JAKSO 2: LÄSNÄOLOLLA TUNTEET MYÖTÄTUNNOLLA KOHDATEN


Läsnäololla tunteet myötätunnolla kohdaten keskittyy läsnäolotaitojen, tunnetaitojen ja myötätunnon harjoitteluun varhaiskasvatuksen arjessa. Jaksossa opetellaan pysähtymään hetkeen, tunnistamaan ja nimeämään tunteita sekä harjoittelemaan tunteiden säätelyä turvallisessa, hyväksyvässä ja myötätuntoisessa ilmapiirissä. Yhteisössä harjoitellaan kiireetöntä ja läsnäolevaa pysähtymistä hetkeen, tunteiden tunnistamista ja sanoittamista sekä rauhallista tunteiden säätelyä arjen tilanteissa.

Tavoitteena on vahvistaa yhteisöä, jossa tunteet kohdataan myötätuntoisesti ja jossa kiireetön toimintakulttuuri tukee lasten kasvua, oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Taitoja harjoitellaan arjen tilanteissa, leikeissä, yhteisissä tuokioissa sekä päivän päätteeksi kotiin lähtiessä. Aikuiset toimivat esimerkkinä rauhallisessa läsnäolossa, tunteiden sanoittamisessa ja myötätuntoisessa kohtaamisessa. Taitoja harjoitellaan yhdessä oppien, leikkien ja kotona vanhempien kanssa.

Jakson 2 teemat 

• Läsnäoleva ja rauhallinen kohtaaminen

• Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen

• Tunteiden säätely ja rauhoittumisen taidot

• Myötätuntoinen toisten huomioiminen

• MASKOTTINA: Lempeän levollinen ja myötätuntoinen perhonen

Jakso kutsuu koko yhteisön mukaan läsnäolon, tunnetaitojen ja myötätuntoisten yhteisten hetkien äärelle!

Jakson 2 tärkeät arvot: TURVALLISUUS rakentuu rauhallisesta, hyväksyvästä ja läsnäolevasta ilmapiiristä, jossa kaikki tunteet saavat tulla nähdyiksi ja kohdatuksi. LÄSNÄOLO näkyy kiireettöminä kohtaamisina, kuuntelemisena ja rauhallisena pysähtymisenä lapsen kokemusten ja tunteiden äärelle. MYÖTÄTUNTO vahvistuu, kun jokainen saa olla juuri sellainen kuin on ja tulee kohdatuksi ymmärryksellä ja lempeydellä. HYVÄN HUOMAAMINEN näkyy asenteessa, jossa erilaisiin tunnekokemuksiin suhtaudutaan myönteisesti, sallivasti ja kannustavasti.

JAKSON 2 KÄSITEKUVAUKSET

LÄSNÄOLOTAIDOT ovat taitoa olla tietoisesti läsnä tässä hetkessä. Ne tarkoittavat kykyä rauhoittua, pysähtyä ja keskittyä. Läsnäolotaidot auttavat suuntaamaan huomion tietoisesti käsillä olevaan hetkeen ja tilanteeseen.

TUNNETAIDOT ovat taitoja tunnistaa, nimetä ja ymmärtää omia ja toisten tunteita sekä elää tunteiden kanssa tasapainoisesti. Empatiataito on kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Tunnetaitoihin liittyvät myös itsesäätelytaidot, jotka auttavat erottamaan tunteet toiminnasta ja ohjaamaan omaa käyttäytymistä.

MYÖTÄTUNTOTAIDOT ovat taitoa suhtautua ystävällisesti ja ymmärtävästi sekä itseä että muita kohtaan. On vaikea ymmärtää toisen pelkoa, epäonnistumista, häpeää tai syyllisyyttä, jos emme hyväksy näitä tunteita myös itsessämme. Varhaiskasvatuksessa myötätuntotaidot näkyvät haluna lohduttaa, kannustaa ja auttaa kavereita vaikeiden asioiden äärellä.

