OVDAOAHPAHUSA GIELDDADÁSI OAHPPAPLÁNA

1.3 Báikkálaš oahppaplána gárvvisteapmi ja guovddáš čovdosat

Báikkálaš oahppaplána ja dan dárkkálmahtti jahkásaš plána gárvvistuvvo oahpahusa ordnejeaddji mearridan vuogi mielde čuovvumiin dán logus govvejuvvon ulbmiliid ja vuođđojurdagiid. Oahpahusa ordnejeaddji sáhttá mearridit oahppaplánii gulli mearrádusaid delegeremis ovdaoahpahusa ovttadagaide ja addit dasa guoski rávvagiid. Ovdaoahpahusa oahppaplána vuođuštusain meroštallojuvvo iešguđetge oaivelogu loahpas, mii báikkálaš oahppaplánas galgá guđege logu oasil mearriduvvot ja govviduvvot.

Báikkálaš oahppaplána gárvvisteapmi ja guovddáš čovdosat

Dát ovdaoahpahusplána gárvvistuvvo ja dohkkehuvvo suomagielat ovdaoahpahusa váras. Ohcejoga gielddas ovdaoahpahusa sáhttá ordnet suoma- ja davvisámegielain dahje giellalávgunoahpahussan. Sámegielat ovdaoahpahusa ja giellalávgunoahpahusa plána gárvvistuvvo seamma vuođu mielde. Báikkálaš ovdaoahpahusa plána lea ovdaoahpahusa gieldda sierra ovdaoahpahusovttadagaid oktasaš. Iešguđetge ovdaoahpahusa doaibmanovttadat sáhttá dárkkálnuhttit iežas doaibmankultuvrii ja oahppanbirrasiid ovddideapmán čatnaseaddji mihttomeriid sihke ovttasbargui čatnaseaddji geavadiid. Dárkkálnuhttimiid sáhttá registreret juogo ovttadatguovdilis oahppaplánii ja/dahje lohkanjahkeplánii oahpahusa ordnejeaddji mearrádusa mielde.

Oahppaplána ráhkadat ja áššiid gieđahállanortnet čuvvot riikkadási mearrádusa ortnega. Ovdaoahpahusa oahppaplána almmustahttojuvvo virggálaš dohkkeheami maŋŋá skuvlla pedanet www-siidduin.

Ohcejoga gielddas suomagielat ovdaoahpahus ordnejuvvo eanáš álgooahpahusa goallosluohkáin (ovdaskuvla ja 1. ja 2. luohkát). Jus ovdaoahpahus dáhpáhuvvá sierra ovdaoahpahusluohkás, dat lea ollásit čavddásman lundosaš. Goallosluohkás oahpahus čavddásmahtto nu ollu go vejolaš.

2.6 Áššit mat mearriduvvojit báikkálaččat

Árvovuođđu ja oahppanáddejupmi sihke viiddis oahppama ulbmilat váldojuvvojit vuhtii ja dat čiekŋuduvvojit ovdaoahpahusa oahppaplána doaibmankultuvrii, oahpahusa ollašuhttima, šaddama ja oahppama doarjuma ja oahppifuolahusa gieđahalli osiin.

3.4 Áššit mat mearriduvvojit báikkálaččat

Ovdaoahpahusa doaibmankultuvra ovddiduvvo doaimma plánema ja ollašuhttima oasis váhnemiin, mánáin ja skuvllas ožžojuvvon máhcaheami vuođul. Ovttasbargu ruovttuin ja doaibmanbirrasiin lea čavgat ja jeavddálaš. Vai ovdaoahpahus livččii nu buorre dásis go vejolaš, skuvlejumi ordnejeaddji dollojuvvo áiggi dásis ovdaoahpahusa doaibmanbirrasa gáibádusain.

Ovdaoahpahus addojuvvo hui máŋggahápmásaš oahppanbirrasiin. Ovdaoahpahus addojuvvo goallosluohkáin dahje sierra ovdaoahpahusluohkáin. Doaibman- ja oahppanbirrasat leat gitta das, ahte makkár lea doaibmanovttadat. Ovdaoahpahusas adnojuvvo buorrin lagašbirrasa luondu.

