Keskiaika
VIHKOON
Heraldiikka eli vaakunaoppi
Ristiretkien jälkeen levisi ritarien keskuuteen tapa käyttää vaakunoita sukutunnuksina. Vaakuna kertoi kantajansa nimen aikana, jolloin kirjoitustaito oli vähäinen. Samalla se kertoi, että henkilö kuului aateliseen sukuun ja siihen liittyvistä etuoikeuksista, vauraudesta ja mahdista. Vaakunan kuviot valittiin tarkasti edustamaan suvulle tärkeitä asioita. Turnajaisissa oli vaikeaa tunnistaa ritareita ilman että olisi perehtynyt vaakunoihin. Tätä varten hovit palkkasivat erityisiä miehiä, airueita, joista tuli asiantuntijoita vaakunoiden tunnistamisessa. Airuet kirjasivat ylös yksityiskohtaisesti vaakunoiden ulkonäön ja sen omistajan.
TEHTÄVÄ
- Laadi oma vihkotyö eli tietosivu
- Aiheet
- Lue aineisto
- Alleviivaa tärkeät asiat
- Tiivistä tietotekstiksi
- Tee huolellinen kuva
- Aiheet
- Musta surma eli rutto
- Noitavainot
- Lue aineisto
- Alleviivaa tärkeät asiat
- Tiivistä tietotekstiksi
- Tee huolellinen kuva
VIHKOON
Musta surma eli rutto kylvää kuolemaa
1300-luvulta alkaen ihmisiä piinasi ruttotauti, joka sai nimen musta surma. Se levisi raivoisasti koko Eurooppaan, koska hygienian merkitystä tautien ehkäisyssä ei ymmärretty. Ihmisten iholle kohosi mustia, märkiviä paiseita ja tauti tappoi nopeasti ja tuskallisesti kehonsisäiseen verenvuotoon. Ihmiset olivat hädissään, sillä mikään ei tuntunut auttavan ruttotautisia, eivät rukoukset, loitsut tai alkeellinen lääkintä. Rutto tappoi niin raukan kuin ruhtinaankin. Ihmisten pettymys kirkkoa kohtaan kasvoi ja katolisen kirkon valta-asema Euroopassa alkoi hiipua.
Noitavainot
Ennakkoluulojen, vallan ja omaisuuden tavoittelun tai uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, muista erottuvia ihmisiä leimattiin keskiajalla noidiksi. Noidaksi saatettiin syyttää, jos käyttäytyi poikkeavasti, erikoisesti tai epäilyttävästi tai jos naiselle näytti kertyvän liikaa valtaa. Myös kansanlääkintää ja vanhoja loitsuja pidettiin kirkon piirissä noituutena. Noitaoikeudenkäynneissä käytettiin kidutusta todisteiden hankkimiseksi ja kun syytetyt vaikuttivat tunnustavan, pidettiin noituutta todellisena. Noitia tuomittiin kuolemaan karmivilla tavoilla: roviolla polttamalla, hirttämällä tai hukuttamalla. Ajateltiin, että tuomio viimeistään todistaa noituuden, jos noita ei menetäkään henkeään.
1300-luvulta alkaen ihmisiä piinasi ruttotauti, joka sai nimen musta surma. Se levisi raivoisasti koko Eurooppaan, koska hygienian merkitystä tautien ehkäisyssä ei ymmärretty. Ihmisten iholle kohosi mustia, märkiviä paiseita ja tauti tappoi nopeasti ja tuskallisesti kehonsisäiseen verenvuotoon. Ihmiset olivat hädissään, sillä mikään ei tuntunut auttavan ruttotautisia, eivät rukoukset, loitsut tai alkeellinen lääkintä. Rutto tappoi niin raukan kuin ruhtinaankin. Ihmisten pettymys kirkkoa kohtaan kasvoi ja katolisen kirkon valta-asema Euroopassa alkoi hiipua.
Noitavainot
Ennakkoluulojen, vallan ja omaisuuden tavoittelun tai uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, muista erottuvia ihmisiä leimattiin keskiajalla noidiksi. Noidaksi saatettiin syyttää, jos käyttäytyi poikkeavasti, erikoisesti tai epäilyttävästi tai jos naiselle näytti kertyvän liikaa valtaa. Myös kansanlääkintää ja vanhoja loitsuja pidettiin kirkon piirissä noituutena. Noitaoikeudenkäynneissä käytettiin kidutusta todisteiden hankkimiseksi ja kun syytetyt vaikuttivat tunnustavan, pidettiin noituutta todellisena. Noitia tuomittiin kuolemaan karmivilla tavoilla: roviolla polttamalla, hirttämällä tai hukuttamalla. Ajateltiin, että tuomio viimeistään todistaa noituuden, jos noita ei menetäkään henkeään.
