Luku 4
Tehtävä filosofeille:
J. S. Mill puhuu kirjassaan Vapaudesta enemmistön tyranniasta. Tällä hän tarkoittaa sitä, että demokratiassa enemmistö päättää asioista. Millä perusteella tätä voidaan väittää tyranniaksi? Pohdi kysymystä kriittisesti.
”Samoin kuin muutkin tyranniat enemmistönkin tyrannia tuli heti pelätyksi ja sellainen se on vieläkin, varsinkin sen vaikutus julkisten virastojen toiminnassa. Mutta ajattelevat ihmiset huomasivat, että kun tyrannina on yhteiskunta itse - yhteiskunta kokonaisuudessaan niiden yksilöiden ylitse, jotka sen muodostavat -- niin sen sortamiskeinot eivät rajoitu niihin toimiin, joita se harjoittaa virkamiestensä kautta. Yhteiskunta voi panna ja panee toimeen päätöksensä; vain jos se tekee vääriä päätöksiä oikeiden sijasta tai yleensä ollenkaan päättää asioista, joihin se ei saisi ryhtyä, niin se harjoittaa sosiaalista sortoa, joka on kauheampaa kuin moni valtiollisen sorron laji; sillä vaikkei se tavallisesti perustukaan ankariin rangaistuksiin, niin siitä on kuitenkin vaikea pelastaa, koska se tunkeutuu syvemmälle elämän erityiskohtiin ja orjuuttaa itse sielunkin. Suojelus esivallan tyranniutta vastaan ei siis ole riittävä: tarvitaan myös suojelusta yleisen mielipiteen ja tunteen tyranniutta vastaan: sitä yhteiskunnan taipumusta vastaan, jolla se pyrkii muilla välikappaleilla kuin siviilirangaistuksilla tyrkyttämään omia käsityksiään ja tapojaan elinohjeeksi niille, jotka niistä poikkeavat.”
John Stuart Mill, Vapaudesta (On Liberty, 1859; suom. Niilo Liakka 1891; osittain ajanmukaistanut Reima T. A. Luoto 1982)
Tehtävä yhteiskuntatieteilijöille
Poliittinen historia tuntee erilaisia valtio- ja yhteiskuntamuotoja. Mikä on nähdäksesi pätevä tapa valita valtio- ja yhteiskuntamuoto ja oikeuttaa valinta? Perustele kantasi.
J. S. Mill puhuu kirjassaan Vapaudesta enemmistön tyranniasta. Tällä hän tarkoittaa sitä, että demokratiassa enemmistö päättää asioista. Millä perusteella tätä voidaan väittää tyranniaksi? Pohdi kysymystä kriittisesti.
”Samoin kuin muutkin tyranniat enemmistönkin tyrannia tuli heti pelätyksi ja sellainen se on vieläkin, varsinkin sen vaikutus julkisten virastojen toiminnassa. Mutta ajattelevat ihmiset huomasivat, että kun tyrannina on yhteiskunta itse - yhteiskunta kokonaisuudessaan niiden yksilöiden ylitse, jotka sen muodostavat -- niin sen sortamiskeinot eivät rajoitu niihin toimiin, joita se harjoittaa virkamiestensä kautta. Yhteiskunta voi panna ja panee toimeen päätöksensä; vain jos se tekee vääriä päätöksiä oikeiden sijasta tai yleensä ollenkaan päättää asioista, joihin se ei saisi ryhtyä, niin se harjoittaa sosiaalista sortoa, joka on kauheampaa kuin moni valtiollisen sorron laji; sillä vaikkei se tavallisesti perustukaan ankariin rangaistuksiin, niin siitä on kuitenkin vaikea pelastaa, koska se tunkeutuu syvemmälle elämän erityiskohtiin ja orjuuttaa itse sielunkin. Suojelus esivallan tyranniutta vastaan ei siis ole riittävä: tarvitaan myös suojelusta yleisen mielipiteen ja tunteen tyranniutta vastaan: sitä yhteiskunnan taipumusta vastaan, jolla se pyrkii muilla välikappaleilla kuin siviilirangaistuksilla tyrkyttämään omia käsityksiään ja tapojaan elinohjeeksi niille, jotka niistä poikkeavat.”
John Stuart Mill, Vapaudesta (On Liberty, 1859; suom. Niilo Liakka 1891; osittain ajanmukaistanut Reima T. A. Luoto 1982)
Tehtävä yhteiskuntatieteilijöille
Poliittinen historia tuntee erilaisia valtio- ja yhteiskuntamuotoja. Mikä on nähdäksesi pätevä tapa valita valtio- ja yhteiskuntamuoto ja oikeuttaa valinta? Perustele kantasi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.