Saamen esiopetus
Ohcejoga sámegielat ovdaoahpahusa gielddadási oahppoplána
|
“Somá lea oahppat muht čohkkát, čohkkát, čohkkát álo jaska čohkkát dan gilleše gal in!” Inger-Mari Aikio 1. Láidehus
Dát oahppoplána geavahuvvo sámegielat ovdaoahpahusas olles Ohcejoga gielddas. Plána vuođđun leat ovdaoahpahusa váldegotti dási oahpahusplána vuođustusat 2014 ja sápmelaččaid vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuohta ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Maiddái mánáid beroštumiid váldit vuhtii oahppanoppalašvuođaid plánemis.
Ovdaoahpahusain oaivvildit oahpahusa, man lágidit jagi ovdal oahppogeatnegasvuođa álgima. Jagi bistevaš ovdaskuvla (dahje sullásaš doaibma) lea geatnegahtton buot mánáide Suomas. Ovdaoahpahus lea nuvttá ja dan fállat unnimustá 700 diimmu lohkanjagis. Go mánná almmuhuvvo ovdaoahpahussii, de son berre váldit oasi buot ovdaskuvlla doaimmaide.
Ohcejoga gielddas fállat ovdaoahpahusa davvisámegillii ja suomagillii. Goappáge giela oahpahusa várás lea ráhkaduvvon sierra oahpahusplána. Dasa lassin gielddas fállat giellalávgunoahpahusa davvisámegillii. Vuođđoskuvlalága mielde sámegiela máhtti oahppi fuolaheaddjis lea riekti válljet mánás oahpahusgiellan juogo sáme- dahje suomagiela. Sámegielat ovdaoahpahus lea oaivvilduvvon sámegielat mánáide, ja oahpahusas lea ulbmil ahte mánná bastá vázzit skuvlla sámegillii gitta ovccát luohká rádjai.
Ovdaoahpahus laktása sihke árrabajásgeassimii ja álgooahpahussii. Ohcejoga gielddas ovdaoahpahus lágiduvvo skuvladoaimma vuollásažžan, jogo sierra luohkáin dahje ovttastahtton luohkáin (1. ja 2.luohkáin). Muhtin oasi sámegielat ovdaskuvlla oahpahusas lea vejolaš lágidit maiddái beaivedivššu bealde. Juohke skuvla sáhttá dievasmahttit doaibmankultuvrii, doaibmanbirrasii ja ovttasbargui láktaseaddji mihttomeriidis. Dievasmahttima čállit skuvllaid jahkeplánii.
Gieldda čuvgehusdoaibma lágida ovdaoahpaheaddjiide ja ovttasbargoguimmiide dárbbu mielde čoahkkima, gos árvvoštallat ovdaoahpahusa ollašuvvama ja ovdaoahpahusplána. Dáid čoahkkimiid vuodul čuvgehusdoaibma dahká dárbbaslaš rievdademiid/ dárkilastimiid dán áššegirjái. 2. Sámegielat ovdaoahpahusa vuođđojurdagat
Gielalaš bajásgeassima mihttomearrin lea oahpahit máná addit árvvu sámegillii ja máŋggagielalašvuhtii, ja áddet gielladáiddu mearkkašumi iežas eallimii boahtteáiggis. Oahpahus doarju erenoamážit njálmmálaš árbevieru seailuma ja nannema. Ulbmil lea hukset sámegielat giellabirrasa gos oahpaheaddji geavaha oahppiiguin áivve sámegiela. Son doarju ja roahkásmahttá maiddái oahppi geavahit sámegiela gitta álggu rájes vai su aktiivalaš gielladáidu beassá ovdánit. Oahpahusas deattuhit lunddolaš gulahallama ja autentalaš giellageavahan dilálašvuođaid. Sámegiella bissu ealli giellan, go dat geavahuvvo buot árgabeaivvi dilálašvuođain. Sámegielat giellabirrasa huksemis leat fárus buot ollesolbmot. Oahpahusa plánen ja čađaheapmi gáibidage ovttasbarggu ja ságastallama oahpaheaddjiid ja eará skuvlla bargiid gaskkas. Muđui sámegielat ovdaoahpahusa gielalaš ulbmilat leat seammát go earáge gielat ovdaoahpahusas.