VIHKOON
Taikauskoa ja pelottavia tauteja
Vain harva eli keskiajalla 60-vuotiaaksi. Kun lapsi täytti 12 vuotta, häntä alettiin kohdella aikuisena. Lyhyt elinikä johtui yksipuolisesta ravinnosta sekä monista taudeista, joihin ei vielä tunnettu parannuskeinoa. Rutto, influenssa ja isorokko koituivat monen kohtaloksi. Puhtauden merkitystä tautien ehkäisyssä ei vielä ymmärretty, joten pienikin haava saattoi koitua kuolemaksi.
Sairastumisen lisäksi pelättiin myös erilaisia luonnonilmiöitä, kuten pyrstötähtiä, sateenkaaria ja auringonpimennyksiä. Vieraita kansoja ja ihmisiä pelättiin ja naisia leimattiin noidiksi noitavainoilla. Pappien mukaan myös maailmanloppu oli todellinen uhka. Syynä pelkoihin oli tietämättömyys ja epäluuloisuus. Ihmiset asuivat koko ikänsä samalla paikkakunnalla, eivätkä juuri tienneet kylänsä ulkopuolisesta elämästä. Vain papit saivat koulutusta, mutta heidänkin tietonsa maailmasta olivat melko vähäisiä ja taikauskon sävyttämiä.
Vain harva eli keskiajalla 60-vuotiaaksi. Kun lapsi täytti 12 vuotta, häntä alettiin kohdella aikuisena. Lyhyt elinikä johtui yksipuolisesta ravinnosta sekä monista taudeista, joihin ei vielä tunnettu parannuskeinoa. Rutto, influenssa ja isorokko koituivat monen kohtaloksi. Puhtauden merkitystä tautien ehkäisyssä ei vielä ymmärretty, joten pienikin haava saattoi koitua kuolemaksi.
Sairastumisen lisäksi pelättiin myös erilaisia luonnonilmiöitä, kuten pyrstötähtiä, sateenkaaria ja auringonpimennyksiä. Vieraita kansoja ja ihmisiä pelättiin ja naisia leimattiin noidiksi noitavainoilla. Pappien mukaan myös maailmanloppu oli todellinen uhka. Syynä pelkoihin oli tietämättömyys ja epäluuloisuus. Ihmiset asuivat koko ikänsä samalla paikkakunnalla, eivätkä juuri tienneet kylänsä ulkopuolisesta elämästä. Vain papit saivat koulutusta, mutta heidänkin tietonsa maailmasta olivat melko vähäisiä ja taikauskon sävyttämiä.
VIHKOON
Islam leviää keskiajalla
Islamin uskonto syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla. Sen perustaja Muhammed kertoi ihmisille Allah-jumalasta ja islamin uskon peruspilareista: uskontunnustuksesta, rukouksesta, paastosta, almuverosta ja pyhiinvaelluksesta. Islamin usko levisi eteläiseen Espanjaan saakka ja valloitettuihin maihin syntyi korkeatasoinen kulttuuri. Arabiankieliset muslimit ottivat oppia antiikin Kreikan filosofeista ja tieteistä ja myös taide kukoisti. Arabit olivat eurooppalaisia edellä niin matematiikassa, lääketieteessä kuin tähtitieteessäkin. Ajan mittaan arabialaiset numerot syrjäyttivät roomalaiset numerot.
Ristiretket
Kiista Jerusalemin hallinnasta käynnisti ristiretket. 1000-luvulla paavi Urbanus vetosi kristinuskoisiin ritareihin, jotta nämä lähtisivät vapauttamaan pyhää maata islaminuskoisten hallinnasta. Paavi lupasi lähtijöille taivaspaikat ja synnit anteeksi. Ritarit ottivat tunnuksekseen ristin ja lähtivät matkaan. Matkalla ristiretkeläiset ryöstivät ruokaa ja tarvikkeita ihmisiltä uskonnosta riippumatta. Ristiretkeläiset perustivat pyhälle maalle omia siirtokuntiaan, mutta arabit valtasivat maansa nopeasti takaisin. Sotimisesta huolimatta kristityt ja arabit elivät yhdessä myös rauhanomaisesti. Ristiretkien seurauksena Eurooppaan alkoi virrata tavaroita ja tietoa. Eurooppalaiset ihastuivat itämaisiin lasitavaroihin, peileihin, uusiin mausteisiin ja hedelmiin. Shakin peluu ja kahvin juonti yleistyivät Euroopassa.
