Mietitkö maantieteen kirjoittamista yo-kirjoituksissa?
- Mantsa on luonnostaan ja aidosti oppiainerajat ylittävä, yleissivistävä, kuumaasti ajankohtainen oppiaine, jossa yo-kysymykset ovat selkeitä - tietää mitä ja miten pitää vastata
- Lääketieteelliseen mantsasta saa hyvin pisteitä
- Maantiede on lopultakin huomioitu arkkitehtien opiskelijavalinnoissa: https://dia.fi/valintojen-kehittaeminen/uudistukset-arkkitehti-ja-maisema-arkkitehtikoulutuksessa/2020-valintakokeet-uudistuvat/?fbclid=IwAR1u3d0wzKutFwFw6GE6Ej_HNh99lOVlluiLRmcJQ2LKEEE5oI_pVD8ekyA&fbclid=IwAR1u3d0wzKutFwFw6GE6Ej_HNh99lOVlluiLRmcJQ2LKEEE5oI_pVD8ekyA
- Luonnonmantsan kurssia bilsan kirjoittajille tukikurssiksi
- Ihmismantsan kurssi hyödyttää myös terveystiedon ja yhteiskuntaopin kirjoittajia.
- Luonnonmantsan juttuja on joskus ollut myös fysiikassa.
- terkan yo-kokeessakin on ollut hyötyä mantsan osaamisesta kun oli kysymys esim. ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista.
- Kaikista manstan kursseista on hyötyä äikässä ja kielissä, koska niissä on aina joku mantsaan liittyvä aihe (siis yo-kokeessa).
- Sähköistä opiskelua sopivassa määrin ja sekin tukee myös muita opintoja.
- Erään opettajan sanoin: "Mantsan opiskelu opettaa TAITOJA ja linkittää niitä työelämään ja jatko-opintoihin. Ihan konkreettisten esimerkkien kautta asia valkenee lukiolaisille parhaiten. Nuoret arvostavat yleissivistystä, vaikka se ei olekaan kuuminta huutoa päättäjien pöydissä... Mantsa ei rajaa mitään pois, vaan tukee kaikkia aineita niin ylppäreissä kuin jatko-opinnoissa. Konkreettisia esimerkkejä, yksi suosikkini on Sitran koulutuksesta oppimani esimerkki kiertotaloudesta ja fosforista, mistä puhun mantsassakin vaikka onkin BI2 kurssin aihe. Puhun fosforin louhimisesta ja lannoitteiden käyttämisestä, rehevöitymisestä ja Itämerestä. Fosforin maailmanmarkkinahintakäppyrä on esillä. Sitten heitän faktan pöytään, että jokainen pissaa viiden euron edestä vuodessa fosforia - pk-seudulla on viiden miljoonan euron markkinat fosforin kierrätykselle. Kukaan ei ole vielä keksinyt, että miten tästä voisi tehdä rahaa samalla kun auttaa ympäristöä. Sitten on pep-talk siitä, miten maailmassa on vaikka kuinka paljon samanlaisia asioita, joita ei edes vielä tiedosteta ja että vaatii laajaa ymmärrystä aiheista, jotta edes hoksaa ongelman ja voi miettiä siihen ratkaisua. Tästä on helppo jatkaa siihen, että maantiede auttaa hahmottamaan syy-seuraussuhteita ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän laaja-alaista moniosaamista, jossa hahmotetaan kokonaisuuksia. Puhun siitä, että tarvitaan insinöörejä koodaamaan ja rakentamaan ratkaisuja mutta vielä enemmän siitä, että tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat yhdistää pisteet, jotta insinöörit voisivat tuottaa ratkaisuja. Maantiede auttaa ajattelemaan myös laatikon ulkopuolelta. Saa nähdä, miten nämä pienet "täkyt" siellä sun täällä vaikuttavat. Ainakin yksi opiskelija viime jaksossa sanoi, että hän haluaa opiskella tuotantotekniikkaa (pitkä matematiikka ja fysiikka valittu) mutta nyt harkitsee maantieteen kirjoittamista, jotta oppisi tieteenalan ajattelutavan ja hyötyisi siitä jatko-opinnoissa."
