Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma

MUSISOINTI JA MUUT TOIMINNALLISET OPPISISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 3-6

Musiikin keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 perustuvat toimintaan, kokemiseen ja kuulemiseen. Opetuksen tärkeimpiä tehtäviä ovat oppilaan kiinnostuksen herättäminen musiikkiin ja rohkaiseminen musiikilliseen toimintaan. Keskeinen pedagoginen lähtökohta on toiminnallinen oppiminen. Opetusryhmän koko ja oppimisympäristö pyritään muodostamaan sellaisiksi, että aktiivinen osallistuminen musiikilliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen on mahdollista. Toiminnan muodoista tärkeimmät ovat musisointi, eli laulu ja soitto, musiikin kuuntelu sekä musiikkiliikunta. Kuuntelussa ja musisoinnissa korostuvat musiikkitieto ja musiikin tuntemus. Tavoitteena on yhdistää oppilaan musiikilliset tiedot hänen kokemukseensa musiikista. Musiikin opetus luokilla 3-6 pyrkii vahvistamaan oppilaiden ymmärrystä musiikista kulttuurisena ilmiönä: musiikki on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille.

Peruskoulun alaluokkien (luokat 3-6) aikana oppilaalle muodostuu käsitys omasta ja muiden laulamisesta. Opetukseen kuuluu monipuolista tutustumista äänenkäyttötapoihin, äänenhuoltoon ja monipuoliseen lauluohjelmistoon. Laulamisen keskeisiä muotoja luokilla 3-6 ovat yhteis-, yksin-, yhtye- ja kuorolaulu. Oppilasta ohjataan luonnolliseen äänenkäyttöön ja hän saa valmiuksia moniääniseen laulamiseen. Laulamisen opetus pyrkii vahvistamaan ja tukemaan sekä musiikillista oppimista että lapsen persoonan kehittymistä. Laulamisen ja musiikin esittämisen päämääränä on kokonaisvaltainen musiikillinen kokemus.

Peruskoulun alaluokilla soittamisen opetuksessa lähdetään liikkeelle rytmiikasta. Rytmi- ja laattasoittimien avulla opetellaan hahmottamaan liikkeen koordinointia ja sävelten tuottamisen tapoja. Laattasoittimien avulla luodaan pohja rytmien, säveltasojen ja sointujen kuulemiselle. Opetuksen sisällössä keskitytään rytmistä täsmällisyyttä kehittäviin harjoituksiin ja soitto-ohjelmistoon. Soittimisto koostuu mm. rytmi-, melodia- ja sointusoittimista.

Rytmisoittimistona ovat erilaiset käsiperkussiosoittimet, kuten esimerkiksi djembe, bongot, congat, tamburiini, rytmikapulat (claves), rytmimuna, hiekkaputki ja shaker. Muita alakoulussa käytettäviä rytmisoittimia ovat esimerkiksi putkipenaali, marakassit, guiro, cabasa, triangeli, lehmänkello, kehärumpu ja kulkuset. Oppilaat harjoittelevat tuottamaan kehorytmejä, jotka tehdään esimerkiksi läpsytyksin, napsutuksin, jalkoja tömistämällä ja kehon eri kohtia soittamalla. Melodia- ja sointusoittimina on erilaisia laattasoittimia (esim. basso-, altto- ja sopraanoksylofoneja sekä -metallofoneja ja kellopelejä), nokkahuilu, kitara, ukulele, kantele ja piano. Kolmannesta luokasta alkaen mukaan tulevat myös mikrofonilaulu ja bändisoittimet mahdollisuuksien mukaan.

Peruskoulun alaluokkien (luokat 3-6) musiikin kuuntelussa tutustutaan eri musiikkityyleihin ja musiikkikulttuureihin. Oman ja muiden musisoinnin kuuntelu on myös tärkeä musiikin kuuntelun alue. Tämän lisäksi musiikin opetuksessa käsitellään kuulemisen fysiologiaa ja psykologiaa. Alakoulun aikana luodaan valmiudet musiikin kuunteluun läpi elämän sekä keskustella omista musiikillisista kokemuksista ja mieltymyksistä sekä ymmärtää ja kuvata niitä. Oppilasta ohjataan tunnistamaan elävän tilanteen ja tallenteen havainnoimiseen liittyviä eroja. Alakoulun tavoitteisiin kuuluu monipuolinen tutustuminen musiikkikulttuurin koko kirjoon.

Musiikkiliikunnassa tavoitteena on aktivoida oppilas vastaanottamaan ja sisäistämään musiikkia kokonaisvaltaisesti. Musiikkiliikunnan osa-alueita ovat rytmiikka, säveltapailu, kehonhallinta, valmiit muodot kuten leikit ja tanssit sekä improvisointi ja luova liikunta. Harjoittelussa korostuu oppilaan kuuntelun, havainnoinnin ja reagoinnin sekä oman musiikillisen keksinnän aktivointi.

Musiikkiliikuntaan sisältyvät myös syventävinä työtapoina esimerkiksi rentoutus ja eri taidemuotoja integroivat harjoitukset.