Suoma dáidaga golleáigodat

1800- ja 1900-logu molsašuvvama áiggiid Suomas rahče dađistaga lassáneaddji ruoššaiduhttima vuostá. Seamma áiggiid riikka dáidda ealáskii nu fámolaččat, ahte dán áigodaga leat gohčodišgoahtán Suoma dáidaga golleáigodahkan. Suopma galggai čájehit iežas fámu kultuvrra bokte. Golleáigodaga dáiddáriid lei movttiidahttimin Paris, gosa dáiddárat vulge oahpa gazzat ja ovdagovaid oahppat. Parisis oahpa gazzan dáiddáriin okta buot dovdosepmosiin lei Albert Edelfelt. Su dáidda šattai hui bivnnuhin maiddái fránskalaččaid gaskkas. Dalá dáiddalaš áddejumi mielde Edelfelt movttiidii olgunmálemis. Son málii sihke goargadis parislaš oaidnámušaid ja ovttageardán fáttáid Suomas. Edelfelt lei maiddái árvvus adnojuvvon muohtogovvamálár. Su mállen leat čohkkán sihke Eurohpálaš gonagasvehkii gullevaš olbmot ja suopmelaš beakkánat.

Suoma dáidaga golleáigodahkii lei mihtilmas nissondáiddáriid stuorra lohku. Sis buot deháleamos lei Helen Schjerfbeck, gean dáiddalaš eallin joatkašuvai guhkás iehčanasvuođa áiggiide. Son álggii historjjálaš fáttáid málejeaddjin, muhto málegođii dasto áibbas iežaslágan vugiin. Schjerfbecka dáiddalaš stiilla rievdamat vuhttojedje bures su iešgovain, maid son málii logijagiid mielde sullii golbmalogi.

Suoma sajádaga beales

Golleáigodaga dáiddáriin máŋggas válde beali stáhtalaš dáhpáhusaide ja ledje soardináigodagaid áigge viššalit bealušteamen Suoma vuoigatvuođaid. Ná kultuvrii seahkanedje politihkalaš bealit. Albert Edelfelt lei njulgestaga Suoma kulturáirras. Son jugii Eurohpás dieđuid Suoma vuoigatvuođadáistaleamis. Suomas son fas earret eará deattuhii, man dehálaš lei, ahte Suopma lea mielde máilmmičájáhusas, mii galggai dollojuvvot Parisis 1900:s. Suopma ii goittot galgan leat Ruošša čájáhusossodaga oktavuođas, muhto fertii ieš cegget dáiddalaččat alladássásaš čájáhuspaviljoŋgga ja hervet dan buoremus dáiddáriiddis dujiiguin. Ná Suopma sáhtášii soardináigodaga áigge čájehit máilbmái iežas kultuvrra dási ja iešvuođalági ja oažžut mieđis fuopmášumi. Ná dáhpáhuvaige. Suoma paviljoŋga huksejuvvui álbmotromantihkaš vuogi mielde. Paviljoŋgga tevnnegiid ledje dahkan arkiteavttat Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Sii plánejedje Helssegii earret eará Álbmotmusea vistti.

Suoma paviljoŋgga herven oskkilduvvui Akseli Gallen-Kallelai. Son gulai golleáigodaga guovddáš dáiddáriidda, guhte lei álbmotromantihkalaš vuoiŋŋa mielde ovddidan hui persovnnalaš Kalevala-vuogi. Son málii paviljoŋgga gáhttui freskoid, mat govvidedje earret eará Sampo dearpama ja Ilmaračča veltemin gearpmašbealddu. Suoma paviljoŋga lei hui originála ja geasuhii sakka olbmuid: máŋgasa mielas dat lei Parisa máilmmičájáhusa paviljoŋggain okta buot buoremusain.

Go Suoma iežas poastamearkkat šadde čáhkket saji ruošša mearkkaide jagiid 1900-1901, de Gallen-Kallela plánii čáhppes morašmearkka. Suopmelaččat vuostálaste iežaset mearkkaid massima nu, ahte guđđe reivviid postii almmá virggálaš poastamearkkaid haga. Daid sadjái reivviide liibmejuvvui Gallen-Kallela morašmearka.

 

Šuoŋaid ja divtta fámuin

Govvačehpiid lassin maiddái komponisttat ja girječállit ledje soardinjagiid doarjumin suopmelaččaid rahčama ruoššaiduhttima vuostá. Komponista Jean Sibeliusa álgoduojit čuvvo ollu álbmotromantihkalaš vuogi. Son válddii fáttáidis Kalevalas ja Gárjilis. Soardinjagiid áigge Sibelius komponerii vihtta sinfoniija ja dievva áhčieatnanlašvuhtii movttiidahtti smávit dujiid. Guovvamánu manifeastta almmustuhttima maŋŋá 1899:s ovdanbuktojuvvui vuosttas háve Finlandia, mii govvidii dan áhtestusadili, man siste olbmot elle soardináigodaga áigge. Sibelius komponerii maiddái dovdduidečuohcci Jeagármárssa (1917). Álbmotromantihkalaš vuoiŋŋas čállán Eino Leino oaččui váikkuhusaid Kalevalas. Máŋggain divttain son válddii beali ruoššaiduhttima vuostá. Dain okta buot dovdosepmosiin lea dikta Helsset mierkká siste, mii gárvvásmuvai seamma beaivvi, go guovvamánu manifeasta almmustuhttui 1899:s.