- Lääketieteelliseen mantsasta saa hyvin pisteitä
- Maantiede on lopultakin huomioitu arkkitehtien opiskelijavalinnoissa: https://dia.fi/valintojen-kehittaeminen/uudistukset-arkkitehti-ja-maisema-arkkitehtikoulutuksessa/2020-valintakokeet-uudistuvat/?fbclid=IwAR1u3d0wzKutFwFw6GE6Ej_HNh99lOVlluiLRmcJQ2LKEEE5oI_pVD8ekyA&fbclid=IwAR1u3d0wzKutFwFw6GE6Ej_HNh99lOVlluiLRmcJQ2LKEEE5oI_pVD8ekyA
- Luonnonmantsan kurssia bilsan kirjoittajille tukikurssiksi
- Ihmismantsan kurssi hyödyttää myös terveystiedon ja yhteiskuntaopin kirjoittajia.
- Luonnonmantsan juttuja on joskus ollut myös fysiikassa.
- terkan yo-kokeessakin on ollut hyötyä mantsan osaamisesta kun oli kysymys esim. ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista.
- Kaikista manstan kursseista on hyötyä äikässä ja kielissä, koska niissä on aina joku mantsaan liittyvä aihe (siis yo-kokeessa).
- Sähköistä opiskelua sopivassa määrin ja sekin tukee myös muita opintoja.
- Erään opettajan sanoin: "Mantsan opiskelu opettaa TAITOJA ja linkittää niitä työelämään ja jatko-opintoihin. Ihan konkreettisten esimerkkien kautta asia valkenee lukiolaisille parhaiten. Nuoret arvostavat yleissivistystä, vaikka se ei olekaan kuuminta huutoa päättäjien pöydissä... Mantsa ei rajaa mitään pois, vaan tukee kaikkia aineita niin ylppäreissä kuin jatko-opinnoissa. Konkreettisia esimerkkejä, yksi suosikkini on Sitran koulutuksesta oppimani esimerkki kiertotaloudesta ja fosforista, mistä puhun mantsassakin vaikka onkin BI2 kurssin aihe. Puhun fosforin louhimisesta ja lannoitteiden käyttämisestä, rehevöitymisestä ja Itämerestä. Fosforin maailmanmarkkinahintakäppyrä on esillä. Sitten heitän faktan pöytään, että jokainen pissaa viiden euron edestä vuodessa fosforia - pk-seudulla on viiden miljoonan euron markkinat fosforin kierrätykselle. Kukaan ei ole vielä keksinyt, että miten tästä voisi tehdä rahaa samalla kun auttaa ympäristöä. Sitten on pep-talk siitä, miten maailmassa on vaikka kuinka paljon samanlaisia asioita, joita ei edes vielä tiedosteta ja että vaatii laajaa ymmärrystä aiheista, jotta edes hoksaa ongelman ja voi miettiä siihen ratkaisua. Tästä on helppo jatkaa siihen, että maantiede auttaa hahmottamaan syy-seuraussuhteita ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän laaja-alaista moniosaamista, jossa hahmotetaan kokonaisuuksia. Puhun siitä, että tarvitaan insinöörejä koodaamaan ja rakentamaan ratkaisuja mutta vielä enemmän siitä, että tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat yhdistää pisteet, jotta insinöörit voisivat tuottaa ratkaisuja. Maantiede auttaa ajattelemaan myös laatikon ulkopuolelta. Saa nähdä, miten nämä pienet "täkyt" siellä sun täällä vaikuttavat. Ainakin yksi opiskelija viime jaksossa sanoi, että hän haluaa opiskella tuotantotekniikkaa (pitkä matematiikka ja fysiikka valittu) mutta nyt harkitsee maantieteen kirjoittamista, jotta oppisi tieteenalan ajattelutavan ja hyötyisi siitä jatko-opinnoissa."