Jus ovdaoahpahus addojuvvo goallosluohkás, luohkkálanjas dahje dan oktavuođas galgá leat ovdaskuvllalaččaide sadji, gos sii sáhttet stoahkat friija ja omd. buđaldit ja speallat almma ahte heađuštit earáid dahje ahte earát heađuštit sin.

Ovttasbargu ovttas guovllu árrabajásgeassimiin ja vuođđooahpahusain. Ovttasbarggu figgat bargat sierra ovdaoahpahusa doaibmanovttadagaiguin. Fuolaheddjiid gullan ovdaoahpahusa áigge ja sirdásanmuttus máná individuála dárbbuid birra oahpahusa ordnemis. Dát guoská lagamusat dili, goas oahppi dárbbaša beavttálmahtton doarjaga. Ovttasbargu bargojuvvo ja dieđut sirdojuvvojit maid guovllu sosiála- ja dearvvašvuođabargoveagain.

Dárkkálnuhttimiid sáhttá registreret juogo ovttadatguovdilis oahppaplánii ja/dahje lohkanjahkeplánii. Oahpahusa ordnejeaddji fuolaha das, ahte iešguđetge ovdaoahpahusa doaibmanovttadat sáhttá dárkkálnuhttit doaibmankultuvrras ja oahppanbirrasiid ovddideapmái guoski ulbmiliid sihke ovttasbargui guoski geavadiid oahpahusa ordnejeaddji mearrádusaid mielde.

4.5 Áššit mat mearriduvvojit báikkálaččat

Máŋggabealat bargovuogit

Oahpaheaddji árvvoštallá aktiivvalaččat ja ovddida bargovugiid maid son geavaha, vai dat doarjjošivčče buoremus vejolaš vuogi mielde, gažaldagas leahkki máná šaddama ja oahppama. Bargovugiid árvvoštallan ja ovddideapmi dáhpáhuvvá iešárvvoštallamin sihke mánáin ja fuolaheddjiin ožžojuvvon máhcaheami vuođul.

Árvvoštallan oahpahusa ja oahppama doarjjan

Deaŧaleamos ovttasbargu ovdaoahpahusas bargojuvvo váhnemiiguin. Boahttevaš ovdaskuvllalaččaid váhnemat bovdejuvvojit giđđat ovdal ovdaoahpahusa álgima ságastallan- ja dieđihandilálašvuhtii. Dilálašvuođas gieđahallojit almmolaš ja áigeguovdilis ovdaoahpahussii guoski áššit ja geavadat. Váhnemiid gažaldagaide várrejuvvo doarvái áigi. Oahppama dáfus lea deaŧalaš hukset luohttámušlaš oktavuođa ovdaoahpahusa bargoveaga ja fuolaheddjiid gaskii.

Ovdaoahpahussii boahtti mánáide ordnejuvvo oahpásmangalledeapmi ovdaoahpahusbáikái ovddit giđa. Oahpásmangalledeapmi lea dárbbašlaš maid gasku ovdaskuvlajagi fárredeaddji bearrašiidda. Plánavuloš ja bissovaš oahppama ja šaddama dorvvasteapmái ja ovddideapmái máná oahpahusa ordnema dáfus vealtameahttun dieđut sirdojuvvojit ovdaoahpahusbáikái sirdinčoahkkimis máná ovdaoahpahusa álginjagi giđđat.

Sirdinčoahkkimii oassálastet ovdaoahpahusa oahpaheaddji ja beaiveruovttu mánáidgárdeoahpaheaddji. Dárbbu mielde bovdejuvvojit fárrui eará olbmot, omd. dearvvašvuođadivššár.

Ovdaskuvlajagi álggus ordnejuvvo buot luohká váhnemiidda oktasaš váhnemiideahket. Ruovttuide sáhttá juohkit máná ja bearraša árvvuid guoski jearahallanskovi, man vuođul ožžojuvvo diehtu iešguđetge máná persovnnalaš dárbbuid birra ovdaoahpahusas. Ovdaoahpahusjagi fállojuvvo váhnemiidda dilálašvuohta uhcimusat oktii persovnnalaš deaivvadeapmái oahpaheddjiin. Jus lea dárbu ságastallanbottut dollojuvvojit dávjjit. Ovdaskuvlajagi ordnejuvvojit maid dilálašvuođat ja dáhpáhusat, maidda váhnemat leat buresboahtán.

