Kouluruokailu

Ruokailu edistää osaltaan lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailussa lapset ja nuoret oppivat terveyttä, ruokailutapoja sekä mm. paikallista ruokakulttuuria. Koulut järjestävät terveellisen, tarkoituksenmukaisen, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun. Lounasruokailu, välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa koulun oppilashuoltotyötä

Kouluruoka on pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa. Hyvään kouluateriaan kuuluvat lämminruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma. Kouluruokailu tarjoaa kolmanneksen oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta ja sillä on kotiruokailun rinnalla keskeinen asema ruokailutottumusten kehittämisessä. Ohjattuun kouluruokailuun oppilas voi halutessaan käyttää 30 minuuttia. Kouluruokailun ohjaukseen ja valvontaan kullakin koululla on omat yhteiset käytännöt ja toimintaohjeet.

Kaikille kunnat kouluille voidaan muodostaa ruokalatoimikunnat. Toimikuntien toiminnasta vastaa emäntä tai keittäjä. Toimikunnan tehtävänä on kehittää kouluruokailua. Se kokoontuu kaksi kertaa lukuvuodessa, tarvittaessa useamminkin. Toimikuntaan voivat kuulua emännän lisäksi kotitaloutta opettavat opettajat, ruoanjakaja, huoltajia ja oppilaita

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.