HI05 - Ruotsin itämaasta Suomeksi

Opetussuunnitelma

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
  • tuntee suomalaista kulttuuriperintöä
  • hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
  • kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
  • tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
  • osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.
Keskeiset sisällöt

Suomen alue ennen ristiretkiä
  • tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
  • rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi
Keskiaika
  • Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
  • kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen 161
  • yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri
Uusi aika
  • reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
  • Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
  • sääty- ja maatalousyhteiskunta
  • kehittyvä talous
Ruotsista Venäjän osaksi
  • Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla
  • Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
  • kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

Kertaus

Laita seuraavat asiat aikasuoralle ja keskustelu parisi kanssa asioiden/käsitteiden sisällöstä.

ensimmäiset asukkaat tulevat nykyisen Suomen alueelle
  • esihistorian aika
  • kalliomaalaukset
  • ristiretket
  • keskuslinnojen rakentaminen
  • katolilainen aika
  • luterilainen aika
  • Kustaa Vaasa valtaan
  • keskiajan kaupungit syntyvät
  • valtataisteluiden aika (Kustaa Vaasan perilliset)
  • nuijasota
  • Täyssinän rauha
  • Stolbovan rauha
  • Ruotsin suurvalta-aika
  • Ruotsin suurvalta-aika romahtaa
  • isoviha
  • pikkuviha
  • hyödyn aika
  • vapauden aika
  • valistunut itsevaltius
  • Suomi siirtyy Venäjälle


Tuntimuistiinpanot

  1. Suomen ja suomalaisten alkuperä

– Suomen historian alkukohta voidaan määritellä eri tavoin.

  • Ensimmäiset asukkaat Suomen alueelle n. 8 800–8 500 eaa.
  • Suomensukuisten kielten leviäminen Suomeen esihistoriallisella ajalla
  • Historiallisen ajan alku 1100-luvulla jaa.
  • Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan synty 1809
  • Suomen itsenäistyminen 1917  

– Käsitys Suomen alueesta on vaihdellut eri aikoina. 
(esim. Varsinais-Suomi, Suomen herttuakunta, Suomen suuriruhtinaskunta)

– Myös käsitys suomalaisten alkuperästä on muuttunut.

  • Pitkään ajateltiin, että suomalaiset muuttivat maahan idästä (kielisukulaisuus).
  • Nykykäsityksen mukaan väestöä on saapunut maahan useissa aalloissa (geenit).

– Suomen asutus on jatkunut katkeamattomana halki esihistorian.

  • Eri väestöryhmät ja kulttuuripiirteet sulautuneet yhteen
  • Länsi-Suomeen enemmän vaikutteita Itämeren alueelta, Itä-Suomeen idästä
  • => Muinaissuomalainen ja muinaissaamelainen kulttuuri kehittyneet Suomessa.
  1. Esihistorian Suomi

– Suomi asutettiin viimeisimmän jääkauden jälkeen (n. 8800-8500 eaa).
– Kivikaudella Suomeen kohdistui useita muuttoliikkeitä ja kulttuurivaikutteita.

  • Varhaisten kulttuurien elinkeinoina metsästys, kalastus ja keräily.
  • Kivikaudella suomessa puhutuista kielistä ei ole varmuutta.

– Maataloutta alettiin harjoittaa kivikauden lopulla.
– Metallien käyttö yleistyi vähän kerrallaan (pronssi 1500 eaa, rauta 500 eaa.).
– Rautakaudella Suomessa useita heimoalueita
Kiintein asutus maanviljelyseuduilla (mm. Varsinais-Suomi, Häme, Karjala)  

  • Muualla maassa asutus harvaa tai kausittaista
  • Ei yhtenäistä Suomea, suomen kieltä tai suomalaisia

– Kauppa ja ryöstöretket sitoivat Suomen Itämeren piiriin.

  • Linnavuoret kertovat paikallisesta yhteistyöstä.
  • Kristinusko alkoi levitä maahan sekä idästä että lännestä.
  • Rannikoille muutti Ruotsista uudisasukkaita.
  1. Kruunu ja kirkko tuovat keskiajan

– Kristillisiä vaikutteita levisi Suomeen esihistorian lopulla.
– Kiinnostus Suomea kohtaan lisääntyi naapurimaissa 1100–1200-luvuilla.