Dađi mielde go ovdaoahpahus lea addojuvvon sierra ovdaskuvlaluohkás beavttálmahtton dahje earenoamáš doarjaga dárbbašeaddji mánáid skuvlii sirdašuvvamis ordnejuvvo ovdaskuvlajagi giđđat persovnnalaš dieđusirdinčoahkkin, mas mielde leat máná váhnemat/fuolaheaddjit, ovdaoahpaheaddji, máná boahttevaš luohkáoahpaheaddji, skuvlla sierraoahpaheaddji ja vejolaččat eará olbmot geat barget mánáin. Čoahkkima ulbmilin lea ávaštallat máná doarjaga dárbu ja váldit vuhtii resurssaid maid skuvllas dárbbašuvvojit, vai skuvlabargu ožžošii nu buorre álggu go vejolaš. Ovdaoahpaheaddji ja sierraoahpaheaddji ordneba ovttas dieđusirdinčoahkkima.

Mánáide biddjojuvvo ovdaoahpahusjagi álggus ovdáneapmi- ja oahppanmihttomearit, mat dahkkojuvvojit mánáin ožžojuvvon ovdalis dieđu, ovdáneami ja oahppama sihke mánáid beroštumiid vuođul. Biddjojuvvon mihttomeriid ollašuvvama árvvoštallat váhnemiiguin ságastallamiin. Fuolaheddjiide addojuvvo diehtu máná ovdáneamis ja oahppamis miehtá jagi ságastallamiin dahje omd. Wilma bokte. Ovdaoahpahusjagi mánáiguin hárjehallat bissovaš njálmmálaš iešárvvoštallama ja sáhttit bargat maid čálalaš iešárvvoštallama.

Ovdaoahpahusas addojuvvo oassálastinduođaštus, masa merkejuvvo duođaštusa namma, oahpahusa ordnejeaddji namma, skuvlla namma, máná namma, duođaštusa addinbeaivemearri, vuolláičállosat ja čuovvovaš lohkanbaji álgináigi. Duođaštussii eai merkejuvvo máná persovdnii, oahppama ovdáneapmái dahje máná doaibmamii guoski govvádusat.

Oahpahusa almmolaš mihttomearit ja oahppanollisvuođat

Ohcejoga gieldda ovdaoahppaplánas čuvvojuvvo riikkadási ovdaoahppaplána mihttomeriid. Áššit main mánát beroštit váldojuvvojit vuhtii oahppanollisvuođa plánemis.

Álgojurddan lea báikkálaš luonddu ja jagi birrajohtin (Lappi gávcci jagiáiggi) allabasiiguin.

Geassi ja čakčageassi (borgemánnu): Skuvla álgá ja muittašit geasi, plánet skuvlabarggu, murjet, šattut, luonddumateriálat ja reaissut.

Čakča (čakča-golggotmánnu): guolásteapmi, guobbarat, buđehiid bajideapmi, ruški ja eará čavčča mearkkat luonddus, johtolagas johtin, olbmot ja eallit válmmaštuvvet dálvvi guvlui

Čakčadálvi (skábmamánnu): gárvodeapmi dálkkiid mielde, dearvvašvuohta, guovssahasat, bigálusat

Dálvi (juovla-njukčamánnu): muohta, jiekŋa, skábma, juovlaárbevierut, áigi ja gomuvuohta, rievssat, luisten, sámi álbmotbeaivi, Suoma sápmelaččat (maid anáraččat ja nuortalaččat) Márjjabeaivi.

