Stuorra doaivagat ja duođalašvuohta

Davvi-Amerihká ásaiduhttimis sirdolaččat ledje guovddážis. Lohpádus nuvttá fárpmas (eanadálus, homestead) geasuhii eurohpálaččaid, geat háliidedje eatnama. Eatnašat fárrejeaddjiin eai lean goassige oamastan eatnama. Eurohpálaččaid hohkahii Amerihkkái maiddái industriijabargu, mas mákse bures. Amerihkás mákse viđageardásaš bálkká eurohpálaš dienasdási ektui. Ruđa sáhtii dalle váikkoba vehá seastit. Nuba Amerihkás suittii dábálaš bargoolmmoš 1900-logu álggogeahčen juo biilla oastit. Eurohpás dan ii sáhttán oppa jurddašitge.

Dušše riggunmiella ii lean álo váldosivvan vuolgimii. Máŋggas vulge bargguhisvuođa dahje ruovttueatnama lossa soahtebálvalusa báhtui. Ja muhtumat dušše dovde, ahte sin friddjavuohta lei ráddjejuvvon. Soapmásat fas vulge fearánastinjurdagiin dahje geahppa ákkaiguin buoret boahtteáiggi maŋŋái. 

Niehkun fáhkkes rigguleapmi dábálaččat báziige. Go sirdolaš buohtastahtii iežas ja ovdal fárren olbmuid dili, de fuobmái iežas bargat buot losimus ja duolvaseamos bargguid ja ássat gávpoga gáidoseamos slummas. Dát guoskkai erenoamážit daidda "ođđa sirdolaččaide", geat bohte easkka 1800-logu loahpas Lulli- ja Nuorta-Eurohpás. Dán gulle maiddái 300 000 suopmelaš sirdolačča. "Boares sirdolaččat" ledje dat, geat ledje juo ovdal fárren Amerihkkái Oarje-Eurohpás, nappo Englánddas, Irlánddas, Duiskkas ja Skandinávia riikkain. Sii ledje juo geargan ruovttuiduvvat (kotiutua) ođđa máilbmái ja válljet daid buoremus eatnamiid ja bargosajiid.

Sirdolaččat sudde ođđa servodahkii gulul, easkka nuppi dahje goalmmát buolvva áigge. Guhká dilli lei dakkár, ahte sierra riikkain boahtán olbmot orro guhtege sierra ja elle iežaset eallima. Suopmelaččain lei Finn Town ja ruoŧŧelaččain Swede Town, main goappásge ledje iežaset organisašuvnnat, bláđit ja skuvllat ja maiddái sierra girku. Servodatlaš vuostálasvuođatge bohciidedje, dasgo eamiamerihkkálaččain máŋggas vierášedje ođđaboahttiid politihkalaš ja oskui guoskevaš áddejumiid dahje amašedje vierrogiela ja -kultuvrra. Negatiiva guottuid duohken lei vuosttažettiin ballu bargosajiid massimis.

Ovdagáttut kiinnálaš ja japánalaš sirdolaččaid guovdu bohte ovdan njulgestaga rasisman. Ásialaččaid oidne "fiskes várran", vaikko sii ledje buot sirdolaččain dušše uhca oasáš. Juo 1800-logu loahpas kiinnálaččaid ja fargga maiddái japánalaččaid boahtin riikii gildojuvvui. Muđuige sirdolašvuođa ráddjegohte. Vuos eaktun biddjojuvvui lohkanmáhttu, ja 1924:s ásahuvvojedje sierra riikkain boahtán olbmuide čavges sirdolašearit.

Suopmelaččat Amerihkás

Muitalusat Amerihká riggodagas ja friddjavuođas movttiidahtte maiddái suopmelaččaid ábi duohkái. Iešalddes "amerihkáfeber" álggii easkka dalle, go dilálašvuođat Ovttastuvvan Stáhtain sissoađi maŋŋá ledje ráfon. Álgoáiggiid vulge Amerihkkái dušše Nuortabađaeatnamis, gos ii lean šat dárbu ákšoalbmáide ja bihkkaboaldiide, dan maŋŋá go lievladámppat ledje boahtán muoras duddjojuvvon borjjasskiippaid sadjái. Gergosepmosat ledje vuolgit dat dáloniid nieiddat ja bártnit, geaidda ii gávdnon šaddadaneana ruovttudálus. Gánnáhii nappo ovdal fárret olgoriikii go báhcit biigán dahje reaŋgan Supmii. Ovdal fárren guovllu olbmuid reivvet ja dámpaovttastumiid giktaleaddji máidnosat dušše lasihedje vuolginmiela. Fárrejeaddjit ledje buoremus bargoagis ja dasa lassin dat searaleamos olbmot. Suopmelaččaid sirdolašvuohta lei alimus muttus 1900-logu álggus; 1920-logu loahpas dat measta oalát nogai Ovttastuvvan Stáhtaide dan sirdolašráddjehusaid dihte. Suomas Ovttastuvvan Stáhtaide fárrejedje buohkanassii 316 000 olbmo, main juohke viđat goittot máhcai fas Supmii.

Dábálaččat suopmelaččat ásaiduvve guovlluide, gos ledje juo ovddežis suopmelaččat. Sii fárrejedje dalle álgoáiggiid vuosttažettiin Michigana ja Minnesota oassestáhtaide. Áiggi mielde suopmelaččat ásaiduvve miehtá Kanada ráji lahkosiidda. Dát guovllut sulastahtte luonddu dáfus Suoma. Suopmelaččat barge ruvkkiin ja ledje mielde vuovdebargguin. Vuovdebargguide sii ledje hárjánan juo Suomas. Máŋggas njáske riikka oarjedavveosiide fárpma ja cehkko ássanvistti áibmadas ruksesbeziin.

Eallin lei álggos goavis ja bargu lossat. Muhto Amerihkás goittot dinii bures Suoma ektui. Dasa lassin bálkán fidnii albma ruđa, mii lei ollu suopmelaččaide viehka amas ášši. Ja sii besse ássat seamma guovllus eará suopmelaččaiguin, geaiguin gulahalle gielalaččat. Suopmelaččat, dego earáge sirdolaččat, hábmejedje iežaset báikkálašservodagaid ja vuođđudedje ovttasbargovuoiŋŋa lasihan dihte searvegottiid, valástallanorganisašuvnnaid ja bargiidovttastusaid. Maiddái oahpes čuvgehusbuđaldusat čuvvo mielde, ja diehtosirdima várás vuođđuduvvojedje aviissat, main vuosttas lei Amerikan Suomalainen Lehti.

Vehádatjoavkkuid rahčamiin fuolakeahttá "Amerihká suddadanuvdna ("sulautusuuni")" lea jávkadan sihke suopmelaččaid ja earáge sirdolaččaid árbevieruid ja čavges báikkálaš servodagaid. Maiddái sirdolaččaid gielat, earret spánskkagiela, leat dán áigge jávkamin. Sirdolaččaid mánát eai maiddái šat vállje náittosguoimmi iežaset joavkkus. Sirdolaččaid árbevierut leat šaddan čáhkket saji dieđihangaskaomiid, vuosttažettiin televišuvnna, fállan mássákultuvrii.