  • Kilpailu uskonnollisesta vaikutusvallasta (katolinen ja ortodoksinen kirkko)
  • Pyrkimys verottaa ja hallita Suomea (Ruotsi ja Novgorod)

=> Suomen suunnattiin käännytys- ja valloitusretkiä.
– Pähkinäsaaren rauha 1323 vakiinnutti valtapiirit.

  • Länsi-Suomi Ruotsin ja katolisen kirkon vaikutuspiiriin
  • Itä-Suomi Novgorodin ja ortodoksisen kirkon vaikutuspiiriin

– Maallinen valta Ruotsin kuninkaalla 
– Verotus, lait ja sotaväen ylläpito
– Linnojen rakentaminen hallinnon ja puolustuksen keskuksiksi
– Hengellinen valta katolisella kirkolla 
– Kirkon kanoninen oikeus, verotusoikeus ja seurakuntahallinto
– Kirkolla myös maallista valtaa (mm. suuri maaomaisuus, piispanlinna)
– Kirkon hallinto usein lähempänä alamaisten arkea kuin etäinen kuningas

  1. Keskiajan yhteiskunta ja elämäntapa

– Sääty-yhteiskunta alkoi muodostua keskieurooppalaisen mallin mukaan.

  • Yläluokalle kertyi varallisuutta ja erioikeuksia (privilegiot).
  • Aateliston ja papiston verovapaus (maallinen ja hengellinen rälssi)
  • Porvaristolle oikeus kaupankäyntiin ja kaupunkien hallintoon
  • Talonpojilla ei erioikeuksia, mutta säilyttivät vapautensa

- Maatalous oli väestön pääelinkeino.

  • Länsi-Suomen peltoviljelyalue (sarkajako, kaksivuoroviljely)
  • Itä-Suomen kaskiviljelyalue (hajanaisempi asutus)
  • Kalastus ja metsästys tärkeitä sivuelinkeinoja

- Pienyhteisöt (kylä, suku, perhe) antoivat ihmiselle turvaa.
- Väestönkasvun ja uudisraivauksen myötä pysyvä asutusalue laajeni.
- Kirkko liitti suomalaiset Euroopan katoliseen yhtenäiskulttuuriin.

  • Kirkkohallinto ja kirkkorakentaminen vallan merkkeinä
  • Pyhimykset, pyhiinvaellukset ja kirkolliset juhlat tärkeitä
  • Koulunkäynti mahdollista katedraalikouluissa ja luostareissa
  • => Yliopisto-opintoja varten lähdettiin Länsi- ja Keski-Eurooppaan.
  1. Itämeren piiri keskiajan lopulla

- Kaupan keskuksiksi perustettiin kaupunkeja (keskiajan Suomessa 6 kpl).

  • Kaupungit sijaitsivat rannikolla ja jäivät Turkua lukuun ottamatta pieniksi.
  • Kaupungeilla sisäinen itsehallinto (raadit)
  • Porvarit usein saksalaista tai ruotsalaista syntyperää

- Saksalaiset hansakauppiaat hallitsivat kauppaa Itämerellä.
- Pohjoismaat muodostivat Kalmarin unionin v. 1397.

  • Mailla yhteinen hallitsija ja ulkopolitiikka mutta erilaiset lait ja hallinto
  • Tanskan johtava asema unionissa ärsytti ruotsalaisia

- Keskiajan loppuvaihe oli sotaista ja levotonta.

  • Unioniriidat Tanskan ja Ruotsin välillä
  • Kiistat Suomen itärajasta Ruotsin ja voimistuneen Venäjän välillä

6. Valtio uudistuu levottomalla 1500-luvulla

- Kustaa Vaasa johti Ruotsin eroon Kalmarin unionista. 

=> julistettiin kuninkaaksi 1523
- Kustaa kehitti valtiota ja tehosti hallintoa.
  • vahvisti hallitsijan asemaa (perintökuninkuus, herttuakunnat)
  • aloitti reformaation (luterilaisuus, kirjakieli)
  • halusi kontrolloida taloutta (varhaismerkantilismi, Helsingin perustaminen)

=> talonpojille lisää rasitteita ja veroja

- Suomalaisten muuttoliike itärajan yli johti sotaan Venäjää vastaan.
  • Täyssinän rauhassa 1595 Savo ja Pohjanmaa Ruotsille

- Kustaan perillisten kiistat johtivat valtataisteluun ja sisällissotiin.
=> nuijasota Suomessa 1596-97  

  • Talonpojat nousivat kapinaan aatelistoa vastaan.
  • Taustalla sodan rasitukset, lisääntyneet velvollisuudet ja valtataistelu
  • Kapina päättyi nuijamiesten tappioon.