Islamin uskonto syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla. Sen perustaja Muhammed kertoi ihmisille Allah-jumalasta ja islamin uskon peruspilareista: uskontunnustuksesta, rukouksesta, paastosta, almuverosta ja pyhiinvaelluksesta. Islamin usko levisi eteläiseen Espanjaan saakka ja valloitettuihin maihin syntyi korkeatasoinen kulttuuri. Arabiankieliset muslimit ottivat oppia antiikin Kreikan filosofeista ja tieteistä ja myös taide kukoisti. Arabit olivat eurooppalaisia edellä niin matematiikassa, lääketieteessä kuin tähtitieteessäkin. Ajan mittaan arabialaiset numerot syrjäyttivät roomalaiset numerot.
Ristiretket
Kiista Jerusalemin hallinnasta käynnisti ristiretket. 1000-luvulla paavi Urbanus vetosi kristinuskoisiin ritareihin, jotta nämä lähtisivät vapauttamaan pyhää maata islaminuskoisten hallinnasta. Paavi lupasi lähtijöille taivaspaikat ja synnit anteeksi. Ritarit ottivat tunnuksekseen ristin ja lähtivät matkaan. Matkalla ristiretkeläiset ryöstivät ruokaa ja tarvikkeita ihmisiltä uskonnosta riippumatta. Ristiretkeläiset perustivat pyhälle maalle omia siirtokuntiaan, mutta arabit valtasivat maansa nopeasti takaisin. Sotimisesta huolimatta kristityt ja arabit elivät yhdessä myös rauhanomaisesti. Ristiretkien seurauksena Eurooppaan alkoi virrata tavaroita ja tietoa. Eurooppalaiset ihastuivat itämaisiin lasitavaroihin, peileihin, uusiin mausteisiin ja hedelmiin. Shakin peluu ja kahvin juonti yleistyivät Euroopassa.
VIHKOON
Uskonto ohjaa elämää
Keskiajalla eri puolilla Eurooppaa asuvia ihmisiä yhdisti kristinusko. Katolinen kirkko oli tärkeä etelässä, lännessä ja keskisessä Euroopassa, idässä ortodoksinen uskonsuuntaus vahvisti asemaansa. Katolisen kirkon johdossa oli paavi, jolla oli suuri valta. Kirkon käskyjä kuuntelivat myös maalliset ruhtinaat. Uskonto antoi elämälle ohjeita ja tarkoituksen. Koska elämä saattoi olla kovaa, ihana taivaan valtakunta tarjosi lohtua ja toisaalta tulisen helvetin lieskat pelottivat kovasti ja ohjasivat elämään kirkon ohjeiden mukaisesti.
Kirkolliset perinteet ristiä lapsi, vihkiä pari avioliittoon ja siunata vainaja hautaan olivat ihmisille välttämättömän tuntuisia. Katolinen kirkko oli rikas, sillä se sai paljon lahjoituksia. Kirkkoa myös arvosteltiin, sillä papeilla oli ohje antaa synnit anteeksi myymällä aneita eli ottamalla rahaa vastaan. Kirkot olivat komeita katedraaleja, jotka tekivät ihmisiin syvän vaikutuksen. Seiniin oli maalattu koristeellisia kuvia, ikkunoissa oli lasimaalauksia, harmoninen kuorolaulu kuulosti ylimaalliselta ja kirkon kellot rytmittivät elämää. Luostareissa uskonnolle oli omistauduttu ja ne olivat aikansa kulttuurin keskuksia, usein myös kirjastoja. Munkit ja nunnat kirjoittivat historiaa ja kopioivat antiikin käsikirjoituksia jälkipolville. He kehittivät sairaiden lääkintää, valmistivat upeita käsitöitä ja opiskelivat tiedettä ja taidetta.
Notre Damen Katedraali
Keskiajalla eri puolilla Eurooppaa asuvia ihmisiä yhdisti kristinusko. Katolinen kirkko oli tärkeä etelässä, lännessä ja keskisessä Euroopassa, idässä ortodoksinen uskonsuuntaus vahvisti asemaansa. Katolisen kirkon johdossa oli paavi, jolla oli suuri valta. Kirkon käskyjä kuuntelivat myös maalliset ruhtinaat. Uskonto antoi elämälle ohjeita ja tarkoituksen. Koska elämä saattoi olla kovaa, ihana taivaan valtakunta tarjosi lohtua ja toisaalta tulisen helvetin lieskat pelottivat kovasti ja ohjasivat elämään kirkon ohjeiden mukaisesti.