Giđđadálvi (njukča-cuoŋománnu): beaivváš, čuoigan, čierasteapmi, ámmáhat

Giđđa (miessemánus geassemánnui): cukŋot, bievllat, misiid riegádeapmi, jieŋaid johttán, šilljobarggut, siepmanis šaddun

Giđđageassi (geassemánnu). Skuvla nohká, álgá luopmu

Eatnigiella

Jietnadat – bustávva, stávvalastin, hoahkamat, stoahkamat
fonologalaš diđolašvuođa lasiheapmi
oahpahallojuvvo stuorra čállinbustávat, valjis bustávvahámi hárjehallan nuppástuvvi rusttegiin, rivttes čállinortnet, rivttes beannačárvva

Matematihkka

Nummiriid 0-9 čállin, rivttes čállinortnet ja guovllu lohkandoahpaga hárjánahttin.

Danin go ovdaoahpahus ordnejuvvo dábálaččat goallosluohkás 1.-2.-luohkkálaččaiguin, ovdaskuvllalaččat čuvvot álgooahpahusa diimmuid. Dain čuvvojuvvo vuorrogursaprinsihpa nuppiin sániin vuorrojagiin lohkkojuvvo vuosttaš ja nuppi luohká gurssa. Sáhttá leat viisáseamos ahte oahpaheaddji joatká deattuhanviidodagaid goalmmát jahkái, dalle buot seamma áššit eai gieđahallojuvvo sihke ovdaskuvllas ja nuppi luohkás.

Ovdamearkkat: áigi – gomuvuohta 1. Beaivváš ja beaivvášgoddi
2. Mánnu
3. násttit, nástegovvosat, guovssahasat
muohta – jiekŋa 1. čázi orrunhápmi
2. muohta
3. jiekŋa

Lohkat fáttás suopmelaš ja sápmelaš sihke eará davvi álbmogiid máidnasiid, šaddanmáidnasiid ja oskumušaid.

Dahkat iskkademiid, dalle ovdaskuvllalaččat sárgot iskkademiid sierra muttuid, vuosttašluohkkálaččat čállet fátta birra mottiin sániin ja nuppiluohkkálaččat čállet olles cealkagiid.

5.7 Áššit mat mearriduvvojit báikkálaččat

Báikkálaš oahppaplánas mearriduvvo ja govviduvvo doarjaga ordnema geavadagat hui konkrehtalaččat oahpahusa ordnejeaddji mearridan vuogi mielde. Oahppaplánas sáhttá geavahit vuođuštusaid teavstta heivvolaš osiin.

Báikkálaš oahppaplánas govviduvvo:

Šaddama ja oahppama doarjaga ordnen

• Doarjaga geavatlaš ordnemii guoski guovddáš linnjemat
• Ovdaeastadeaddji barggu ja árrat ovdanváldima doaibmanmállet
• Doaibman lađasmuttus ja dieđu sirdimii laktáseaddji geavadat
• Šaddama ja oahppama doarjaga dárbbuid plánavuloš sorteren doarjaga ordnema dihte, árvvoštallan doarjaga áigge sihke čuovvun

• Ovttasbargu oahppifuolahusa bálvalusain vástideddjiiguin ja eará dárbbašlaš áššedovdiiguin doarjaga dárbbu árvvoštallamis, doarjaga plánemis, ordnemis sihke geavatlaš ollašuhttimis.

• Fuolaheddjiiguin ovttasbarggu guovddáš doaibmanprinsihpat šaddama ja oahppama doarjaga gažaldagain.
• Šaddama ja oahppama doarjagii laktáseaddji doaibmafápmudusat sierra hálddahusmearrádusain.

Almmolaš doarjja

• Almmolaš doarjaga geavatlaš ordnen
• Ovttasbargu, fápmudusat ja bargojuohku sierra doaibmiid gaskka
• Ovttasbargu fuolaheddjiiguin ja mánáiguin

Beavttálmahtton doarjja

• Beavttálmahtton doarjaga geavatlaš ordnen
• Pedagogalaš árvvoštallama ráhkadeapmái laktáseaddji geavadat
• Doaibmanvierut máná beavttálmahtton doarjaga álggaheamis, ollašuhttimis ja mearrideamis
• Oahppaplána čállimii, árvvoštallamii ja dárkkisteapmái laktáseaddji geavadat
• Ovttasbargu, fápmudusat ja bargojuohku sierra doaibmiid gaskka pedagogalaš árvvoštallama ja oahppaplána čállimis, beavttálmahtton doarjaga ordnemis sihke doarjaga váikkuhusaid čuovvumis ja árvvoštallamis
• meannudanvuogit ja ovttasbargu mánáin ja fuolaheddjiin pedagogalaš árvvoštallama ja oahppaplána čállimis, beavttálmahtton doarjaga ordnemis

