkiksi puhtaan rukousmaton päällä. Rukousmatot ovat usein kauniita ja koristeellisia.

Moskeija on islamin uskoisille Jumalan talo, mutta rukoilla voi muuallakin. Moskeijan minareetista kaikuu rukouskutsu, kun on rukouksen aika. Yhdessä rukoilemassa voi olla suuri joukko ihmisiä.



Rukous suoritetaan aina kohti muslimien pyhää kaupunkia Mekkaa ja siellä sijaitsevaa Kaaba-temppeliä. Se on muslimien pyhin paikka. Rukous koostuu samantapaisina toistuvista osista. Rukoilija lausuu tiettyjä Koraanin suuria ulkomuististaan osoittaakseen kunnioitustaan Jumalalle. Islamin uskossa Jumalaa kutsutaan nimellä Allah. Rukoillessa toistetaan tiettyä liikesarjaa, joka auttaa keskittymään rukoukseen kokonaisvaltaisesti. Rukoilu on islamin uskossa tärkeä tapa.


kuvien lähde: https://alquranworld.com/how-to-pray-in-islam/

Juutalaisia juhlia ja perinteitä

🕊️ Sapatti

  • Sapatti on juutalaisten lepopäivä, joka alkaa perjantai-iltana ja päättyy lauantai-iltana.
  • Se perustuu käskyyn: "Muista pyhittää lepopäivä".
  • Työnteko on kielletty, ja osa juutalaisista noudattaa sääntöjä tarkasti.
  • Sapattiuuni voi pitää ruoan lämpimänä ilman, että sitä tarvitsee käynnistää.
  • Perjantai-iltana perhe kokoontuu juhla-aterialle, jossa sytytetään kynttilät ja siunataan viini sekä leipä.
  • Lauantaina käydään synagogassa, lauletaan psalmeja ja luetaan Tooraa.
  • Sapatti päättyy havdala-seremoniaan, jossa käytetään kynttilää, viiniä ja yrttejä.

🕎 Hanukka – valon juhla

  • Vietetään joulukuussa, liittyy Jerusalemin temppelin puhdistamiseen noin 165 eKr.

  • Hanukka tarkoittaa vihkimistä.

  • Chanukia on yhdeksänhaarainen kynttelikkö, jota käytetään kahdeksan päivän ajan.

  • Legendan mukaan öljy riitti ihmeellisesti kahdeksaksi päiväksi, vaikka sitä oli vain yhdeksi.

  • Lapsille annetaan lahjoja.

  • Perinteiset ruuat ovat rasvaisia, kuten munkit ja latkes-perunaletut.

  • Juhlaan kuuluu dreidel-hyrräpeli.

🍯Ros hashana – juutalainen uusi vuosi

  • Vietetään syksyllä, yleensä syyskuussa.

  • Shofariin (oinaan sarveen) puhaltaminen kuuluu juhlaan.

  • Ensimmäisenä päivänä mennään veden äärelle ja taskut tyhjennetään – symboloi syntien pois heittämistä.

  • Pohditaan menneitä virheitä ja pyritään parantamaan tulevaa vuotta.

  • Uuden vuoden leipä on ympyrän muotoinen – kuvaa elämän jatkuvuutta.

  • Omenaa kastetaan hunajaan, jotta tuleva vuosi olisi makea.

🍃 Sukkot – lehtimajajuhla

  • Muistellaan Israelin kansan 40 vuoden erämaavaellusta Mooseksen johdolla.

  • Rakennetaan ja koristellaan lehtimajoja kukilla ja hedelmillä.

  • Majat kuvaavat väliaikaisia asumuksia erämaassa.

🤍 Jom kippur – suuri sovituspäivä

  • Päättää Ros hashanasta alkavat 10 katumuspäivää.

  • Juutalainen rukoilee ja pyrkii parantamaan elämäänsä.

  • Vuoden pyhin päivä, jota vietetään anteeksipyynnön ja paaston merkeissä.

  • Väri on valkoinen, joka symboloi puhtautta.

  • Pyydetään anteeksi sekä tahallisia että tahattomia syntejä.

  • Rukoillaan myös kuolleiden puolesta.

  • Uskomuksen mukaan Jumala sinetöi ihmisen kohtalon tulevalle vuodelle Jom kippurina.

