Lulli ja Davvi

Ovttastuvvan Stáhtat lei viidon menddo johtilit, vai livččii geargan šaddat oktilaš našuvdnan. Dan davvi- ja lulliguovllut ledje dego guokte sierra máilmmi. Davvistáhtain lei máŋggabealat industriija. Doppe buvttadedje ruovddi, stáli ja tekstiillaid ja ovddosdikšo bierggu. Davvistáhtain ledje millot ja doppe huksejedje ruovdegeainnuid duháhiid kilomehteriid mielde. Maiddái dađistaga lassáneaddji gávpe- ja soahtesuvddus lei eanaš industriijaluvvan davvistáhtain. Davviosiid eanadálut eai lean stuorrát, ja nuba bealdobargguin ii dárbbašan leat mielde nu ollu olmmoš. Oktiibuot davvistáhtain ásse 22 miljovnna olbmo.

Ovttastuvvan Stáhtaid lulágeahčen ledje juo 1800-logus máilmmi deháleamos bummolbuvttadanguovllut (puuvilla). Doppe ledje stuorra plantášat. Danin galggai leat ollu olmmoš doahpumin bummola. Bargin ledje Afrihkás buktojuvvon šlávat. Sii ledje Lullistáhtaid ovcci miljovnna olbmos 1860:s measta bealli, sullii njeallje miljovnna. Industriija lei uhccán.

Goabbatlágan eallinvuohki ja ealáhusráhkadus dagahii dan, ahte lullin ja davvin olbmot doalaiduvve lihttostáhtii goabbatláhkai. Davvistáhtaid ássit guottihedje gievrras lihttostáhta, mii suodjalivččii industriija buktintuolluiguin ja doalašii našuvnna čoahkis. Lullin fas háliidedje friddjagávppi ja oassestáhtaide stuorát iehčanasvuođa. Loahpas šlávavuohta lei dat ášši, man dihte davvi- ja lullistáhtat šadde vuostálagaid. Lullin šlávavuohta lei servodahkii gullevaš lunddolaš ášši. Davvin dan fas atne stuorra heahpadin - leihan Amerihkká friddjavuođa ja demokratiija lohpiduvvon riika. Maiddái Stuorra-Británnia ja Frankriika leigga loahpahan šlávavuođa iežaska sirdoeatnamiin.

Jearaldat lei maiddái das, leigo kongreassa eanetlohku šlávavuođa guottiheaddjiin vai vuostálastiin. Guktot oassebealit vikkaiga dasa, ahte kongreassa fápmogaskavuođat eai ožžon nuppástuvvat, go lihttostáhtii serve ođđa oassestáhtat. Maiddái presideantta oaidnu dán áššis lei dehálaš. Jagi 1860 presideanttaválggat mearkkašedje danin ollu. Presideantan válljejuvvui šlávavuođa garra vuostálasti Abraham Lincoln.

Soahti ja ráfi

Lincolna válljen váikkuhii dasa, ahte lihttostáhta bieđganišgođii. Presideantta rahčamušain fuolakeahttá okta nubbi oassestáhta earránii lihttostáhtas. Dilli vearránii nu ollu, ahte ii lean šat guhkkin soahti. Viimmat soahti buolláige, go lullistáhtat válde Fort Sumtera latni Lulli-Carolina Charlesstones cuoŋománus 1861.

Uniovnna dahjege lihttostáhta joavkkuin dáistaledje sullii guokte miljovnna ja lullistáhtaid dahjege konfederašuvnna soahteveagas 800 000 albmá. Soađis šattai vuosttas industriijalaš soahti, ja das uniovnnas ledje stuorát veahkkevárit. Fabrihkaid muhtte buvttadit kanovnnaid ja givviriid. Uniovnnas lei deahtta ruovdegeaidnofierpmádat ja danin dat basttii fuolahit viiddis guovllus soahtti joavkkuidis ja birastahttit soahteskiippaidisguin konfederašuvnna meara bealde. Konfederašuvnna bummoldoalvun Eurohpái bisánii, iige dehálaš dárbašiid šat sáhttán buktit riikii. Lullistáhtaid ekonomiija raššugođii, muhto soahti bisttii liikká njeallje jagi.

Konfederašuvnna joavkkuid njunušin lei generála Robert E. Lee ja uniovnna joavkkuid njunušin Ulysses Grant. Stuorámus dáistaleapmi sohttojuvvui 1863:s Gettysburgis, ja guktot oassebealit gilláiga das soađi losimus massimiid. Dan maŋŋá konfederašuvnna joavkkut geassádišgohte. Vuos uniovnna joavkkut ožžo háldoseaset Missisippi guovllu, ja dasto dat čohkkejedje fámuideaset konfederašuvnna nuortasoahteveaga vuoitimii. Soahti nogai cuoŋománus 1865, goas Lee almmuhii joavkkuidis vuolláneamis.

Sissoađi hávit eai savvon buoril. Presideanta Lincoln diđii dán ja háliidii Lullistáhtaid fas máhccat lihttostáhtii ja vajáldahttit mávssahanjurdagiid. Juo soađi gaskkamuttus jagi 1863 álggus son lei loahpahan šlávavuođa. Lincoln goittot goddojuvvui.

Sissoađi maŋŋá lullistáhtaid ekonomiija lei gahččan čoahkkái. Ollu visttit, fabrihkat ja oamit ledje duššaduvvon. Báŋkkut ledje reastaluvvan, ja plantášat ledje váttisvuođaid siste, go šlávabargofápmu ii lean šat. Dasa lassin soađi vuoitit eai beroštan lullistáhtaid ođđasithuksemis. Buot bázii gaskan, nu maiddái friddjan luitojuvvon šlávain fuolaheapmi. Go eanajuohku ii čađahuvvon, de čáhppesolbmuin šadde geafes eanabargit dahje láigošaddadeaddjit.

Golgolažžan gohčoduvvon čáhppesolbmuid vealahedje ja doarrádalle. Dasa lassin ovddeš šlávaide addojuvvon jienastanvuoigatvuohta suhttadii lullistáhtaid vilgesolbmuid. Lágat rievdaduvvojedjege nu, ahte jienastanvuoigatvuođa eaktun biddjojuvvui jábálašvuohta ja lohkanmáhttu. Terrororganisašuvnnat ja Ku Klux Klana láhkásaš suollesearvvit balddáhalle ja illastedje čáhppesolbmuid nu, ahte máŋggas eai duostan jienastit.

Šlávavuođa sadjái šattai nállevealaheapmi. Čáhppesolbmuid duvdiledje eret hálddahusas. Sii eai beassan vilgesolbmuid skuvllaide, togaide, restoráŋŋaide ja suohtastallanbáikkiide. Sin vealahedje maiddái davvin: ovdalaš nohkan dáistaleapmi dásseárvvu beales vajálduvai, ja sii báhce nuppi luohká riikkavuložin. Maŋŋelisge sin sajádat lea buorránan viehka gulul. Dán čuolmma váttisvuođa govvida dat, ahte vaikko lihttostáhtas ledje máŋggalágan lágat dásseárvvu dáhkidan dihte, de liikká čáhppesolbmot ožžo dievaslaš jienastanvuoigatvuođa easkka 1960-logu loahpas.