Dutkanmátkkit ja preria johttit

Ođđa sirdogottit riegádedje. Kentucky ja Tennesee ledje vuosttas oassestáhtat Appaláhkaid oarjjabealde, mat laktojuvvuiga dan lihttostáhtii, masa álgoálggos gulle 13 oassestáhta. Eanaš oassi ođđa nannámis lei goittot ainge dovdameahttun guovlu. Dan dutkan geasuhii Thomas Jeffersona, Ovttastuvvan Stáhtaid goalmmát presideantta.

Thomas Jeffersona stuorra jurdda lei dat, ahte Ovttastuvvan Stáhtat galggai ollit gitta Jaskesáhpái. Dán ulbmila lei goittot hehttemin fránskalaččaid oamastan Louisiana guovlu. Dát ášši čoavdašuvai, go Napoleon mieđai 1803:s vuovdit oppa Louisiana 15 miljovnna dollárii. Dán gávppi bokte Ovttastuvvan Stáhtaid viidodat šattai guovttegeardásažžan. Ja seammás álge dutkanmátkkit. Presideanta Jefferson sáddii Meriwether Lewisa ja William Clarka dutkanmátkái, mii bisttii 21 mánotbaji. 1805:s soai olliiga Jaskesáhpái.

Lewisa ja Clarka mátki váikkuhii hirbmadit olbmuide. Soai govvideigga dárkilit, maid leigga vásihan. Amerihkkálaččat bohte diehtit dovdameahttun nannáma luonddus, ealliin, šattuin ja eanavuođu riggodagain. Sii bohte maiddái diehtit dain vejolašvuođain, maid Great Plains ja Rocky Mountains fálle meahccebivdiide. Jeffersona rávvagiid mielde Lewis ja Clark leigga huksen buriid gaskavuođaid indiánaide.

Áiggi mielde olbmot áddegohte buorebut makkár Amerihká nannán lei, go kártasárgut dahke kárttaid, stáhta njáskkai geainnuid ja gávpealbmát huksejedje gávpebáikkiid. Okta beakkáneamos johtolagain lei Oregon Trail.

Dieđut Kalifornias geasuhedje olbmuid. Fárrejeaddjit lágidedje vovdnakaravánaid ja johttájedje máŋga mánotbaji bisti lossa mátkái Oregon Traila mielde. Jagiid 1835-1855 badjel 10 000 ođđaássi jápme dan johtolaga alde. Dušše 400:s gottáhalle indiánaide; loahpat jápme dávddaide, eanaš kolerai ja bohkkui.

1848:s muhtun šaldehuksejeaddji gávnnai Kalifornias stuorra gollečoalttu. Diehtu leavai johtilit badjel nannáma ja miehtá máilmmi. Juo maŋit jagi Kalifornia váriin ledje badjel 80 000 golleroggi. San Francisco stuorrugođii johtilit. Eallin "Vilda gávpogin" gohčoduvvon San Franciscos lei golleáigodaga áigge garas ja veahkaválddálaš.

Go Ovttastuvvan Stáhtat viidánii oarjjás, de šattai soahttát Meksikoin. Meksiko lei luovvanan Spánias ja šaddan iehčanaš riikan 1821:s. Dasa gulle earret eará dálá New Mexico, Kalifornia ja Texasa oassestáhtat, maidda ledje boahtán ollu sirdolaččat Ovttastuvvan Stáhtain. Dáid guovlluid ássit eai vuollánan meksikolaš eallinvuohkái. Sii stuimmáskedje ráđđehusa vuostá ja fidnejedje Ovttastuvvan Stáhtaid soahteveaga veahkkin. Spánialaččat vuoittáhalle. Texas šattai iehčanas riikan, ja 1845:s das šattai lihttostáhta oassi. Rádjegiččut eai nohkan dasa. 1848:s Ovttastuvvan Stáhtat hágai soađi bokte ja ruđa fámuin alccesis hirbmat guovllu, masa gulle dálá Kalifornia, Nevada ja Utaha oassestáhtat ja oasit Arizonas, New Mexicos ja Wyomingis.

1800-logu gaskkamuttus Ovttastuvvan Stáhtaid lihttostáhta olii oppa nannáma rastá Atlánttas Jaskesáhpái. Amerihkás lei vierrun, ahte go dihto guovllu olmmošlohku badjánii 5 000:ii, de dat ortniidii territiorion. Dan hálddahusa njunnošis lei šeriffa. Go territorio olmmošlohku laskkai 60 000:ii, de territorio sáhtii ohcat vuoigatvuođa searvat oassestáhtan lihttostáhtii. 1800:s lihttostáhtii ledje gullan 16 oassestáhta, ja 1890:s ledje juo 44.