👶 Nimen anto juutalaisuudessa

  • Poikalapselle annetaan nimi kahdeksan päivän ikäisenä, samalla toimitetaan ympärileikkaus.

    • Ympärileikkaus on merkki Jumalan ja ihmisen välisestä liitosta.

  • Tyttölapselle annetaan nimi syntymän jälkeisenä sapattina synagogassa.

    • Isä lukee Tooraa ja siunaa äidin ja lapsen.

🐑 Pesach – juutalaisten pääsiäinen

  • Vietetään maalis–huhtikuussa, muistoksi Israelin kansan vapautumisesta Egyptin orjuudesta.

  • Nimi tarkoittaa ohikulkemista – viittaa viimeiseen vitsaukseen, jolta israelilaiset säästyivät karitsan veren avulla.

  • Perinteiset ruuat: lammasta, matsaa (happamatonta leipää), yrttejä.

    • Inkivääri = katkera ruoho

    • Hedelmätahna = laasti

    • Selleri suolavedessä = orjien kyyneliä

  • Seder-ateria: syödään tietyssä järjestyksessä, luetaan vapautumiskertomus ja jokaiselle ruokalajille on oma rukous.

  • Tärkeää siirtää perinne lapsille.

  • Koti siivotaan ennen juhlaa, hametsit (viljatuotteet) poistetaan.

  • Pesachin aikana syödään vain matsaa, ei muita viljatuotteita.

🕯️ Juutalaiset hautajaiset

  • Vaatimattomat hautajaiset korostavat ihmisten samanarvoisuutta.

  • Hautaus pyritään toimittamaan nopeasti, mieluiten vuorokauden kuluessa.

  • Sapattina ei haudata.

  • Omaiset voivat repiä vaatteensa surun merkiksi.

  • Arkku on yksinkertainen, tai Israelissa vainaja kiedotaan pellavaliinoihin.

  • Hautajaisia seuraa seitsemän päivän suruaika.

  • Haudalle ei tuoda kukkia, vaan kivi.

  • Kuoleman vuosipäivänä luetaan rukous ja sytytetään kynttilä vainajan muistoksi.

 

📖 Bar ja Bat mitsva – uskonnollinen täysi-ikäisyys

  • Bar mitsva: Poika täyttää 13 vuotta – lain poika.

  • Bat mitsva: Tyttö täyttää 12 vuotta – lain tytär.

  • Nuori lukee Tooraa tai psalmeja synagogassa.

  • Ennen juhlaa opiskellaan hepreaa ja valmistellaan lukukappale.

  • Juhlan jälkeen nuori on vastuussa omasta uskonnollisuudestaan.

  • Juhlat voivat olla suuret, ja niihin kutsutaan sukulaisia ja ystäviä.

💍 Juutalaiset häät

  • Perhe ja avioliitto ovat juutalaisuudessa arvostettuja.

  • Ennen vihkimistä morsiamen tuoli koristellaan, ja hän valmistautuu juhlaan läheistensä kanssa.

  • Morsiuspari ei tapaa viikkoon ennen häitä.

  • Vihkiminen tapahtuu chupan eli hääkatoksen alla, joka symboloi yhteistä kotia ja asetetaan kohti Jerusalemia.

  • Avioliittosopimus luetaan hepreaksi.

  • Lopuksi sulhanen rikkoo lasin, mikä muistuttaa Jerusalemin temppelin hävityksestä.

  • Vieraat huutavat: Mazel tov! eli paljon onnea!

Pyhä paikka

Jaksovihon kanteen piirretään pyhä paikka. Se voi olla jonkin suuren uskonnon pyhä paikka tai se voi olla itselle tärkeä ja merkityksellinen paikka, jota tahtoo suojella ja vaalia.

Katsomusaine

Katsomusaineen tavoite on oppia ymmärtämään erilaisia maailmankatsomuksia ja pohtia omaa maailmankatsomusta. Opetussuunnitelman uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhtenevät sisällöt käsitellään yhteisillä opppitunneilla. Kahdeksalla oppitunnilla lukuvuoden aikana oppilaat osallistuvat perheen katsomusvalinnan mukaiseen opetukseen (uskonto/elämänkatsomustieto), joilla käsitellään eriäviä sisältöjä.