THL:n Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen ATH mukaan 20-64-vuotiaista suomalaisista 26,1 prosenttia ei harrasta lainkaan vapaa-ajan liikuntaa (Murto ym. 2017). Liikunta on kuitenkin keskeisessä osassa ennaltaehkäistäessä, hoidettassa ja kuntouttaessa merkittävimpiä kansansairauksiamme. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. WHO on arvioinut, että jopa 90 % tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja terveellisellä ravinnolla. Liikunnan terveyshyödyt ovat yhtäläisesti saavutettavissa kaikilla ikään, sukupuoleen, sosiaaliryhmään tai etniseen taustaan katsomatta. (www.thl.fi/ath). Tutustu terveysliikuntasuosituksiin UKK-insitituutin verkkosivujen kautta.

Hyödynnä esimerkiksi uudistettuihin liikkumisen suosituksiin arvioidessasi oman asiakkaasi terveysliikunnan toteutumista. Pohdi kuinka hyvin liikuntasuositus toteutuu oman asiakkaasi kohdalla. Mieti miten voisit kannustaa asiakasta lisäämään puuttuvia osa-alueita arkielämäänsä viikottain.