B1-ruotsin opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 9
B1-ruotsin tavoitteet vuosiluokalla 9
Ruotsin opiskelu jatkuu vahvistaen ja laajentaen aikaisemmin opittuja asioita tavoitteena luoda hyvät valmiudet ruotsin kielen opiskeluun jatko-opinnoissa. Kannustetaan oppilasta käyttämään ruotsin kielen taitoaan omassa elämässään myös koulun ulkopuolella. Ruotsin opetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä toteutetaan yhtäaikaisesti vuosittain oppilaan ikätason mukaisesti. Kielellisiä perustaitoja (lukeminen, kirjoittaminen, kuunteleminen ja suullinen ilmaisu) harjoitellaan rakentaen aiemmin opitun ylle. Oppilasta kannustetaan käyttämään kieltä rohkeasti virheitä pelkäämättä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa; tärkeintä on viestin välittyminen. Opetuksessa huomioidaan eri viestintäkanavat ja -välineet sekä hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Ruotsin opiskelussa käytetään monipuolisia työskentelytapoja ja opetusmenetelmiä.
Opetuksen tukena ja eriyttämiskeinona voidaan toteuttaa samanaikais- ja yhteisopettajuutta erityis- tai aineenopettajan kanssa. Käytetään kolmiportaista tukea niille oppilaille, joille vieraan kielen opiskelu on vaikeaa. Kielissä hyvin menestyville oppilaille eriytetään opiskeltavaa asiaa ylöspäin, jotta opiskelu on tarpeeksi haasteellista.
Kunnassamme painotetaan laaja-alaisina osaamisalueina 9. luokalla: Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6), Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Ruotsin kielen opiskelu etenee valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Uuraisilla painotettavia tavoitteita 9. luokalla ovat:
T4 kannustaa oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä omassa elämässään ja ohjata oppilasta käyttämään ruotsia rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella
T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä
T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin
Opetuksen tukena ja eriyttämiskeinona voidaan toteuttaa samanaikais- ja yhteisopettajuutta erityis- tai aineenopettajan kanssa. Käytetään kolmiportaista tukea niille oppilaille, joille vieraan kielen opiskelu on vaikeaa. Kielissä hyvin menestyville oppilaille eriytetään opiskeltavaa asiaa ylöspäin, jotta opiskelu on tarpeeksi haasteellista.
Kunnassamme painotetaan laaja-alaisina osaamisalueina 9. luokalla: Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6), Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)
Ruotsin kielen opiskelu etenee valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Uuraisilla painotettavia tavoitteita 9. luokalla ovat:
T4 kannustaa oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä omassa elämässään ja ohjata oppilasta käyttämään ruotsia rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella
T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä
T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin
B1-ruotsin sisällöt vuosiluokalla 9
Noudatamme valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita seuraavin tarkennuksin ja painotuksin. Asioita voidaan käsitellä vuosiluokkien 7-9 aikana myös eri järjestyksessä.
Aihepiireinä yläkoulun aikana on nuoren maailmaan liittyviä aiheita, kuten omasta elämästä kertominen, ystävyys, erilaiset asioimistilanteet, suuntautuminen jatko-opintoihin, tutustuminen työelämään sekä kestävä kehitys. Lisäksi pohditaan tarkemmin ruotsin kielen roolia Suomessa sekä opitaan lisää muista Pohjoismaista.
Keskeisinä sisältöinä yhdeksännellä luokalla ovat mm. kotityöt, ympäristö, sosiaalinen media, työelämä, opinnot.
Tärkeimpiä vuosiluokkien 7-9 aikana opiskeltavia rakenneasioita:
Aihepiireinä yläkoulun aikana on nuoren maailmaan liittyviä aiheita, kuten omasta elämästä kertominen, ystävyys, erilaiset asioimistilanteet, suuntautuminen jatko-opintoihin, tutustuminen työelämään sekä kestävä kehitys. Lisäksi pohditaan tarkemmin ruotsin kielen roolia Suomessa sekä opitaan lisää muista Pohjoismaista.
Keskeisinä sisältöinä yhdeksännellä luokalla ovat mm. kotityöt, ympäristö, sosiaalinen media, työelämä, opinnot.
Tärkeimpiä vuosiluokkien 7-9 aikana opiskeltavia rakenneasioita:
- sanajärjestys: pää- ja sivulause
- apuverbit
- verbien aikamuodot
- epäsäännölliset verbit
- konditionaali
- att+infinitiivi
- man-rakenne
- persoonapronominien objektimuodot
- någon, ingen
- adjektiivien vertailumuodot
- järjestysluvut
B1-ruotsin arviointi vuosiluokalla 9
Arviointi ja palaute ohjaa oppilasta toimimaan tavoitteellisesti ja vastuullisesti. Arviointi kohdistuu kaikkiin tavoitteisiin, ja siinä otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Oppilasta arvioidaan pitkin vuotta ja hänelle annetaan näin aikaa ja mahdollisuutta parantaa tuloksiaan. Arviointi on monipuolista ja antaa oppilaalle mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilasta autetaan tulemaan tietoiseksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Arvioinnissa korostuu viestinnällisyys ja oppilasta rohkaistaan käyttämään kielitaitoaan erilaisissa viestintätilanteissa.
Jokaisella vuosiluokalla on käytössä jatkuvan näytön periaate, jossa huomioidaan esimerkiksi tuntiaktiivisuus ja kotitehtävien tekeminen. Kaikilla 7-9-vuosiluokilla arviointimenetelminä voidaan käyttää mm. kirjallisia ja suullisia kokeita, itse- ja vertaisarviointia sekä arviointikeskustelua. Tunneilla osoitettu suullinen osaaminen ja harrastuneisuus on myös näyttöä hyvästä kielitaidosta. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaalle, jolla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai jolla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat.
Päättöarvioinnilla määritellään miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut ruotsin kielen B1-oppimäärän tavoitteet. Perusopetuksen päättöarvioinnin yleiset periaatteet on kuvattu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Päättöarvioinnin arvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien lukuvuositodistusten arvosanoista, koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa. Päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.
Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Ruotsin kielen B1-oppimäärän päättöarvioinnin osaamisen tason kuvaukset arvosanoille 5,7,8 ja 9 löytyvät täältä. (Klikkaa "Vuosiluokat 7-9" )