Šibit- ja eanadoallit

Ovttastuvvan Stáhtaid sissoađi (1860-1865) áiggiid Texasa šibitdoallit doalvugohte omiideaset preriai. Bierggu jearru lei johtilit lassánan, go soahtti oassebealit dárbbašedje bierggu. Šibitdoalus šattai bures gánnáhahtti fitnodatdoaibma maiddái danin, ahte bierggu sáhtii fievrridišgoahtit nuortarittu šaddi gávpogiidda dan maŋŋá, go ruovdegeaidnu lei ollen preriai. Vuosttas ruovdegeaidnu Amerihká nannáma rastá gárvvásmuvai 1869.

Prerias johtaledje hirbmat šibitealut, maid čeahpes šibitdoallit, ng. cowboyt guođohedje. Dasto dáidda duolbadasaide ihtigohte eanadoallit, ng. fárbmarat. Sii áido biikasreaŋggaiguin guohtoneatnamiid bealdun, nu ahte šibihiid lei dan maŋŋá váddáset guođohit. Cowboyt njeide áiddiid ja luite omiideaset gordnebealdduide. Buollájedje riiddut, main maiddái bissostalle. Fárbmarat vuostálastigohte, ja ráđđehusge lei sin bealde. Homestead-lága vuođul juohke ođđaássi oaččui nuvttá šaddadanláhkai 64 hektára viidosaš eanabihtá. Dan oaččui dasto alccesis, go lei šaddadan vihtta jagi. Vejolašvuohta oažžut nuvttá eatnama lasihii sirdolašvuođa. Olbmot boahtigohte gitta Eurohpá ráje. Go fárbmariid lohku lassánii, de cowboyt omiideasetguin šadde váttisvuođaide. Ja indiánat, guovllu álgoálbmot, fas masse eatnamiiddiset.

Ođđaássit besse vuosttas geardde eallimeaset áigge eallit friddja olbmo eallima, muhto álki dat ii lean. Galggai geahččalit birget okto, dasgo ránnjá lei guhkkin. Viessun sáhtii lean álggos dušše lavdnjebarta. Bargu lei lossat, dasgo preria eana lei garas. Goikkádagat, čuorpmasoavttit, preriabuollimat dahje rásselohkut sáhtte oatnelanbottas dahkat duššin buot rahčamiid ja doalvut eallinjáhku. 1800-logu loahpageahčen ledje goittot juo máŋggat ođđa hutkosat, mat dahke eallima álkibun. Dákkárat ledje earret eará biikasreaŋga, gordnenmašiidna ja čáhcebumpa (geavahii bieggafámu). Poastajohtima buorráneami dihte lei álkit doallat oktavuođa earáide. Gávpealbmát fas bukte olbmuide ođđa atnubiergasiid.

Eanadoalliid maŋis bohte ráđđehusa virgealbmát, láhkaalbmát, vearuheaddjit ja politihkkárat. Riegádedje ođđa báikkálašservodagat ja gávpogat, ja eallin stáđásmuvai. Preria ásaiduhttin lei maŋimuš stuorra ásaiduhttinlihkadus Amerihkás. Ná dáid stuorra duolbadasaid váldigohte eanadoalu atnui, ja Ovttastuvvan Stáhtain šattai máilmmi njunuš eanadoalloriika.

Vilda oarji

1800-logu loahpas ásse juo sullii miehtá Amerihká. Stuibmás ásaiduhttináiggit ledje loahpalaččat meattá. Vássán áigi elii ja eallá goittot ainge olbmuid mielain. Ovdalis govviduvvon áiggit leat midjiide máŋgasii seammá go dat beakkán "Vilda oarji".

Vilda oarjin oaivvildit dábálaččat daid rádjeguovlluid, gos goas ain dáistaledje. Gaskkohagaid gižžudedje gaskaneaset indiánat, muhtumin oarjjás bahkkejeaddji ođđaássit.  Muhtumin fas gazzalušše šibitdoallit, eanadoallit ja golleroggit gaskaneaset. Vilda oarjái gullet maiddái ng. indiánasoađit. Rádjeguovlu lei doppe, gos olbmot čuožžiledje vuostálastit dađistaga viidu Ovttastuvvan Stáhtaid.

Muitalusaid ja ealligovaid Vilda oarjjis lea maiddái dávjá mielde romantihkka, buori ja bahá dáistaleapmi ja sáŋgáriid ja čáppa nissoniid ráhkisvuođafearánat. Govvideamit addet dábálaččat ovttabealat gova rádjeguovlluid eallimis. "Bahávuođa fámuid" fas ovddastedje dadjat juo álo julmmes ja vilda indiánat. Sin vuostá čuožžiledje "buorit" vilgesvarat sáŋgárat dahje soahteveaga roastilis alitgávttat soalddáhat.