7. Reformaatio ja renessanssi uudistavat kulttuuria

- Ruotsissa aloitettiin reformaatio vuodesta 1527 alkaen.

  • Saksalaiset esikuvat ja Kustaa Vaasan taloudelliset ja poliittiset tavoitteet
  • Kirkon omaisuus valtiolle, katolisuuden tilalle luterilainen valtionkirkko

- Uudet vaikutteet levisivät Suomeen hitaasti.

  • Suomessa Mikael Agricola uudisti kirkkoa ja loi kirjakielen.
  • ABC-kirja 1543 ja Uusi Testamentti 1548

- Renessanssikulttuuri Juhana-herttuan avioliiton myötä

  • Vaikutus rajoittui herttuan hoviin Turun linnassa ja yläluokan pariin.

- Kirkon valta rajoitti humanistisen ajattelun leviämistä.

=> Uuden ajan ilmiöt vakiintuivat vähitellen 1500-luvun kuluessa.
  1. Ruotsi – Pohjolan suurvalta

- Ruotsi laajensi 1600-luvun alkupuolella alueitaan ja nousi suurvallaksi.

  • jatkuvat sodat naapurimaita vastaan (mm. 30-vuotinen sota)

- Ruotsilla oli sekä vahvuuksia että heikkouksia naapureihinsa nähden.

  • heikkouksina taloudellisten resurssien puute ja vähäinen väestö
  • vahvuuksina yhtenäisyys, tehokas hallinto ja vahva armeija

- Suurvalta-ajalla hallintoa tehostettiin ja keskitettiin Tukholmaan.

  • keskushallinnon kehitys, tehostunut verotus, postilaitos

- Suurvalta ajautui ongelmiin 1600-luvun loppupuolella.

  • Ylhäisaatelin lisääntynyt valta herätti tyytymättömyyttä.
  • jatkuvat talousvaikeudet ja sotarasitukset

=> Kuningas Kaarle XI uudisti maata vuosisadan lopulla.

  • absolutismi = kuninkaasta itsevaltias
  • reduktio = aatelin läänityksiä palautettiin kruunulle
  • ruotujakolaitos = vakinainen armeija

- Suomelle oli sekä hyötyä että haittaa suurvalta-asemasta.

  • maan ydinosat suojassa hyökkäyksiltä
  • Sodat rasittivat kansaa (sotaväenotot ja lisääntynyt verotus).

9. Suurvaltakauden yhteiskunta ja kulttuuri

- Säätyjako vahvistui suurvalta-ajalla.

  • Ylhäisaateli keräsi valtaa ja läänityksiä.
  • barokkityyli aateliskartanoissa ja kirkkojen koristelussa

- Puhdasoppinen luterilainen kirkko valtion palveluksessa

  • Kirkko huolehti oikean opin noudattamisen lisäksi hallintotehtävistä (mm. väestökirjanpito).
  • alkeisopetus ja köyhäinhoito kirkon vastuulla

- Valtio halusi hallita myös kaupankäyntiä (merkantilismi).

  • vientiteollisuuden tukeminen (Suomessa mm. rautaruukit ja tervanpoltto)
  • kaupan keskittäminen tiettyihin kaupunkeihin (tapulioikeudet)

- Sodat ja viileä ilmastovaihe heikensivät kansan elinoloja.

  • sadon menetyksistä johtuva nälänhätä 1695–97 (”suuret kuolonvuodet”)
  • Talonpoikien vaikutusvalta paikallisiin asioihin väheni, mutta vapaus säilyi.

- Koulutusta kehitettiin suurvallan tarpeisiin.

  • Valtio tarvitsi virkamiehiä ja koulutettua papistoa.
  • Eri tasoisia kouluja perustettiin lähinnä kaupunkeihin (ruotsin kieli).
  • Ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, perustettiin 1640.
  1. Suurvallasta säätyvaltaan

- Ruotsi joutui suureen Pohjan sodan naapurimaiden liittokuntaa vastaan 1720–21.