Kultuvrralaš bajásgeassima mihttomearrin lea oahpahit máná addit árvvu iežas kultuvrii ja árbevieruide, ja áddet kultuvrralaš ja árbevirolaš dáidduid mearkkašumi dálá sámi servošis. Oahpahus vuođđuduvvá dan duohtavuhtii, mas sámit ellet dál. Lea dehálaš deattuhit, ahte sápmelašvuohta ii leat buot sápmelaččain seammalágan, erenomážit ássama ja ealáhusaid stuorra erohusaid geažil. Sápmelaččain leat máŋga giela, eaige buot sápmelaččat hála eatnigielaset. Mánáide lea buorre diehtit sivaid gielladáiddu váilumii ja maiddái gielahisvuođa čuovvumušaid. Ovdaoahpahusa mihttomearrin lea ovddidit sámi oahppi iežas identitehta ja kultuvrra, servoša ja historjjá dovdamuša. Kulturárbbi sirdašuvvama ovddidit oktasašbarggus ruovttuiguin ja sámi servošiin.
Máŋggakultuvrralašvuođa mihttomearrin lea bajásgeassit oahppi dohkkehit iešguđetlágan álbmogiid ja olbmuid. Sámeguovllu skuvllat leat máŋggakultuvrrat servodaga oasit. Ohcejogas maiddái ovttaskas olbmot leat dávjá máŋggagielagat ja -kultuvrralaččat. Ovdaoahpahusa ulbmilin lea bajásgeassit máná máŋggagielatvuhtii ja - kulturvuhtii sihke oahpahit su gudnejahttit guovllu gielaid ja kultuvrraid. Oahpahusas deattuhit sápmelaččaid oktiigullevašvuođa guovllu eamiálbmogin badjel riikarájáid. Ulbmilin lea ovddidit mánáid oktiigullevašvuođa Ohcejoga lassin oppa Deanuleagis ja oppa Sámis.
Birasbajásgeassima mihttomearrin lea hárjehit oahppi johtit luonddus nu, ahte das oahppá ja návddaša ja dan suodjala. Báikkálaš eallin leamaš čatnon luonddu birrajohtimii ja gávcci jahkodahkii. Luondduresurssaid leat geavahan divdná. Luonddu ja báikegotti dovdamis oahppái šaddá dovdu iežas guovllu dehálašvuođas ja ráhkisvuohta dasa.
Olles eallinagi áigge oahppan lea sihke sámi pedagogihka ja 2014 oahppoplána ođastusa váimmus. Holisttalaš oainnu mielde olmmoš oahppá oppa eallimis áigge, ja maiddái ovdaoahpahus čatnasa oktii eará áššiiguin. Oahppan lea oppalaš vásáhus ja ođđa áššit laktásit ovddit oahpuide ja vásáhusaide. Danin leage dehálaš ahte árramánnávuođa bajásgeassin, ovdaoahpahus ja vuođđoskuvla hápmejit olbmui dihtomielalaš ja vuogas oahppanbálgá.
3. Ovdaoahpahusa govvádus
Máŋggabealát doaibmanbirrasat Doaibman- ja oahppanbirrasat leat olu gitta das mii skuvlla lágasbirrasis gávdno. Doaibmabirasin geavahuvvo lagaš searvvuš ja luondu. Oahpahusas geavahit nu ollu go vejolaš lagaš birrasa luonddu ja resursaolbmuid. Oassálastin báikkálaš dáhpáhusaide ja eará sámeguovllu dáhpáhusaide dorjot sápmelaš oktiigullevašvuođa ja sámegiela ovdáneami. Maiddái ovttasbargu sámeoahpahusain riikarájá rastá galgá ovddiduvvot vejolašvuođaid mielde.
