HYVÄÄ VARHAISKASVUA OPS:in ARVOT JA TOIMINTATAVAT 

TURVALLISUUS  LÄSNÄOLO  ILO JA LEIKILLISYYS

 YSTÄVÄLLISYYS JA RAKKAUS  HYVÄN HUOMAAMINEN

MYÖTÄTUNTO  RATKAISUKESKEISYYS 

HYVÄÄ VARHAISKASVUA OPS -varhaiskasvatuksen hyvinvointitaitojen opetussuunnitelma perustuu lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja myönteisen kasvun tukemiseen positiivisen kasvatuksen menetelmillä. Arvot muodostavat toiminnan perustan sekä ohjaavat yhteisön jäsenten vuorovaikutusta, yhteistoimintaa ja pedagogista toimintaa arjen tilanteissa. Toiminta toteutetaan valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) tavoitteiden mukaisesti.

Toimintaa ohjaavat yhteiset arvot näkyvät päivittäisessä toiminnassa, vuorovaikutuksessa, pedagogisissa valinnoissa sekä kasvatusyhteistyössä perheiden kanssa. Arvojen tavoitteena on luoda lämmin, turvallinen, osallistava ja myönteinen kasvuympäristö, jossa jokainen lapsi kohdataan arvokkaana ja ainutlaatuisena omana itsenään sekä tärkeänä yhteisön jäsenenä.

Yhteisöllisyys ja yhteisö on HYVÄÄ VARHAISKASVUA OPS:in toiminnan perusyksikkö ja lähtökohta. Keskiössä on ajatus siitä, että lapsi kasvaa, oppii ja rakentaa hyvinvointiaan merkityksellisissä ja turvallisissa suhteissa toisiin ihmisiin. Yhteisöön kuuluvat lapsen perhe, lapsiryhmä, työntekijät sekä koko päiväkotiyhteisö kokonaisuutena. Perhe luo perusturvallisuuden, kiintymyssuhteet ja arvopohjan, päiväkotiryhmä tarjoaa tilan harjoitella ihmisyyttä ja osallisuutta. Hyvinvointitaitojen oppiminen rakentuu näiden yhteisöjen vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja keskinäisessä kunnioituksessa. 

Arvot ovat arjessa helposti kaikkien näkyvillä eteisessä tai yhteisessä tilassa. Arvoista keskustellaan yhdessä perheiden kanssa, ja ne ohjaavat yhteistä toimintaa. Lapsille arvot tuodaan arjen hetkissä tutuiksi, ja niitä opitaan leikkien, laulaen, liikkuen ja yhdessä toimien. Arvot eivät jää sanoiksi tai käsitteiksi, vaan ne näkyvät päivittäisissä valinnoissa, kohtaamisissa ja toimintatavoissa. Näin rakentuu yhteisö, jossa hyvinvointi, turvallisuus ja myönteinen kasvu ovat kaikkien yhteinen tehtävä ja yhteinen arvokas sekä merkityksellinen jaettu vastuu.

HYVÄÄ VARHAISKASVUA OPS:in ARVOPOHJA 

TURVALLISUUS
Toimintaympäristö on kokonaisvaltaisesti turvallinen, ennakoitava, johdonmukainen ja lämmin. Lapselle tarjotaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja henkistä turvallisuutta, joka tarkoittaa lapsen arvojen, taustan, kulttuurin ja perheen katsomuksen kunnioittamista. Turvallisuus rakentuu sylistä, myönteisyydestä, hyväksynnästä, pysyvyydestä. Turvallinen ja johdonmukainen yhteistyö perheiden kanssa vahvistaa luottamusta, joka tuo turvaa sekä kokemuksen yhteisöllisyydestä kaikille yhteisön jäsenille. 

LÄSNÄOLO
Kasvurauha ja kiireetön arki luovat perustan lapsen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Rauhallisuus, läsnäolo ja keskittyminen edistävät lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä ja kasvua. Aikuinen on aidosti läsnä lapselle arjen kohtaamisissa: hän kohtaa kiireettömästi, kuuntelee rauhallisesti, pysähtyy ja osoittaa kiinnostusta lapsen ajatuksia, tunteita ja kokemuksia kohtaan. Lapsi kohdataan sensitiivisesti yksilönä ja hänen asioilleen annetaan läsnäoloa, aikaa ja tilaa. Leikki, rauhallinen yhdessäolo ja kiireettömyys vahvistavat lapsen hyvinvointia, itsesäätelyä ja myönteistä minäkuvaa sekä luovat perustan turvalliselle oppimiselle ja kasvulle.