ITSESÄÄTELY on vahvuus ja taito, jonka avulla opimme hallitsemaan omia ajatuksia, tunteita ja toimintaa tarkoituksenmukaisesti. Itsesäätely tarkoittaa kykyä pysähtyä, rauhoittua ja arvioida omaa toimintaa suhteessa tilanteeseen ja tavoitteisiin. Se auttaa ohjaamaan omaa käyttäytymistä ja toimimaan rakentavasti erilaisissa tilanteissa.

JAKSO 2: KUVAUS ARJESTA

Läsnäololla tunteet myötätunnolla kohdaten jaksossa 2 harjoittelemme yhdessä läsnäolevaa kohtaamista sekä tunne- ja itsesäätelytaitoja varhaiskasvatuksen arjessa. Opettelemme tunnistamaan, nimeämään ja sanoittamaan tunteita sekä harjoittelemme rauhoittumista ja tunteiden säätelyä. Aikuiset toimivat esimerkkinä rauhallisessa, läsnäolevassa ja myötätuntoisessa vuorovaikutuksessa. Lapsia ohjataan huomaamaan omia ja toisten tunteita rauhallisessa, sallivassa, hyväksyvässä ja myötätuntoisessa ilmapiirissä.

Kasvattajat toimivat jaksossa aktiivisina läsnäolon ja tunteiden kanssasäätelijöinä. Arjessa kohdatut haastavat tilanteet nähdään inhimilliseen elämään kuuluvina luonnollisina oppimisen hetkinä, joissa harjoitellaan tunne- ja itsesäätelytaitoja.
Tilanteiden jälkeen lapsen kanssa pysähdytään yhdessä tunnistamaan ja sanoittamaan tunteita. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi tunnekortteja, kuvia tai piirtämistä tunteiden ilmaisun tukena.

Lasta tuotaessa ja hakiessa päiväkodista henkilökunta kohtaa lapsen ja perheen sensitiivisesti ja läsnäolevasti. Kasvattaja kysyy, kuuntelee ja peilaa lapsen ja perheen tunnetiloja lempeästi ja myötätuntoisesti. Päivän päätteeksi kotiinlähtötilanteessa kasvattaja kertoo lapsen päivästä ja kuvaa päivän tunnekokemuksia hyväksyvästi, myönteisesti ja myötätuntoisesti.

Lasten kanssa harjoitellaan tunne- ja itsesäätelytaitoja rauhallisissa kasvatus- ja opetustuokioissa sekä pienryhmissä monipuolista materiaalia hyödyntäen. Lisäksi harjoitellaan erilaisia läsnäolo- ja rauhoittumisharjoituksia, jotka auttavat lasta rauhoittumaan ja tunnistamaan sekä säätelemään tunteitaan aikuisen avulla. Lasta ei jätetä yksin tunnekuohuihin, vaan aikuinen tuo aina aktiivisesti rauhallisen ja myötätuntoisen kanssasäätelyn lapsen ja tunteiden tueksi. 

Vanhempia kannustetaan olemaan läsnä lapselle arjen hetkissä. Lapsen tunteita kuunnellaan ja hyväksytään, ja lapselle annetaan tilaa kertoa kokemuksistaan. Rauhallinen hengitys ja pysähtyminen auttavat sekä lasta että aikuista kohtaamaan myös vaikeita tunteita. Tärkeää on hyväksyä kaikki tunteet ja ottaa ne vastaan myötätuntoisesti. Vanhemman oma tehtävä on opetella hengittämään yksi tietoinen hengitys vaikeisiin hetkiin sekä hetkiin, jossa lapsi tarvitsee huomiota ja läsnäoloa.

Päiväkodin yhteisöllisessä toiminnassa vahvistetaan läsnäoloa, tunnetaitoja ja myötätuntoista vuorovaikutusta arjen kohtaamisissa. Lapset, kasvattajat ja perheet pysähtyvät kuuntelemaan toisiaan, sanoittamaan tunteita ja harjoittelemaan rauhallista yhdessäoloa. Yhteinen ilmapiiri on hyväksyvä, salliva ja myötätuntoinen, ja jokainen saa kokea tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Näin rakentuu turvallinen yhteisö, jossa opitaan yhdessä tunnistamaan tunteita, rauhoittumaan ja huomioimaan toisia.