Oahppanbiras galgá leat doaimmalaš, dorvvolaš ja dearvvaslaš. Oahppanbirrasis galget leat vejolašvuođat stoahkamii ja máŋggabealálaš doaimmaid čađaheapmái, mat dorjot kultuvraláš áspeavttaid omd. duddjoma. Buori doaibmanbirrasa hábmet ovttasbarggus ruovttuiguin, vuođđooahpahusain, árrabajásgeassimiin, báikkálaš servviiguin, searvegottiin ja gieldda lášmmohallandoaimmain.
Sámegielat ovdaskuvlii lea ulbmil hukset sámegielat giellabirrasa. Oahppanbirrasis galgá leat oidnosis sámekultuvrii laktáseaddji oahppamateriála ja govat ja čállojuvvon teavsttat, mat nannejit giellabirrasa. Máŋggagielat skuvllas lea dehálaš giddet fuobmášumi dasa, ahte sámegiella gullo ja oidno. Sámegiella galgá oidnot čálalaččat skuvlla birrasis, vai dat doarju giela sajádaga ja nanne giellageavaheami.
Máŋggabealat bargovuogit Oahppan lea oppalaš vásáhus, mas doaimmat, dovddut, áiccut, dovdamušat ja jurddašeapmi čatnasit oktii. Oahpahusas geavahit máŋggabealat bargovugiid deattuhemiin omd. doaibmama, spealuid, stoahkama, iešguđegelágan unna dutkanbargguid, háleštallama, máŋggabealát lihkadeami, vánddardemiid, kulturvásáhusaid ja ávvudemiid. Ovdaskuvllas oahppi hárjehallá skuvlla árgabeaivái laktáseaddji doaimmaid, fiinna- ja roavamotorihkalaš dáidduid ja sosiálalaš dáidduid. Maiddái dearvvasvuhtii, dorvvolašvuhtii ja árgabeaivvi diehto- ja gulahallanteknologiijai laktáseaddji dáiddut leat dehálaččat buohkaide. Buot doaimmaid oktavuođas mánná hárjehallá čuovvut njuolggadusaid; bargat rávvagiid mielde; gárvet bargguidis; addit earáide bargoráfi; bargat okto, párain ja stuorát joavkkus ja atnit fuola alddis, iežas diŋggain ja birrasis.
Oahppama vuođđun leat juohke máná ovddit vásáhusat ja máhttu - ja báikkálaš biras Lea dehálaš, ahte ođđa áššiin lea oktavuohta máná árgabeaivái ja vásáhusmáilbmái. Ovdaoahpahusas ovdánit oahpásis apmasut áššiide, konkrehtalaš áššiin abstráktalaš áššiide. Ulbmilin lea, ahte ođđa dieđuid ja dáidduid oahppan movttidahttá mánáid oahppat ain lasi. Olbmuid eallin Ohcejogas laktása lundui ja jagi gierdui, masa gullet iešguđegelágan barggut ja ávvudeamit. Maiddái ovdaoahpahus čuovvu dán lunddolaš ritma, mii báikkálaš eallimii gullá. Muitalusat ja tuvrrat lagasbirrasii nannejit mánáid luondduoktavuođa. Evttohusat oahpahusfáddáin, mat čuvvot gávcci jagi áiggi:
Oahpahus sierra dahje ovttastuvvon luohkás Jus oahpahus lágiduvvo sierra ovdaskuvllaluohkás de dat lea ollásit čavddásmahtton. Dat oaivvilda, ahte oahppoávdnasiid ráját eai leat nu čielgasat ja fáttáid gieđahallat prošeavttaid ja temáid bokte. Maiddái ovttastuvvon luohkás ovdaskuvlla oahpahusa čavddásmahttet nu olu go vejolaš. Fáddáollislašvuođat ja temát leat seammát go 1-2 luohkáin (ollislašoahpahus). Sierranahttimiin addit mánáide bargguid, mat vástidit sin iežas ahtanuššandási. Jos ovdaskuvlla oahpahus lágiduvvo ovttastuvvon luohkás, de luohkkálánjas, dahje njuolga dan oktavuođas, galgá leat ovdaskuvllalaččaide sadji, gos sii sáhttet stoahkat friija stohkosiid ja omd. buđaldallat ja speallat muosetkeahttá earáid.
