Valmiuslaki
Suomen valmiuslaki
Nykyinen, voimassa oleva valmiuslaki (1552/2011) annettiin vuonna 2011.
Ensin valtioneuvosto yhdessä presidentin (ovat näin virallisesti maan hallitus) kanssa toteaa, että Suomessa vallitsee poikkeus- olot ja antaa valmiuslain käyttöönottoasetukset.
Valmiuslain käyttöönotto tapahtuu niin, että eduskunta päättää, saavatko valtioneuvoston antamat käyttöönottoasetukset jäädä voimaan vai onko ne kumottava. Näin tapahtui korona vuoksi 13.3.2020 (kumottiin 15.6.2020) ja 1.3.2021 - kumottiin 24.7.2021
Valtioneuvoston asetuksella voidaan poikkeusolot antaa 6 kuukaudeksi kerrallaan. Ensin annettaan käyttöönottoasetus (eduskunta hyväksyy/hylkää) ja jos vielä kuuden kuukauden päästä on poikkeustila annetaaan jatkoasetus (eduskunta hyväksyy/hylkää)
Lisää: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/valmiuslain-kayttoonottaminen-koronavirustilanteessa.aspx
Mistä asioista valmiuslaki säätää?
Valmiuslain tehtävä on suojata väestöä poikkeusoloissa. Poikkeusolo voi olla mm. sotatila tai laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Valmiuslaki mahdollistaa viranomaisten toimivallan lisäämisen, mutta toimivaltuuksien on oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Suomi noudattaa poikkeuslainkin aikana kansainvälisiä velvoiteitaan.
Valmiuslaissa käydään läpi mm. seuraavia osa-alueita, joihin voidaan puuttua: rahoitusmarkkinat&vakuutukset, hyödyketuotannon jakelu&energiahuolto, rakentamisen ja asuntokannan säännöstely, sosiaaliturvan muutokset, postin ja tietoliikenteen turvaaminen, kuljetusten turvaaminen&polttoaineen sääntely, sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen, työvelvollisuus, palvelussuhteet, hallinto, puolustaminen. Koronan vuoksi esim. 6 kk hoitotakuun mitätöitiin kiireettömissä tapauksissa.
Koko valmiuslaki:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552
Nykyinen, voimassa oleva valmiuslaki (1552/2011) annettiin vuonna 2011.
Ensin valtioneuvosto yhdessä presidentin (ovat näin virallisesti maan hallitus) kanssa toteaa, että Suomessa vallitsee poikkeus- olot ja antaa valmiuslain käyttöönottoasetukset.
Valmiuslain käyttöönotto tapahtuu niin, että eduskunta päättää, saavatko valtioneuvoston antamat käyttöönottoasetukset jäädä voimaan vai onko ne kumottava. Näin tapahtui korona vuoksi 13.3.2020 (kumottiin 15.6.2020) ja 1.3.2021 - kumottiin 24.7.2021
Valtioneuvoston asetuksella voidaan poikkeusolot antaa 6 kuukaudeksi kerrallaan. Ensin annettaan käyttöönottoasetus (eduskunta hyväksyy/hylkää) ja jos vielä kuuden kuukauden päästä on poikkeustila annetaaan jatkoasetus (eduskunta hyväksyy/hylkää)
Lisää: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/valmiuslain-kayttoonottaminen-koronavirustilanteessa.aspx
Mistä asioista valmiuslaki säätää?
Valmiuslain tehtävä on suojata väestöä poikkeusoloissa. Poikkeusolo voi olla mm. sotatila tai laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Valmiuslaki mahdollistaa viranomaisten toimivallan lisäämisen, mutta toimivaltuuksien on oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Suomi noudattaa poikkeuslainkin aikana kansainvälisiä velvoiteitaan.
Valmiuslaissa käydään läpi mm. seuraavia osa-alueita, joihin voidaan puuttua: rahoitusmarkkinat&vakuutukset, hyödyketuotannon jakelu&energiahuolto, rakentamisen ja asuntokannan säännöstely, sosiaaliturvan muutokset, postin ja tietoliikenteen turvaaminen, kuljetusten turvaaminen&polttoaineen sääntely, sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen, työvelvollisuus, palvelussuhteet, hallinto, puolustaminen. Koronan vuoksi esim. 6 kk hoitotakuun mitätöitiin kiireettömissä tapauksissa.
Koko valmiuslaki:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552