  • Sotilaallisten tappioiden jälkeen Venäjä miehitti Suomen (”isoviha”).
  • Uudenkaupungin rauhassa 1721 Baltian maat ja Karjala Venäjälle

- Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja kuninkaan valtaa rajoitettiin.

  • => 1700-luvulla kuningas, ylimystö ja säädyt taistelivat vallasta.

- Säätyvallan ajalla (1720–1772) hallitsija menettivät kaiken valtansa valtiopäiville.

  • Korruptio ja puolueriidat (hatut ja myssyt) vaivasivat hallintoa.

- Hattujen sodan 1741–43 seurauksena Kymijoen itäpuoli liitettiin Venäjään.

  • Suomen suojaksi alettiin rakentaa Viaporin linnoitusta ja rannikkolaivastoa.
  1. Hyödyn ja valistuksen aika

- 1700-luvulla Suomen talous koheni isovihan tuhojen jäljiltä.

  • merkantilistinen talouspolitiikka (mm. Pohjanlahden kauppapakko)

- Merkantilismia arvostelivat sekä fysiokraatit että liberaalit uudistajat (mm. Chydenius).
=> Taloudellisia uudistuksia

  • Isojako v. 1757 alkaen ja Pohjanlahden kauppapakon purku 1765
  • Uudet viljelymenetelmät ja -kasvit yleistyivät (mm. peruna).

- Vuosisadan kuluessa väkiluku kasvoi ja Suomi vaurastui.

  • Kaupungit kasvoivat ja porvariston asema vahvistui.
  • Tervanpoltto lisääntyi ja sahoja perustettiin.

- Kulttuuriharrastukset yleistyvät säätyläisten parissa (aatelisto, papisto, vauraat porvarit).

  • ensimmäiset sanomalehdet Suomessa 1770-luvulla

- Turun akatemian kultakausi (valistus- ja hyötyajattelu)

  • Tieteen tuli hyödyttää valtakuntaa ja sen taloutta.

- Kirkon merkitys kansan sivistäjänä edelleen suuri

  1. Kustavilainen aika

- Kuningas Kustaa III kaappasi vallan 1772.

  • Kustaa halusi esiintyä valistuneena itsevaltiaana.
  • Kuninkaan valtaa lisättiin tuntuvasti.
  • perustuslaillinen monarkia ja talonpoikien oikeuksin lisääntyminen

- ”Kustavilaisella ajalla” maa kehittyi taloudellisesti ja kulttuurisesti.
- Pyrkimykset suurvalta-aseman palauttamiseen epäonnistuivat.
- Kuninkaan omavaltaisuus ärsytti aatelistoa (mm. Anjalan liitto).

  • => Kustaa III murhattiin 1792, mutta hallitsijan valtaa ei saatu rajoitettua.

- Venäjän alaisessa ”Vanhassa Suomessa” Ruotsin lait säilyivät, mutta talonpoikien asema heikkeni.

13. Ruotsin vallasta osaksi Venäjän keisarikuntaa

- Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta 1808-09 Suomen sodassa.

  • taustalla Napoleonin sodat ja Tilsitin sopimus 1807.
  • Ranska halusi pakottaa Ruotsin Englannin vastaiseen kauppasaartoon.
  • Ranskan liittolainen Venäjä painosti Ruotsi ja hyökkäsi maahan 1808.

- Koko Suomi valloitettiin vuoden 1808 aikana.

  • taisteluja lähinnä Savossa ja Pohjanmaalla
  • Viapori antautui piirityksen jälkeen.

- Venäjän tavoitteena Suomen pysyvä liittäminen Venäjään

  • siviilien maltillinen kohtelu sodan aikana
  • Suomalaisilta vaadittiin uskollisuudenvaloja keisarille.

- Haminan rauhassa 1809 rajaksi tuli Tornionjoki.

  1. Autonomia alkaa muotoutua

- Keisari Aleksanteri I kutsui Suomen säätyjen edustajat Porvoon maapäiville 1809.

  • tunnetaan myös nimellä Porvoon valtiopäivät
  • tavoitteena uskollisuudenvakuutukset ja maan olojen järjestäminen

- Hallitsijanvakuutuksessa Suomelle taattiin vanhat lait, uskonto ja säätyjen oikeudet.

