YH4
Tavoitteet, sisällöt, arviointi
avoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- hallitsee perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
- tuntee Suomen tuomioistuinlaitoksen ja kansalaisen kannalta merkittävät kansainväliset tuomioistuimet
- osaa arvioida oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana sekä pystyy hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
- osaa etsiä ja käyttää keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
- osaa toimia oikein ja lainmukaisesti sekä osaa soveltaa lakitiedossa hankittuja tietoja ja taitoja.
Keskeiset sisällöt
Lakitiedon perusteet
- peruskäsitteet ja oikeudellisen tiedon hankkiminen
Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet
- perheoikeus
- työoikeus
- kuluttajansuoja
- velka, vakuudet ja maksukyvyttömyys
- asuminen
- muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin
- tekijänoikeudet
- ympäristöoikeus
Rikos- ja prosessioikeus
- rikostutkinta ja syyteharkinta
- oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
- rangaistukset
- kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen
Kuka kirjoittaa lait
Lähde: Heikkinen, Pajunen: Kansalaistatio - Miten politiiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää?
-Suomen perustuslain mukaan Suomen lait säätää eduskunta
- Hyvin usein ministerit ja kansaedustajat kuitenkin moittivat lakeja ja niiden sanamuotoja
- Kansanedustajat kyllä osallistuvat lakien saatamiseen, mutta varsinaiset lakitekstit laaditaan ministeriöissä virkamiestyövoimalla
- Ko. lain valiokunnassa työskentelevät kansanedustajat pääsevät vaikuttamaan lain sanamuotoihin ja myös ns. henkeen enemmän kuin muut kansanedustajat.
- Lakitekstien on kuitenkin noudatettava tiettyä genreä ja lait eivät saa olla ristiriidassa esim. perustuslain kanssa
- Koska myös Suomen lait ovat ihmisten kirjoittamia, ne eivät välttämättä pysy muuttumattomina: jotkut lait pitää muuttaa, koska yhteiskunta muuttuu, joidenkin lakien kohdalla huomataan nopeasti, ettei laki ole onnistunut
- parlamentarismissa, että kansalaiset valvovat vallankäyttäjiä siis myös lakien laatijoita: ongelma on kuitenkin se, että nykyiset lakitekstit ovat niin vaikealukuisia viittauksineen, etteivät kaikki kansalaiset edes ymmärrä, mitä lakiteksteissä sanotaan
- Myös täysin uudet lait rakentuvat usein vanhojen lakien päällee esim. täydentäen jo voimassa olevaa lakia: tästä johtuvat viitaukset toiseen lakiin
-Suomen perustuslain mukaan Suomen lait säätää eduskunta
- Hyvin usein ministerit ja kansaedustajat kuitenkin moittivat lakeja ja niiden sanamuotoja
- Kansanedustajat kyllä osallistuvat lakien saatamiseen, mutta varsinaiset lakitekstit laaditaan ministeriöissä virkamiestyövoimalla
- Ko. lain valiokunnassa työskentelevät kansanedustajat pääsevät vaikuttamaan lain sanamuotoihin ja myös ns. henkeen enemmän kuin muut kansanedustajat.
- Lakitekstien on kuitenkin noudatettava tiettyä genreä ja lait eivät saa olla ristiriidassa esim. perustuslain kanssa
- Koska myös Suomen lait ovat ihmisten kirjoittamia, ne eivät välttämättä pysy muuttumattomina: jotkut lait pitää muuttaa, koska yhteiskunta muuttuu, joidenkin lakien kohdalla huomataan nopeasti, ettei laki ole onnistunut
- parlamentarismissa, että kansalaiset valvovat vallankäyttäjiä siis myös lakien laatijoita: ongelma on kuitenkin se, että nykyiset lakitekstit ovat niin vaikealukuisia viittauksineen, etteivät kaikki kansalaiset edes ymmärrä, mitä lakiteksteissä sanotaan
- Myös täysin uudet lait rakentuvat usein vanhojen lakien päällee esim. täydentäen jo voimassa olevaa lakia: tästä johtuvat viitaukset toiseen lakiin