FI 3 - Yhteiskuntafilosofia
Luku 5
Valitse seuraavista yksi esseetehtävä:
1) Kuinka paljon moninaisuutta yhteiskunta voi hyväksyä?
2) Kuinka yhteiskunta vaikuttaa sukupuoli-identiteetin syntyyn?
3) Millaisia uusia vallankäytön muotoja liittyy sosiaaliseen mediaan?
4) Millaisia historiallisia esteitä meillä on kestävän yhteiskunnan luomiselle?
Palauta kuva tai muu tiedosto Palauta merkintä
1) Kuinka paljon moninaisuutta yhteiskunta voi hyväksyä?
2) Kuinka yhteiskunta vaikuttaa sukupuoli-identiteetin syntyyn?
3) Millaisia uusia vallankäytön muotoja liittyy sosiaaliseen mediaan?
4) Millaisia historiallisia esteitä meillä on kestävän yhteiskunnan luomiselle?
Palauta kuva tai muu tiedosto Palauta merkintä
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Luku 4
Tehtävä filosofeille:
J. S. Mill puhuu kirjassaan Vapaudesta enemmistön tyranniasta. Tällä hän tarkoittaa sitä, että demokratiassa enemmistö päättää asioista. Millä perusteella tätä voidaan väittää tyranniaksi? Pohdi kysymystä kriittisesti.
”Samoin kuin muutkin tyranniat enemmistönkin tyrannia tuli heti pelätyksi ja sellainen se on vieläkin, varsinkin sen vaikutus julkisten virastojen toiminnassa. Mutta ajattelevat ihmiset huomasivat, että kun tyrannina on yhteiskunta itse - yhteiskunta kokonaisuudessaan niiden yksilöiden ylitse, jotka sen muodostavat -- niin sen sortamiskeinot eivät rajoitu niihin toimiin, joita se harjoittaa virkamiestensä kautta. Yhteiskunta voi panna ja panee toimeen päätöksensä; vain jos se tekee vääriä päätöksiä oikeiden sijasta tai yleensä ollenkaan päättää asioista, joihin se ei saisi ryhtyä, niin se harjoittaa sosiaalista sortoa, joka on kauheampaa kuin moni valtiollisen sorron laji; sillä vaikkei se tavallisesti perustukaan ankariin rangaistuksiin, niin siitä on kuitenkin vaikea pelastaa, koska se tunkeutuu syvemmälle elämän erityiskohtiin ja orjuuttaa itse sielunkin. Suojelus esivallan tyranniutta vastaan ei siis ole riittävä: tarvitaan myös suojelusta yleisen mielipiteen ja tunteen tyranniutta vastaan: sitä yhteiskunnan taipumusta vastaan, jolla se pyrkii muilla välikappaleilla kuin siviilirangaistuksilla tyrkyttämään omia käsityksiään ja tapojaan elinohjeeksi niille, jotka niistä poikkeavat.”
John Stuart Mill, Vapaudesta (On Liberty, 1859; suom. Niilo Liakka 1891; osittain ajanmukaistanut Reima T. A. Luoto 1982)
Tehtävä yhteiskuntatieteilijöille
Poliittinen historia tuntee erilaisia valtio- ja yhteiskuntamuotoja. Mikä on nähdäksesi pätevä tapa valita valtio- ja yhteiskuntamuoto ja oikeuttaa valinta? Perustele kantasi.
J. S. Mill puhuu kirjassaan Vapaudesta enemmistön tyranniasta. Tällä hän tarkoittaa sitä, että demokratiassa enemmistö päättää asioista. Millä perusteella tätä voidaan väittää tyranniaksi? Pohdi kysymystä kriittisesti.
”Samoin kuin muutkin tyranniat enemmistönkin tyrannia tuli heti pelätyksi ja sellainen se on vieläkin, varsinkin sen vaikutus julkisten virastojen toiminnassa. Mutta ajattelevat ihmiset huomasivat, että kun tyrannina on yhteiskunta itse - yhteiskunta kokonaisuudessaan niiden yksilöiden ylitse, jotka sen muodostavat -- niin sen sortamiskeinot eivät rajoitu niihin toimiin, joita se harjoittaa virkamiestensä kautta. Yhteiskunta voi panna ja panee toimeen päätöksensä; vain jos se tekee vääriä päätöksiä oikeiden sijasta tai yleensä ollenkaan päättää asioista, joihin se ei saisi ryhtyä, niin se harjoittaa sosiaalista sortoa, joka on kauheampaa kuin moni valtiollisen sorron laji; sillä vaikkei se tavallisesti perustukaan ankariin rangaistuksiin, niin siitä on kuitenkin vaikea pelastaa, koska se tunkeutuu syvemmälle elämän erityiskohtiin ja orjuuttaa itse sielunkin. Suojelus esivallan tyranniutta vastaan ei siis ole riittävä: tarvitaan myös suojelusta yleisen mielipiteen ja tunteen tyranniutta vastaan: sitä yhteiskunnan taipumusta vastaan, jolla se pyrkii muilla välikappaleilla kuin siviilirangaistuksilla tyrkyttämään omia käsityksiään ja tapojaan elinohjeeksi niille, jotka niistä poikkeavat.”