  • pohja autonomiselle asemalle Venäjän yhteydessä
  • = Suomelle oma keskushallinto, lait, verotus ja tullialue

- Suomen hallintojärjestelmä luotiin Ruotsin mallin pohjalta.

  • senaatista ylin hallintoelin, säätyvaltiopäivät sääti teoriassa lait
  • Ylin valta oli kuitenkin keisarilla ja hänen edustajallaan kenraalikuvernöörillä.

- Vuonna 1812 pääkaupunki siirrettiin Helsinkiin ja Vanha Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntaan.
- Porvoon maapäivien merkityksestä on esitetty erilaisia tulkintoja.

  • Osa tutkijoista pitää niitä käännekohtana ja Suomen itsenäistymiskehityksen alkuna.
  • Osan mielestä valtiopäivien merkitystä suurenneltiin autonomian vakiinnuttua.
  • Samanlaisia järjestelyjä toteutettiin muissakin Venäjän osissa.

15. Pikkukaupunkien ja maalaisten maa

- Autonomian ajan alun Suomessa vallitsi yhä sääty-yhteiskunta.

  • Yhä suurempi osa väestöstä ei kuitenkaan enää kuulunut mihinkään säätyyn.
  • => maaseudun tilattomat, kaupunkien palveluskunta ja teollisuustyöläiset

- Tärkeämmäksi muodostui jako säätyläisiin ja rahvaaseen.

  • Säätyläisiä eli yläluokkaa yhdisti koulutus, varakkuus ja usein ruotsin kieli.
  • Rahvas eli tavallinen kansa teki ruumiillista työtä (maanviljely ja käsityöammatit).

- Valtio ja kirkko halusivat pitää yllä perinteistä yhteiskuntajärjestystä.

  • Suomalaiset vallanpitäjät olivat tyytyväisiä autonomiaan, eikä sitä haluttu muuttaa.
  • => Virkavaltaisuuden ajalla (1809-1863) ei kutsuttu koolle valtiopäiviä tai tehty suuria uudistuksia.
  • Keisaria pidettiin Suomen olojen takaajana ja hänelle haluttiin osoittaa uskollisuutta.

- Olot säilyivät vakaina, ja Suomen väkiluku kasvoi huomattavasti (ylitti miljoonan v. 1812).

 

  1. Käsitys suomalaisuudesta muotoutuu

- Kansallisuusaate (nationalismi) alkoi kehittyä Suomessa 1800-luvun alkupuolella.

  • taustalla eurooppalaiset esikuvat (esim. Saksa)
  • Autonomia ja omat lait loivat suomalaisille yhteenkuuluvuutta.
  • => suomalaisen identiteetin ja kansallistunteen vahvistuminen

- Kansallisuusaate johti suomalaisen kielen ja kulttuurin ihailuun, tutkimukseen ja kehittämiseen.

  • => kansallisromanttinen kulttuuriliike
  • Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat loi ihanteellista kuvaa Suomen menneisyydestä.
  • Lönnrot kokosi Kalevalan kansanrunojen pohjalta ja vahvisti suomenkielistä kirjallisuutta.

- Suomen kielen asemaa alettiin kehittää (mm. Snellman).

  • suomenkielisten koulujen ja sanomalehtien perustaminen
  • suomesta virallinen kieli ruotsin rinnalle v. 1863
  • Suomen- ja ruotsinkielisten etujen ajaminen johti kielitaisteluun ja kielipuolueiden syntyyn.

- Kansallismielisten poliittiset tavoitteet vielä maltillisia

  • uskollisuus keisarille, autonomian vahvistaminen
  • Valtiopäivät alkoivat kokoontua uudelleen 1863.
  1. Suomen varhaishistorian perintö

- Suomen varhaishistorian perintö näkyy nykypäivänä monin tavoin.
- Ruotsin ajan perintöä ovat mm.

  • ruotsin kielen asema ja kielivähemmistö
  • luterilainen uskonto ja kirjakieli
  • hallinnon, lainsäädännön ja yhteiskuntarakenteen perusta
  • monet linnat, kirkot ja kaupungit
  • vahvat kulttuurisiteet länteen

- Autonomian ajan alun perintöä ovat mm.

  • oma hallintoalue ja siihen liittyvä identiteetti
  • monet hallinnon piirteet (mm. senaatti eli hallitus)
  • kahden kansalliskielen malli