Doaibmabirrasa ja bargovugiid árvvoštallan ja ovddideapmi Ovdaskuvlla oahpahusa doaibmanbirrasa ja -kultuvrra ovddidit ovttas váhnemiiguin, mánáiguin ja mielbargiiguin. Oahpaheaddji árvvoštallá ja ovddida aktiivalaččat bargovugiid maid geavaha, vuoi dat doarjjoše nu bures go vejolaš mánáid ahtanuššama ja oahppama. Bargovugiid árvvoštallan dáhpáhuvvá iešárvvoštallama bokte ja máhcahaga bokte maid oahpaheaddji oažžu mánáin ja váhnemiin. Vuoi oahpahus livččii vejolaš lágidit nu bures go vejolaš, de ovdaskuvlla oahpaheaddji dieđiha bargoatti ovdaoahpahusa dárbbuin.
4. Ovdaoahpahusa pedagogalaš vuođđu
Árbevirolaš sápmelaš bajásgeassin- ja oahpahanvuogit oahpahusa vuođđun Árbevirolaš sápmelaš bajásgeassin lea dávjá viehka humána eaige ráját leat čavgadat. Mihtilmasat boarrásabbot oahpahit nuorabuid ja ođđa áššit laktásit ovddit oahpuide ja vásáhusaide. Oahpahus lea earáláhkai áigái čatnagasas. Oahpahusdiliin váldojuvvo vuhtii dálki, jagi áiggit, mánáid máhtut ja oassálasvuohta. Dat gáibida oahpaheaddjis spontánavuođa, diđolašvuođa, mánggabealatvuođa ja hutkáivuođa.
Birgen lea guovddážis sámi bajásgeassimis. Birgemii gullá eanet go beaivválaš bargguid oahppan. Dat oaivvilda dan, ahte mánná oahppá birget iešguđegelágan dilálašvuođain ja olbmuiguin. Jos mánná oahppá ahte son birge, de son jáhkkigoahtá dasa ahte son máhttá ja gávdná čovdosiid hástalusaide. Son luohttá dasa, ahte olbmos leat vejolašvuođat oahppat maid beare.
Oahpahusas geavahit máŋgii humoristalaš ja stoahkás eahpenjuolggo vugiid. Litnudahtti vuogit eastádit garra oktiibeaškiheami ja vuosttilastima. Sápmelaš “gal dat oahppá go stuorrola” -oahppanoaidnu sisttisdoallá gierdevašvuođa sutnje, gii lea easka oahpahallamin. Dat muittuha ráhkisvuođas ja áddejumis dasa, ahte mii eat leat ovttaláganat. Eahpenjuolggo oahpahanvuohki addá lobi meattihit ja sisttisdoallá jurdaga, ahte maiddái meattáhusain olmmoš oahppá. Maiddái ovdaskuvlla oahpaheaddji galgá čájehit luohttámuša mánnái ja bidjat dakkár vuordámušaid, mat nannejit máná iešdovddu ja buktet sutnje lihkostuvvama dovddu. Mánás galgá leat vejolašvuohta iskat ja meattihit. Juohke mánná galgá oažžut lihkostuvvama dovddu, vai su positiivvalaš iešgovva beassá ovdánit.
Olmmoš ahtanuššá vuorrováikkuhusas eará olbmuiguin Oahpahus vuođđuduvvá oahppanáddejupmái, man mielde mánná oahpá ođđa dieđuid ja dáidduid vuorrováikkuhusas eará mánáiguin, ollesolbmuiguin, servvožiin ja lágasbirrasiin. Ovdaskuvllas mánát ohppet juohkit ja bargat ovttas. Ovttas doaibmamiin mánát ohppet váldit ovddasvástádusa earáin ja alddiineaset. Seammás sii oahpahallet láhttenvugiid, nuppi veahkeheami ja vuhtiiváldima. Lea dehálaš atnit fuola das, ahte ovdaoahpahusa joavku šaddá čavddisin ja vuoigŋa lea buorre sihke mánáid ja ollesolbmuid gaskkas.