Kirkolliset perinteet ristiä lapsi, vihkiä pari avioliittoon ja siunata vainaja hautaan olivat ihmisille välttämättömän tuntuisia. Katolinen kirkko oli rikas, sillä se sai paljon lahjoituksia. Kirkkoa myös arvosteltiin, sillä papeilla oli ohje antaa synnit anteeksi myymällä aneita eli ottamalla rahaa vastaan. Kirkot olivat komeita katedraaleja, jotka tekivät ihmisiin syvän vaikutuksen. Seiniin oli maalattu koristeellisia kuvia, ikkunoissa oli lasimaalauksia, harmoninen kuorolaulu kuulosti ylimaalliselta ja kirkon kellot rytmittivät elämää. Luostareissa uskonnolle oli omistauduttu ja ne olivat aikansa kulttuurin keskuksia, usein myös kirjastoja. Munkit ja nunnat kirjoittivat historiaa ja kopioivat antiikin käsikirjoituksia jälkipolville. He kehittivät sairaiden lääkintää, valmistivat upeita käsitöitä ja opiskelivat tiedettä ja taidetta.
Notre Damen Katedraali
VIHKOON
Sääty-yhteiskunta
Suurten valtakuntien asemesta elämänmeno keskittyi pienemmille, helpommin hallittaville alueille. Kuningas omisti maan. Ritarit auttoivat maan puolustamisessa ja vastalahjaksi kuningas luovutti luotetuille miehilleen omia alueita eli läänityksiä. Syntynyttä järjestelmää kutsuttiin läänityslaitokseksi ja maa-alueiden saajia lääninherroiksi. Läänitykset periytyivät isältä pojalle ja syntyi aatelissukuja, joiden pojista kasvatettiin uusia ritareita. Aateliset olivat rikas ja mahtava sääty. Katolisen kirkon palveluksessa työskentelevät ihmiset muodostivat papiston. Kauppiaat ja eri alojen käsityöläiset kuuluivat porvaristoon. Alimman säädyn muodostivat talonpojat. Kurjimmassa asemassa olivat varattomat maaorjat, jotka eivät kuuluneet mihinkään säätyyn.
Suurten valtakuntien asemesta elämänmeno keskittyi pienemmille, helpommin hallittaville alueille. Kuningas omisti maan. Ritarit auttoivat maan puolustamisessa ja vastalahjaksi kuningas luovutti luotetuille miehilleen omia alueita eli läänityksiä. Syntynyttä järjestelmää kutsuttiin läänityslaitokseksi ja maa-alueiden saajia lääninherroiksi. Läänitykset periytyivät isältä pojalle ja syntyi aatelissukuja, joiden pojista kasvatettiin uusia ritareita. Aateliset olivat rikas ja mahtava sääty. Katolisen kirkon palveluksessa työskentelevät ihmiset muodostivat papiston. Kauppiaat ja eri alojen käsityöläiset kuuluivat porvaristoon. Alimman säädyn muodostivat talonpojat. Kurjimmassa asemassa olivat varattomat maaorjat, jotka eivät kuuluneet mihinkään säätyyn.
VIHKOON
Keskiaika
Keskiajaksi kutsutaan ajanjaksoa noin vuosina 500-1500. Keskiaika alkoi antiikin Rooman valtakunnan luhistumisesta ja kesti noin tuhat vuotta. Keskiajalla Euroopassa oli useita pieniä kuningas- ja ruhtinaskuntia. Hallitsijat ja mahtisuvut taistelivat vallasta, joten oman alueen puolustamiseksi rakennettiin vankka ja komea linna. Linnassa saattoi asua hallitsijan lisäksi satoja ihmisiä ja sen lähistölle levittäytyi muurilla ympäröity kaupunki. Ritarit olivat keskiajan ammattisotilaita, joiden odotettiin edustavan ritarin hyveitä: oikeudenmukaisuutta, uskollisuutta, urhoollisuutta, köyhien suojelua, naisten kunnioittamista ja kristinuskoa.
Keskiajaksi kutsutaan ajanjaksoa noin vuosina 500-1500. Keskiaika alkoi antiikin Rooman valtakunnan luhistumisesta ja kesti noin tuhat vuotta. Keskiajalla Euroopassa oli useita pieniä kuningas- ja ruhtinaskuntia. Hallitsijat ja mahtisuvut taistelivat vallasta, joten oman alueen puolustamiseksi rakennettiin vankka ja komea linna. Linnassa saattoi asua hallitsijan lisäksi satoja ihmisiä ja sen lähistölle levittäytyi muurilla ympäröity kaupunki. Ritarit olivat keskiajan ammattisotilaita, joiden odotettiin edustavan ritarin hyveitä: oikeudenmukaisuutta, uskollisuutta, urhoollisuutta, köyhien suojelua, naisten kunnioittamista ja kristinuskoa.
