5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.
Kasvatuskeskustelut ja kurinpidolliset toimenpiteet
Yhteiset käytänteet ja rangaistukset
Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänellä ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta[1]. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
Koulun oikeus kurinpitoon ja ojentamiseen ulottuu koulunkäyntiin ja siihen liittyviin olosuhteisiin. Tämä rajoittaa sekä alueellisesti että ajallisesti koulun toimivaltaa. Joko alueellisen tai ajallisen yhteyden (alempana joko 1. tai 2.) on toteuduttava, jotta koulu voisi käyttää kurinpito- tai ojentamisoikeuttaan.
- Alueellinen yhteys koulunkäyntiin (kouluaikana):
- koulun alue, koulutontti
- oppilaiden koulukuljetusten odottamiseen varatut tilat ja liikennevälineet
- yökoulut
- Ajallinen yhteys koulunkäyntiin:
- välitunnit, vaikka oppilas poistuisikin koulun alueelta
- oppilaskerhot
- oppilaiden vapaa harrastustoiminta silloin, kun se on kiinteässä yhteydessä kouluun tai ainakin tapahtuu koulun tiloissa.
- leirikoulut
Kurinpito- ja ojentamistoimet[2]
Muita kuin laissa mainittuja kurinpitorangaistuksia ei saa käyttää.
Ojentamistoimet ovat ns. tavallisia koulun käyttämiä keinoja. Kurinpitotoimiin ryhdytään vasta erittäin vakavissa tapauksissa. Kaikissa toimenpiteissä on huomattava erityisesti oppilaan kuuleminen, kirjaamis- ja ilmoittamisvelvoite.
Kasvatuskeskustelu[3]
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.
Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskustelu on pyrittävä järjestämään mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen.
Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai apulaisjohtaja/apulaisrehtori/rehtori.. Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos katsotaan tarpeelliseksi esimerkiksi oppilaan käyttäytymisen ja sen syiden selvittämiseksi sekä asian korjaamiseen liittyvien oikeiden keinojen löytämiseksi.
Kasvatuskeskusteluasioita voivat olla:
- koulun alueelta poistuminen
- myöhästely/luvaton poissaolo tunneilta
- tupakointi
- toistuva oppituntien häirintä
- toistuva koulutehtävien laiminlyönti
- epäasiallinen kielenkäyttö/käytös
- muu sääntöjen rikkominen
Kasvatuskeskustelun kulku:
- keskusteluilmapiirin tulee olla ratkaisukeskeinen ja positiivinen
- kysellään ensin oppilaan kuulumiset
- oppilas kertoo omin sanoin, mitä on tapahtunut, miksi hän on kasvatuskeskustelussa (pyritään yhteisymmärrykseen tilanteessa tapahtuneista epäkohdista)
- oppilas pyrkii myös pohtimaan syitä, mistä tämä johtuu ja miten olisi mahdollista muuttaa hänen toimintaansa/korjata käyttäytymistään (keksii parannusehdotuksia)
- sovitaan seurantapäivämäärä ja seuraamukset, jos tilanne ei korjaannu
- kasvatuskeskustelu kirjataan ja allekirjoitetaan.
(Liite 4)
KURINPITOTOIMET-rekisteri
Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan tai koulun järjestämästä tilaisuudesta koulun määrittämään valvottuun tilaan.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Asiasta pitää ilmoittaa välittömästi huoltajalle.
Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.
Jälki-istunto
Mikäli oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kasvatuskeskustelun jälkeen, hänet voidaan määrätä uudelleen kasvatuskeskusteluun tai jälki-istuntoon.
Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä. Tehtävien ja harjoitusten tulee olla oikeasuhtaisia sekä kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.
Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta. Jälki-istunnon enimmäispituus on 2 tuntia. Jälki-istunto on kirjattava.
Kirjallinen varoitus ja koulusta erottaminen
Jos rikkomus on vakava tai oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon ja kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi koulusta. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori ja määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin.
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa.
Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano
Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista tai määräaikaista erottamista
- on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys ja jo ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi
- muista perusopetuslain 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa kunnan sosiaalihuoltoon viranomaiselle, joka hoitaa toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä
- määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös ja muut perusopetuslain 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.
Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.
Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.
HUOM! Opettajalla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Kun koulussa herää huoli siitä, että oppilaan hoito ja huolenpito eivät vastaa hänen tarpeitaan, olosuhteet vaarantavat kehitystä tai oppilaan oma käyttäytyminen on haitallista tai vaarallista, koululla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus eli saattaa asia lastensuojelun arvioitavaksi. Lisätietoja ilmoituksen tekemisestä: http://www.oph.fi/oppilashuollon_opas/yksilollinen_oppilashuolto/lastensuojelu_oppilashuollossa/lastensuojeluilmoituksen_tekeminenhttp://www.oph.fi/oppilashuollon_opas/yksilollinen_oppilashuolto/lastensuojelu_oppilashuollossa/lastensuojeluilmoituksen_tekeminen
[1] POL 35 §
[2] POL 36 §
[3] POL 35 a §