29.-30. Soardináigodagat Suomas
B. 29 Vuosttas soardináigodat Suomas
Oktilaš Ruošša beales
Go Nikolai II 1894:s šattai Ruošša geaisárin ja Suoma stuorrafurstan (suuriruhtinas), de almmuhii iežas oktoráđđejeaddjin (yksinvaltias).
Erenoamáš váibmobákčasa Nikolai II:ii dagahii geaisárriikka čearddalašvuođagažaldat. Ruoššas ledje 130 miljovnna ássi ja badjel bealli sis gulle logiide vehádatálbmogiidda (vähemmistökansoihin), earret eará suopmelaččaide. Vehádatálbmogiid gaskkas lei čearddalašvuođalihkadus dahjege nationalisma lassánan 1800-logu mielde. Álbmogat ledje gáhttegoahtán gielaset ja kultuvrraset ja deattuhedje iešvuođalágiset.
Nationalisma, mii dađistaga lassánii, ii lean dušše Ruošša vehádatálbmogiid movttiidahtti jurddašanvuohki, muhto njoamui maiddái eanetlogu gaskii. Fanatihkalaš ruošša slavofiillaid ja panslavisttaid mielas vehádatálbmogiid earáláganvuohta dagai daid eahpeluohtehahttin. Dát fas sáhtii čuohcit stuorra Ruoššaeatnama oktilašvuhtii. Maiddái ráđđehus lei gearggus cagahit diekkár balu, dasgo ná ruoššaid fuopmášumi lei álkit jorgalit eret riikka siskkáldas čuolmmain.Vehádatálbmogiid guovdu dovdojuvvon eahpeluohttámuš lei okta sivva dasa, ahte Ruošša ráđđehus nannegođii váldegotti nu gohčoduvvon ovttaiduhttinpolitihka bokte. Nubbi lei olgguldas sivva. Vai namalassii Ruošša bisošii stuorraváldin, de dat galggai fuolahit iežas oktilašvuođas ja nanusvuođas. Dát fas gáibidii dan, ahte vehádatálbmogat galge ovttastahttot giddes oassin oktilaš Ruššii. Vehádatálbmogiid mielas dát lei ruoššaiduhttin.
Eahpidahtti Suopma
Ruošša lei álggahan ovttaiduhttinpolitihka juo 1860-logus Polskkas, ja dan maŋŋá earáge vehádatálbmogat, dego ukrainalaččat, lietuvalaččat ja esttelaččat, ledje okta nuppi maŋis šaddan čavgadeappot guovddášhálddahusa vuollái. Guhkimus seaillui Suoma autonomalaš stuorrafurstagoddi. Ruoššafanatihkkárat ledje vávjigoahtán erenoamážit Suoma viiddis vuoigatvuođaid. Suomas lei oainnat iežas ráđđehus dahjege senáhtta ja iežas riikkabeaivvit ja iežas ruhta, soahteveahka ja poastamearka. Ja ii das galle, Suoma lei sirremin geaisárriikkas maiddái virggálaš rádji.Suoma hárrái ruoššain ledje vel áibbas sierra fuolat. Dađistaga go Duiska nanosmuvai, de dan gaskavuođat Ruššii ledje čoskon. Ruošša ráđđehus lei eanet ja eanet ballagoahtán, ahte Duiska sáhtii boahtit meara rastá Supmii ja fallehit doppil Biehtárgávpogii, geaisárriikka oaivegávpogii.
Bobrikov ja guovvamánu manifeasta
Suoma laktigohte čavgadeappot Ruššii, go geaisár 1898:s nammadii Suoma generálaguvernevran generála Nikolai Bobrikova. Go son bođii autonomalaš Supmii, de hirpmástuvai dan dili dihte. "In áidnage virggis deaivan ruošša", čálii Bobrikov Biehtárgávpogii. "Ii mihkkige orron čatnamin Suoma Ruošša váldegoddái, dego livččen mátkkoštan olgoriikkas. Ja goittot dát guovlu lea dasttán min váldegotti oaivegávpoga ja lea strategiijalaččat hui dehálaš rádjeeana."