Spesiáladoarjja

• spesiáladoarjaga geavatlaš ordnen
• pedagogalaš čilgehusa čállimii laktáseaddji geavadat
• fuolaheaddji ja máná gullamii laktáseaddji meannudeapmi
• spesiáladoarjaga mearrádusa dahkan
• spesiáladoarjaga mearrádusa dárkkisteapmi
• doaibmanvuogit, go spesiáladoarjja mearriduvvo loahpahuvvot ja doarjja joatkašuvvá beavttálmahtton doarjjan.
• HOJKSa ráhkadeapmái, árvvoštallamii ja dárkkisteapmái laktáseaddji geavadat
• Ovttasbargu, fápmudusat ja bargojuohku sierra doaibmiid gaskka pedagogalaš čilgehusa ja HOJKSa ráhkadeamis, spesiála doarjaga ordnemis sihke doarjaga váikkuhusaid čuovvumis ja árvvoštallamis
• Meannudanvuogit vejolaš áššedovdicealkámušaid geavaheamis
• Meannudanvuogit ja ovttasbargu mánáin ja fuolaheddjiin pedagogalaš čilgehusa ja HOJKSa ráhkadeamis, spesiáladoarjaga ordnemis sihke doarjaga váikkuhusaid čuovvumis ja árvvoštallamis
• Mánáid buohta geat leat guhkiduvvon oahppogeatnegasvuođa olis
• Máná gártan guhkiduvvon oahppogeatnegasvuođa ollái, máŋggaguvllolaš ovttasbargu proseassain
• Oahpahusa geavatlaš ordnen
• ovttasbargu eará árrabajásgeassin sihke eará ovttasbargu, sierra doaibmiid fápmudusat ja bargojuohku
• ovttasbargu fuolaheddjiin ja mánáin

Vuođđooahpahuslágas ásahuvvon doarjjahámit

• doarjaga geavatlaš ordnen
• ovttasbargu, fápmudusat ja bargojuohku sierra doaibmiid gaskka
• fuolaheddjiide ja mánáide dieđiheapmái ja fuolaheaddjin ja mánáin ovttasbargui laktáseaddji doaibmanvierut

Báikkálaš oahppaplánas meroštallojuvvo dulkon- ja veahkkebálvalusaide sihke eará oahpahusbálvalusaide ja spesiála veahkkeneavvuide laktáseaddji hálddahuslaš geavadat ja mearrideapmi oahpahusa ordnejeaddji mearridan vuogi mielde.

Čuvvojuvvo gielddain ovdalis čállojuvvon rávvagiid.

7.1 Áššit mat mearriduvvojit báikkálaččat

Ovdaoahpahusa báikkálaš oahppaplána sáhttá leat ordnejeaddjiguovdásaš dahje ovttadatguovdásaš dahje dáid oktiibidju oahpahusa ordnejeaddji mearrádusa mielde. Báikkálaš oahppaplána ii sáhte leat ruossalas ovdaoahpahusa guoski láhkamearrádusaiguin dahke ovdaoahpahusa oahppaplána vuođuštusaiguin.

• Oahpahusa ordnejeaddji mearrida ja govvida oahppaplánas dan lassin, mii vuođđudanáššegirjjis ovdal mearriduvvo
• Mat leat earenoamáš máilmmigeahčastahkii laktáseaddji ovdaoahpahusa árvovuođu dievasmahtti geahččanguovllut ja mo dát geahččanguovllut oidnojit ovdaoahpahusa doaibmankultuvrras, doaibmanvugiin ja oahppanollisvuođaid deattuhusain
• Mat leat earenoamáš bajásgeassinoahpalaš vuogádahkii laktáseaddji pedagogalaš vuođđojurdagat ja čovdosat sihke mo dát vuođđojurdagat ja čovdosat oidnojit ovdaoahpahusa doaibmankultuvrras, doaibmanvieruin ja oahppanollisvuođaid deattuhusain.