Ovdaoahpahus ovddida dásseárvvu Ovdaoahpahusas deattuhuvvo olmmošvuohta sihke álbmogiid, sohkabeliid ja sohkabuolvvaid gaskkas. Mánáide oahpahuvvo, ahte buohkat leat dásseárvosaččat fuolakeahttá das, ahte leat earáláganat. Oahpahusbirrasiin ii dohkkehuvvo vealaheapmi sohkabeali, agi, eallinoainnu, duogáža dahje mange eará siva vuođul. Dásseárvu ovddiduvvo ovdaskuvllas dahkamiin seamma áššiid ovttas sihke olgun ja siste. Seamma njuolggadusat ja doaibmaprinsihpat gusket buot mánáide. Lea dehálaš, ahte maiddái bargoveahka iežas ovdamearkkain gudnejahttá ja ovddida dásseárvvu ja buriid láhttenvugiid.
Ovdaoahpahus doarju mánáid oassálastima ja váikkuhan návccaid Iešmearrideapmi lea guovddáš árvu sápmelaš mánáid bajásgeassimis. Mánnái lea dehálaš oahpahallat iešdoaimmalašvuođa, mii fas lasiha su iešluohttámuša. Ovdaskuvlla oahpaheaddji oassin lea muhtumin, ahte son ollesolmmožin dárko, go mánná geahččala dahkat ieš. Iešráđálašvuhtii gullá birgehallan sihke okto ja earáiguin. Oahpis galgá leat friijavuohta dutkat, johtit ja ovddidit iežas hástalusaid bokte nu ollu go dorvvolašvuođa vuhtiiváldimiin lea vejolaš. Mánát galget sáhttit gaskaneaset buđaldit, áicat áššiid ja oahppat dain. Ovdaoahpahusa mihttomearrin lea hárjehit oahppi bargat nu, ahte son oahppá váldit earáid vuhtii, guldalit ja čoavdit áššiid ovttas.
Lea dehálaš, ahte oahppi oažžu dovddu das ahte sus, su oaiviliin ja daguin lea árvu ja mearkkášupmi. Ovdaoahpahusas váldit vuhtii máná iežasárvvudovdu ja gudni. Mánná galgá ieš diehtit ja dovdat rájáidis, friijavuođas ja dan vuođul guoddit maiddái ovddasvástádusas. Son váldá vásttu das, maid ieš dahká skuvllas ja lagašbirrasis. Oahpahusas movttiidahttit máná geahččalit, iskat ja maiddái meattihit. Lihkostuvvamis, áiccilvuođas ja hutkáivuođas illudit ovttas. Movttegis vásáhusat, illu ja kreatiivalašvuohta ovddidit oahppama.
5. Erenoamáš deattuhusat oahpahusas
Sámegielat ovdaoahpahusas geavahuvvo sámegiella aktiivvalaččat ja sámi kultuvra, eallinvuogit ja árvvut leat guovddáš sajádagas. Oahpahusas deattuhuvvojit earenoamážit sámiid historjjá, servoša ja sámekultuvrra dovdamuš. Doaimmat čatnašit jagi áiggiide, lundui ja áigeguovdilis bargguide. Dehálaš eallindáidduid ja árbevieruid oahppat bargguid ja stohkosiiid bokte. Oahpahusas sáhttá geavahit resurssaolmmožin daid báikkálaš olbmuid, geat hálddašit kulturárbbi.
Doaimmaid plánemis váldit vuhtii dan, ahte sápmelaš máilmmigovva lea holistalaš, juohke áidna ášši laktása nubbái. Oahpahusain nannet máná oktavuođa báikkálaš servvožiin ja luondduin. Čávddasmahtton oahpahusain oahppi oahppá dovdat sámi musihkkaárbbi, sámi girjjálašvuođa ja máinnasárbbi, duoji, sámiid árbevirolaš stohkosiid ja vieruid, oktavuođa iešguđege ahkásaš olbmuiguin, árbevirolaš ja dálá ealáhusaid ja sámeguovllu luonddu.
