Nissonolbmo sajádat buorránišgođii Suomas gulul 1800-logu loahpageaži rájes. Industriija lassáneapmi attii nissonolbmui vejolašvuođa dienasbargui. Ovdamearkka dihte 1885:s viđadas industriija bargofámus ledje nissonat. Ainge eanet nissonat barge bálvalanámmáhiin, dego biigán, goarrun ja bassin. Maiddái muhtun stáhta vuolit virggit rahpasedje nissoniidda.

Skuvlabálgá ala nissonat besse gulul. Vuosttas stuđeanttat gárvvásmuvve 1880-logu gaskkamuttus, go ledje vuođđuduvvon nieida- ja oktasašskuvllat, maid bokte beasai allaoahpahahkii. Easkka 1901:s nissonat besse friddja lohkagoahtit allaoahpahagas. Dassážii sii ledje dárbbašan sierra lobi.

Gielddaválggain jienastanvuoigatvuođa ožžo dálonguovllus 1865:s ja gávpogiin 1873:s dievasválddálaš nissonat, dahjege nissonat, geat ráđđejedje iežaset ja opmodagaset. Dát oaivvildii náitalkeahtes nissoniid ja leaskkaid, dasgo náitalan nissoniid ovddastedje sin boatnját.

Nissoniid jienastanvuoigatvuođa vuodjigođii ortniidan nissonlihkadus. Mearkkašahtti dáhpáhus lei jagi 1906 riikkabeaiortnet, mas njealjeseđot riikkabeaivvit šattai čáhkket saji ovttakámmerriikkabeivviide. Seammás bođii fápmui almmolaš jienastanvuoigatvuohta. Dalle buot 24 jagi deavdán olbmot, sihke albmát ja nissonat, ožžo jienastit. Suoma nissonat ožžo vuosttasin Eurohpás ja nubbin máilmmis jienastanvuoigatvuođa stáhtalaš válggain.

Almmolaš jienastanvuoigatvuohta dagai dásseárvoseabbon muđuige suomaservodaga, dasgo ovdal ii lahkage buot albmáinge lean jienastanvuoigatvuohta. Dál jietnavuoigadahtton olbmuid lohku šattai badjel logigeardásažžan, go dat badjánii 126 000:s 1 273 000:ii.

Nissonat ožžo maiddái válgadohkálašvuođa, ja vuosttas ovttakámmerriikkabeivviide 1907:s válljejedje 19 nissonáirasa. Almmolaš gielddalaš jienastanvuoigatvuohta bođii fápmui 1917:s, ja Miina Sillanpääs šattai 1926:s Suoma vuosttas nissonministtar. Náittosguimmežiid dásseárvvu ala vuođđuduvvi náittosdilleláhka ásahuvvui 1929:s.

Nuppi máilmmisoađi maŋŋá leat dásseárvvu vuodján máŋggaláhkai. Goabbat sohkabeallái lea gáibiduvvon seamma bálká seamma barggus. Maiddái lea dahkkojuvvon álkibun sihke nissoniidda ja albmáide ovttastahttit bargo- ja bearašeallima. Riikkabeaiáirasiin badjelaš goalmmádas leat dán áigge nissonat. Vuosttas nissonat vihahuvvojedje Suoma evangelalaš-luteralaš girkus báhpavirgái 1988:s.


Vuosttas nisun Riitta Uosukainen 1994:s riikkabeivviid sátnejođiheaddjin ja olgoministtar Tarja Halonen dásseválddi presideantan 2000:s.