HI2-3 - Kansainväliset suhteet ja itsenäisen Suomen historia
Opintojakson tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Tavoitteet
Kansainväliset suhteet
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija:
• tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät
kehityslinjat
• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää
mielipidevaikuttamista eri aikoina
• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten
suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja
tulevaisuuteen
• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä,
vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
• seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
• osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.
Itsenäisen Suomen historia
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija:
• ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan
muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
• tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset,
ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden
mahdollisuuksia
• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän
ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
• pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia
historiallisessa kontekstissaan
• osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia,
mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.
Keskeiset sisällöt
Kansainväliset suhteet
Kansainvälisen politiikan perusteet
• kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
• poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin
Eurooppakeskeinen kansainvälinen järjestelmä
• imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
• maailmansotien syyt ja seuraukset
• demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan
• kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
• dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
• maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino
Itsenäisen Suomen historia
Suomalaisen yhteiskunnan juuret
• Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
• demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
• suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen
Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa
• itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
• eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
• Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana
Suomi kansainvälisissä konflikteissa
• Suomi toisessa maailmansodassa
• kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan
Kohti nykyistä Suomea
• yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
• kulttuuri, tiede ja osaaminen
• kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä
Kansainväliset suhteet
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija:
• tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät
kehityslinjat
• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää
mielipidevaikuttamista eri aikoina
• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten
suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja
tulevaisuuteen
• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä,
vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
• seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
• osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.
Itsenäisen Suomen historia
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija:
• ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan
muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
• tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset,
ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden
mahdollisuuksia
• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän
ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
• pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia
historiallisessa kontekstissaan
• osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia,
mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.
Keskeiset sisällöt
Kansainväliset suhteet
Kansainvälisen politiikan perusteet
• kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
• poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin
Eurooppakeskeinen kansainvälinen järjestelmä
• imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
• maailmansotien syyt ja seuraukset
• demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan
• kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
• dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
• maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino
Itsenäisen Suomen historia
Suomalaisen yhteiskunnan juuret
• Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
• demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
• suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen
Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa
• itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
• eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
• Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana
Suomi kansainvälisissä konflikteissa
• Suomi toisessa maailmansodassa
• kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan
Kohti nykyistä Suomea
• yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
• kulttuuri, tiede ja osaaminen
• kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä
Opintojakson arviointi
Opintojakson arviointi
Arviointi toteutuu formatiivisena sekä summatiivisena arviointina. Opintojakson aikainen arviointi
voi koostua esimerkiksi palautteen antamisesta, itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista, jotka
tukevat opiskelijaa osaamisen kehittämisessä oppimisprosessin aikana. Opintojakson arviointi
perustuu monipuolisiin näyttöihin opintojakson sisältöjen hallinnasta sekä historian taitojen
kehittymisestä ja panostuksesta historian opiskeluun. Näyttöjä voivat olla esimerkiksi kirjalliset
ja suulliset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, että koetilanteissa annetut näytöt. Laaja-alainen
osaaminen arvioidaan osana summatiivista ja formatiivista arviointia. Opintojakson arviointitavat
täsmennetään opintojakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Arviointi toteutuu formatiivisena sekä summatiivisena arviointina. Opintojakson aikainen arviointi
voi koostua esimerkiksi palautteen antamisesta, itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista, jotka
tukevat opiskelijaa osaamisen kehittämisessä oppimisprosessin aikana. Opintojakson arviointi
perustuu monipuolisiin näyttöihin opintojakson sisältöjen hallinnasta sekä historian taitojen
kehittymisestä ja panostuksesta historian opiskeluun. Näyttöjä voivat olla esimerkiksi kirjalliset
ja suulliset yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät, että koetilanteissa annetut näytöt. Laaja-alainen
osaaminen arvioidaan osana summatiivista ja formatiivista arviointia. Opintojakson arviointitavat
täsmennetään opintojakson alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa
Laaja-alainen osaaminen
- Globaali- ja kulttuurinen osaaminen kehittyy erityisesti imperialismin, dekolonisaation ja keskinäisriippuvuuden maailman tarkastelun avulla. Globaali ja kulttuurinen osaaminen kehittyy suomalaisuuden rakentamisen prosessin ja Suomen historian myyttien kriittisen tarkastelun kautta.
- Yhteiskunnallinen osaaminen on läsnä koko opintojakson ajan, mutta erityisesti se kehittyy, kun tarkastelussa on yhteiskunnallinen muutos ihmisen toiminnan seurauksena. Myös maailmanhistorian suuret kehityslinjat tukevat yhteiskunnallista osaamista Yhteiskunnallinen osaaminen syvenee, kun opintojaksossa hahmotetaan suomalaisen yhteiskunnan kehityksen suuria linjoja.
- Vuorovaikutusosaamiseen syvennytään mm. informaatiovaikuttamisen kautta. Opiskelija oppii opintojakson keskeisten teemojen kautta hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta, sekä ymmärtämään ja arvostamaan tiedon merkitystä.
- Vuorovaikutusosaamisesta kehittyy erityisesti historiallisen empatian taito, kun opintojaksolla eläydytään lähdeaineistojen avulla menneiden suomalaissukupolvien kokemuksiin.
- Hyvinvointiosaaminen vahvistuu, kun opintojaksossa syvennytään suomalaisuuden syntyyn, oman identiteetin rakentamiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn sekä historian poliittiseen käyttöön.
Opintojakson moduulit
Opintojakson moduulit
• Kansainväliset suhteet, 2 op (HI2), Pakollinen
• Itsenäisen Suomen historia, 2 op (HI3), Pakollinen
• Kansainväliset suhteet, 2 op (HI2), Pakollinen
• Itsenäisen Suomen historia, 2 op (HI3), Pakollinen