Vuosttas soardináigodat
Guovvamánu manifeastta eretgeassin dihte suopmelaččat jurdiledje doarjalit njuolgga geaisárii, gean vuoiggalašvuhtii sii ain jáhkke. Danin stuđeanttat miehtá riikka čogge nu gohčoduvvon stuorra adreassa. Muhtun vahkus dán vuostálastináššegirjái čálle namaset badjel bealle miljovnna suopmelačča dahje viđadas riikka olmmošlogus. Suopmelaččat šadde goittot behttot, go Nikolai ii váldán vuostá sin áššegirjji.
Guovvamánu manifeastta addima rájes álgán áigodaga gohčodit Suoma historjjás vuosttas soardináigodahkan (1899-1905). Dan áigge Suoma vuoigatvuođat geahpeduvvojedje mearrediđolaččat. Ruoššagiella geavahuvvui eanet ja eanet sihke skuvllain ja hálddahusas, sensuvra čavgejuvvui ja juoba suopmelaš poastamearkkaid geavaheapmi gildojuvvui. Suoma iežas soahteveahka loahpahuvvui, ja Ruoššas 1901:s ásahuvvon Suoma vearjogeatnegasvuođalága mielde suopmelaš nuorahaččat šadde soahtebálvalussii Ruošša soahtevehkii. Suopmelaččat dávistedje dása nu, ahte biehttaledje boahtimis soahteveahkagohččumiidda. Dát dagai duššin Ruošša áigumušaid ja bággii geaisára loahpas luoitit suopmelaččaid soahtebálvalusa vázzimis.Bobrikov lei juo guhká oččodan diktáhtora váldevuoigatvuođaid ja dat ollašuvai 1903:s. Dalle son oaččui vuoigatvuođa earuhit ruoššaiduhttima vuostálasti virgealbmáid, gieldit čoahkkimiid ja vuodjelit eahpidahtti suopmelaččaid olgoriikkaide. Vuosttas soardináigodat jugii Suoma álbmoga guovdat. Guovddáš gažaldat lei: galggaigo ruoššaiduhttimii guorrasit, vai galggaigo juogaláhkai vuostálastigoahtit? Mieđáhallanbeali guottiheaddjit ledje dan oaivilis, ahte Ruoššain galggai geahččalit gulahallat. Ruošša ii gánnáhan bearehaga eaddudit. Smávvalágan áššiin galggai sáhttit vuollánit, vai ieš dat váldoášši, Suoma autonomiija guovddášbealit bisso fámus.
Čavgadeappot dán áššái doaladuvve ng. vuođđolágalaččat, geaid mielas Ruošša ovddas ii ožžon vuollánit. Sii gáibidedje, ahte olbmot galge álgit passiivvalaš vuostálastimii ja biehttalit doahttaleamis lágahis lágaid ja mearrádusaid. Goappáge oassebealis lei nappo oktasaš ulbmil, Suoma sierrasajádaga dorvvasteapmi. Sierramielalašvuođat guske vugiide, maiguin dán ulbmila galggai juksat. Buot čavgadepmosit dán áššái doaladuvai dat smávva joavku, mii guottihii veahkaválddálaš vuostálastima. Terrordaguide gearggos aktivisttat ledje šiehttan generálaguvernevrra goddimis. Sin ovddabeallai goittot háhppehii aktivisttaid jovkui gulakeahtes oktonas bálgáid johtti, skuvlaráđđehusa nuorra virgealmmái Eugen Schauman. Geassemánus 1904 son bážii senáhtalatni boardaga alde Bobrikova ja dalán dan maŋŋá iežas.