John Stuart Mill, Vapaudesta (On Liberty, 1859; suom. Niilo Liakka 1891; osittain ajanmukaistanut Reima T. A. Luoto 1982)
Tehtävä yhteiskuntatieteilijöille
Poliittinen historia tuntee erilaisia valtio- ja yhteiskuntamuotoja. Mikä on nähdäksesi pätevä tapa valita valtio- ja yhteiskuntamuoto ja oikeuttaa valinta? Perustele kantasi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Luku 3
Filosofit:
Konservatismia kannattavat nykyfilosofit pitävät turvallisuutta tärkeämpänä arvona kuin vapautta. Liberalismin kannattajat ovat päinvastaista mieltä. Mitä seurauksia on siitä, että turvallisuutta korostetaan vapauden kustannuksella?
Yhteiskuntatieteilijät:
Konservatismia kannattavat nykyfilosofit pitävät turvallisuutta tärkeämpänä arvona kuin vapautta. Liberalismin kannattajat ovat päinvastaista mieltä. Miten turvallisuuden ja vapauden painotukset näkyvät nyky-yhteiskunnassa?
Konservatismia kannattavat nykyfilosofit pitävät turvallisuutta tärkeämpänä arvona kuin vapautta. Liberalismin kannattajat ovat päinvastaista mieltä. Mitä seurauksia on siitä, että turvallisuutta korostetaan vapauden kustannuksella?
Yhteiskuntatieteilijät:
Konservatismia kannattavat nykyfilosofit pitävät turvallisuutta tärkeämpänä arvona kuin vapautta. Liberalismin kannattajat ovat päinvastaista mieltä. Miten turvallisuuden ja vapauden painotukset näkyvät nyky-yhteiskunnassa?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Luku 2
2. Tehtävä filosofeille:
Yhteiskuntafilosofi John Rawls (1921–2002) esitti, että oikeudenmukainen yhteiskunta voidaan rakentaa kahden perustavan periaatteen varaan. Ensimmäisen periaatteen mukaan kullakin kansalaisella on oltava yhtäläiset vapaudet. Toinen periaate koskee mahdollisuuksien tasa-arvoa. Yksilöiden välinen eriarvoisuus tulee sallia vain, jos se on eduksi kaikkein heikoimmassa asemassa oleville yksilöille.
Pohdi, miten Rawlsin kaksi periaatetta voidaan oikeuttaa ja minkälainen niiden varaan rakennettu yhteiskunta olisi.
Tehtävä yhteiskuntatieteilijöille:
Erittele lähtökohtien tasa-arvon käsitettä poliittisena ihanteena ja arvioi ihanteen toteutumista käytännössä.
Yhteiskuntafilosofi John Rawls (1921–2002) esitti, että oikeudenmukainen yhteiskunta voidaan rakentaa kahden perustavan periaatteen varaan. Ensimmäisen periaatteen mukaan kullakin kansalaisella on oltava yhtäläiset vapaudet. Toinen periaate koskee mahdollisuuksien tasa-arvoa. Yksilöiden välinen eriarvoisuus tulee sallia vain, jos se on eduksi kaikkein heikoimmassa asemassa oleville yksilöille.
Pohdi, miten Rawlsin kaksi periaatetta voidaan oikeuttaa ja minkälainen niiden varaan rakennettu yhteiskunta olisi.
Tehtävä yhteiskuntatieteilijöille:
Erittele lähtökohtien tasa-arvon käsitettä poliittisena ihanteena ja arvioi ihanteen toteutumista käytännössä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Luku1
Filosofit:
Ovatko filosofian suuret kysymykset (esim. miten elää hyvä elämä) ja ratkaisut yleispäteviä siinä mielessä, että ne pätevät kaikissa yhteiskunnissa kaikkina aikoina? Perustele mielipiteesi.
Yhteiskuntatieteilijät:
Poliittinen historia tuntee erilaisia valtio- ja yhteiskuntamuotoja. Mikä on nähdäksesi pätevä tapa valita valtio- ja yhteiskuntamuoto ja oikeuttaa valinta? Perustele kantasi.
Ovatko filosofian suuret kysymykset (esim. miten elää hyvä elämä) ja ratkaisut yleispäteviä siinä mielessä, että ne pätevät kaikissa yhteiskunnissa kaikkina aikoina? Perustele mielipiteesi.
Yhteiskuntatieteilijät:
Poliittinen historia tuntee erilaisia valtio- ja yhteiskuntamuotoja. Mikä on nähdäksesi pätevä tapa valita valtio- ja yhteiskuntamuoto ja oikeuttaa valinta? Perustele kantasi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Opetusaineisto
Kurssin keskeinen sisältö, tavoite ja arvosanan muodostuminen
Keskeiset sisällöt
• yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat
• oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen
• vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi
• poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma
• yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina
• ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon
• oppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan jäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa perustelemiseen
• oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa
• oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista, perustelemista ja oikeutusta
• osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Kurssiarvosanan muodostuminen
Kurssin alussa sovitaan, milla tavoin opiskelijat osoittavat oppimisensa kurssilla.
https://www.youtube.com/watch?v=OfKBMBpHzxI Kasvisruoka yhteiskunnassa: Ihmisten puolue
Filosofia alku.odp
• yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat
• oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen
• vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi
• poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma
• yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina
• ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon
• oppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan jäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa perustelemiseen
• oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa
• oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista, perustelemista ja oikeutusta
• osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Kurssiarvosanan muodostuminen
Kurssin alussa sovitaan, milla tavoin opiskelijat osoittavat oppimisensa kurssilla.
https://www.youtube.com/watch?v=OfKBMBpHzxI Kasvisruoka yhteiskunnassa: Ihmisten puolue
Filosofia alku.odp