ILO JA LEIKILLISYYS
Ilo ja leikki ovat lapsen hyvinvoinnin, oppimisen ja hyvän kasvun keskeisiä tekijöitä. Jaettu ilo, heittäytyminen ja hauskuus tukevat lapsen rohkeutta ja mielikuvitusta. Leikin kautta lapsi saa kokeilla, ilmaista itseään ja oppia uusia taitoja turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Ilo ja myönteiset tunteet virkistävät ja auttavat palautumaan arjen keskellä.Myönteinen suhtautuminen yrittämiseen ja epäonnistumisen salliminen vahvistavat lapsen itseluottamusta ja oppimisen iloa. Ilo ja leikki tukevat myös aikuisten hyvinvointia sekä vahvistavat lasten ja aikuisten välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

YSTÄVÄLLISYYS JA RAKKAUS
Ystävällisyys ja rakkaus ovat hyvien, turvallisten ja ravitsevien ihmissuhteiden sekä onnellisen elämän tärkeimpiä arvoja, vahvuuksia ja taitoja. Lapsi kohdataan ystävällisesti, lempeästi, sensitiivisesti ja kunnioittavasti. Kohtaamiseen kuuluu ystävällinen hymy, katse, turvallinen syli ja aito välittäminen eli rakkaus. Myönteinen, lämmin ja rakastavan ystävällinen vuorovaikutus vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta, itsetuntoa ja kokemusta kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Ystävällinen ja välittävä kohtaaminen luovat lapselle kokemuksen merkityksellisyydestä ja kuulumisesta yhteisöön, ja lapsi kokee itsensä rakastetuksi ja arvostetuksi. 

HYVÄN HUOMAAMINEN
Hyvän huomaaminen on hyvinvointipedagogiikan ja positiivisen kasvatuksen ydintaito. Hyvän huomaaminen tukee lapsen myönteistä minäkuvaa, toiveikkuutta ja resilienssiä. Aikuiset sanoittavat aktiivisesti vahvuuksia, onnistumisia, yrittämistä ja myönteistä kehitystä arjen tilanteissa. Jokainen lapsi kohdataan yhdenvertaisesti, kunnioittavasti, arvostuksella ja vahvuuksien kautta. Arvostus ja hyvän huomaaminen ovat aktiivisia kohtaamisen tapoja perheiden, vanhempien, henkilökunnan ja kaikkien yhteisön jäsenten vuorovaikutustilanteissa. Arvostava, myönteinen ja hyvää huomaava vuorovaikutus rakentavat yhteisöön ilmapiiriä, jossa jokainen tulee nähdyksi, kuulluksi ja kannustetuksi. 

MYÖTÄTUNTO 
Myötätunto ohjaa koko yhteisön tapaa kohdata lapsia, perheitä ja toisia aikuisia. Lapsen tunteet, kokemukset ja tarpeet kohdataan ymmärtävästi, lempeästi ja kunnioittavasti myös silloin, kun arjessa kohdataan haasteita, ristiriitoja, pettymyksiä tai vaikeita oppimishetkiä. Vaikeat tunteet, riidat ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun liittyvät haasteet nähdään osana kasvua ja oppimista. Turvallinen ja myötätuntoinen ilmapiiri tukee lapsen kokemusta siitä, että hän on arvokas ja hyväksytty myös silloin, kun kaikki ei suju helposti. Myötätunto ulottuu myös aikuisiin ja perheisiin. Armollisuus, inhimillisyys ja omien rajojen tunnistaminen ovat osa yhteisön hyvinvointia. Lempeä suhtautuminen itseä ja muita kohtaan vahvistaa turvallista ja aidosti myötätuntoista toimintakulttuuria. 

RATKAISUKESKEISYYS
Ratkaisukeskeisyys näkyy myönteisenä, toiveikkaana ja eteenpäin suuntaavana asenteena ja toimintatapana koko yhteisössä. Haasteisiin suhtaudutaan kasvun asenteella, ja ne nähdään mahdollisuuksina oppia, kehittyä ja löytää uusia ratkaisuja yhdessä. Oppimisessa korostuvat kannustava ilmapiiri, yrittämisen arvostaminen ja sinnikkyys. Työyhteisössä ratkaisukeskeisyys vahvistaa yhteistyötä, luovuutta ja keskinäistä luottamusta. Yhteistyössä perheiden kanssa korostuvat avoin vuorovaikutus, vahvuuksien huomioiminen ja yhteinen tavoite lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Perheet kohdataan kumppaneina, ja ratkaisuja etsitään yhdessä lapsen parhaaksi.