B. 30 Nubbi soardináigodat Suomas
Autonomiija máhcahuvvo
Ruoššas čakčat 1905 buollán oktasašstreaika (yleislakko) leavai golggotmánu loahpas maiddái Supmii, gos dan gohčodedje stuorrastreaikan. Oppa Suopma jaskkodii ovttatmanu: togat eai šat johtán eaige aviissat almmustuvvan, fabrihkat bisánedje ja gávppit ja skuvllat giddejuvvojedje. Miellačájeheamit gulle beaivválaš eallimii ássanguovddážiid gáhtain ja toarggain. Vuođđolágalaččat gáibidedje Suoma autonomalaš vuoigatvuođaid máhcaheami, go fas joavkofámu geavaheamis movttiidan bargiidluohkká lei gearggus mannat ainge guhkkelii, lávket váldegomiheami bálgá ala.
Nikolai II fertii maŋážassii dahkat mieđáhusaid suopmelaččaide. Skábmamánu manifeasttas son gaskkalduhtii ruoššaiduhttindoaimmaid ja máhcahii Supmii autonomalaš sajádaga. Vuosttas soardináigodat lei nohkan.
Ovttakámmerriikkabeaivvit
Soardináigodaga áigásaš njunuš vuoigatvuođadáistaleaddji, professor Leo Mechelin, čohkkii jagi 1905 loahpas Supmii ođđa senáhta. Dat válmmaštalai ođđa riikkabeaiortnega, man geaisár nannii 1906:s. Boares njealjeseđot riikkabeivviid sadjái bođii ovttakámmerriikkabeaivvit, mas ledje 200 lahtu. Riikkabeaiáirasat válljejuvvojedje bellodagaid ásahan evttohasain. Seammás atnui váldojuvvui almmolaš jienastanvuoigatvuohta. Jienastit ožžo dál buot albmát ja nissonat, geat ledje deavdán 24 jagi. Nuba jienastit vuoigadahtton olbmuid lohku šattai measta logigeardásažžan. Suoma riikkabeivviin šattai seammás Eurohpá demokráhtaleamos parlameanta, dasgo dál maiddái nissonat vuosttas háve Eurohpás ožžo jienastit stáhtalaš válggain.
Vuosttas ovttakámmerriikkabeivviid válggat dollojedje 1907:s. Suoma historjjás sáhtii dál vuosttas háve čielggadit oppa ollesolmmošveahkadaga politihkalaš oainnu. Ovdalaš go válggat dollojedje, lei giivvis válgagižžu. Ná ii lean goassige ovdal dáhpáhuvvan Suomas. Gávpogiin ledje valjis sierra bellodagaid válgamáidnosat giktaleamen olbmuid. Riikkabeaievttohasat johte birra riikka hállamin alcceseaset jienasteaddjiid.
Válggaid dihte riikii riegádii ođđalágan bellodatlágádus. Bargiidlihkadus lei juo 1800-logu loahpas vuođđudan Suoma Bargiidbellodaga, man namman šattai 1903 Suoma Sosiálademokráhtalaš Bellodat. Suopmelaš bellodat lei juo ovdal luoddanan Boaressuopmelaš ja Nuorrasuopmelaš bellodahkan. Ruoŧŧelaš bellodagas fas šattai 1906:s Ruoŧŧelaš Álbmotbellodat, ja dálonguovllu olbmuid ovddasteaddjin vuođđuduvvui Dáloniidlihttu. Válggaid vuite sosiálademokráhtat, geat ožžo 80 riikkabeaiáirasa 200:s, ja Boaressuopmelaš bellodat, mii oaččui 59 riikkabeaiáirasa. Mearkkašan veara dán válggas lei dat, ahte riikkabeaiáirasiid siste ledje 19 nissona.
Ođđa soardináigodat
Suoma autonomiija máhcaheapmi čakčat 1905 mearkkašii dušše oanehis vuoiŋŋastanbottu, ii dili loahpalaš stáđásmuvvama. Go Nikolai II lei čielgan dan bahámus suorganeamis, de ráđđegođii vuot oktoráđđejeaddjin, ja Suoma ruoššaiduhttin joatkašuvai. Nubbi soardináigodat álggii 1908:s.
Nuppi soardináigodaga áigge Suoma oppa hálddahus šattai muhtun jagis ruoššaid háldui. Soardinpolitihka njunnošis lei generálaguvernevra Frans Seyn. Son jotkkii das, mii goddojuvvon Bobrikovis lei báhcán gaskan. 1908:s geaisár mearridii, ahte Ruošša ráđđehussii gulai dás duohko ovdanbuktit sutnje Supmii guoskevaš áššiid. Senáhta njunnošii nammaduvvui ruoššalaš generála, ja 1910:s Suoma riikkabeivviin rivvejuvvui measta buot váldi ja sirdojuvvui Ruošša dumai.
Erenoamáš sakka Suomas vuostálaste 1912:s atnui váldojuvvon ovttaárvosašvuođalága. Ovdal ruoššaid ii sáhttán nammadit Suomas virggiide eaige sii sáhttán bargat dáppe ámmáhiinniset. Dál dát vierru nogai. Ovttaárvosašvuođalága vuođul ruoššaid nammadišgohte maiddái Suoma alimus virggiide, ja ovdamearkka dihte senáhtta ruoššaiduhttui ollásit. Ja ii das galle, Ruoššas dahkkojuvvui nu gohčoduvvon stuorra ruoššaiduhttinprográmma, man ulbmilin lei ollásit suddadit Suoma geaisárriikii. Dát prográmma goittot suođai Suomas olbmuid dihtui čakčat 1914, goas vuosttas máilmmisoahti lei aiddo buollán. Soađi álgin bissehii ruoššaiduhttima.
Ovtta dehálaš áššis nubbi soardináigodat spiehkastii dan ovddibus. Vuosttas soardináigodat lei juohkán Suoma álbmoga guovdat. Mieđáhallanbeali guottiheaddjiid mielde ruoššaiduhttimmii galggai muhtumassii guorrasit, go fas vuođđolágalaččat guottihedje passiivvalaš vuostálastima. Nuppi soardináigodaga áigge fas buot suopmelaččat ledje álbmogassii vuostálastimin ruoššaiduhttima. Mieđáhallamii ii lean šat atnu.
Jeagáriid skuvlegohtet
Suomas jáhkke, ahte ruoššaiduhttin šattašii garraseabbon, go eallin fas ráfošii. Muhtun stuđeanttat jurdiledje dan dihte čakčat 1914 ávkkástallagoahtit soahtediliin Suoma luvven dihte Ruoššas. Suopmelaš nuorahaččat galge háhkagoahtit soalddátskuvlejumi. Álggos vuos jorggihedje Ruoŧa beallai, muhto dat doalai divdna gitta bealehisvuođastis iige gárron veahkehit suopmelaččaid dán áššis. Ruošša váldovašálaš Duiska gal lei gearggus veahkehit, dasgo suopmelaččaid earránanviggamušaid doarjumis ávkašuvai Duiskage.
1915:s Duiska válddii álggos moaddečuohte suopmelaš nuorahačča soalddátbálvalussii, muhto fargga lohku bajiduvvui moatteduháhii. Suopmelaš jeagáriid skuvlejedje Hamburgga lahka Lockstedtis, gos sis čohkkejuvvui sierra joavkoossodat, Gonagaslaš Preussa Jeagárpataljovdna 27. Čoakkádusa dáfus dat vástidii bures oppa Suoma álbmoga, dasgo dasa gulle nuorahaččat bargoalbmáin ja eanadoalliin gitta stuđeanttaide. Jeagárat besse leat maiddái albma soađis mielde, dasgo sin sirde 1916:s Duiskka nuortaraddošii dáistalit Ruošša vuostá.
Go Suopma lei cealkán iežas iehčanas riikan juovlamánus 1917, de jeagáriid sirde maŋit jagi álggus Supmii.