Musihkka ja dráma Máná muittu ja miellagovahusa ovdáneami doarjut omd. luđiid, lávlagiid, hoahkamiid, musihka ja dráma bokte. Ovdaoahpahusa musikálalaš doaimmat leat máŋggabealágat, ja daid ulbmilin lea movttiidahttit mánáid sámi musihkkamáilbmái. Mánát ožžot musikálalaš vásáhusaid juoigama, lávluma, lihkadeami, čuojaheami ja guldaleami bokte. Sihke árbevirolaš musihkkaárbái ja ođđaáigásaš sámemusihkkii sáhttá oahpásnuvvat omd. bihtáid guldalemiin (mp3, cd, konsearttat) dahje filmmaid geahččamin.
Girjjálašvuohta ja máinnasárbi Oahpahusa guovddáš sisdoallun lea sámi girjjálašvuohta ja máinnasárbi. Njálmmálaš árbevieru bokte sápmelaččat leat sirdán jaskkes dieđu sánálaččat čuovvovaš buolvvaide. Sáhka lea árbedieđus báikkiin, luonddus, olbmuin, sogain ja servvožiin. Muitalettiin juogadit faktadieđuid lassin guottuid, dovdduid ja árvvuid. Muitalusat ja máidnasat oahpahit oahppái siskkáldas ja olgguldas eallima hálddašeami.
Duodji Máná movttidahttit duddjomii, ja láhčit sutnje vejolašvuođa oahpásnuvvat sihke dipma- ja garraduodjái. Oahppi oahpásnuvvá sierra ávdnasiidda ja daid máŋggabealat ávkkástallamii. Son oahppá gávdnat, válljet ja gáhttet ávdnasiid lagasbirrasis, dikšut daid ja ávkkástallat daid iežas duddjomis. Son oahppá, ahte ávnnasteapmi lea guovddaš oassi duojis. Oahpahusas deattuhuvvo vuođđomáhtuid hárjehallan: gieđa motorihkka, áiccanmáhttu, hutkáivuohta, bargo- ja stoahkannávccat sihke čalmmi ja gieđa oktasašbargu.
Oktavuohta iešguđege ahkásaš olbmuiguin Sápmelaš kultuvrras bearaš lea viiddis sosiála biras, mas oktiigullevašvuođa dovdu ja kollektiiva identitehta leat guovddážis. Mánáid kulturduogáš nannejuvvo ovttasbarggus eará ahkásaš olbmuiguin. Oahpaheaddjái lea dehálaš oahpásnuvvat máná bearrašii ja sohkii. Ovdaskuvlla oktan ulbmilin lea nannet oahppi oktavuođa iešguđege ahkásaš olbmuiguin. Ovdaskuvla sáhttá omd. bovdet áhkuid ja áddjáid guossái dahje gallestallat boarrásiidsiiddas. Sáhttit maiddái dáhttut mánáid oappáid ja vielljaid fárrui doaimmaide ja stohkosiidda. Skuvla sáhttá maiddái ordnet juohke ovdaskuvllalažžii iežas skuvlaristoappá dahje -vielja, guhte áimmahuššá ja veahkeha máná skuvlajagi áigge.
Árbevirolaš ja dálá ealáhusat Sápmelaččat leat árbevirolaččat eallán boazodoaluin, guolásteamiin, meahccásteamiin, unnánaš eanandoaluin, dujiin, ávnnastemiin ja čoaggimiin. Vuohkásamos lea čađahit oahpásnuvvama báikki alde. Vejolašvuođaid mielde ovdaskuvla fitnáge omd. bigálusain, oagguntuvrrain, gárdumin, návehis, lábbáid luhte ja murjemin. Otná beaivve sápmelaččain leat olu earáge ealáhusat. Ovdaskuvllas oahpásnuvvat máŋggalágan ealáhusaide ja ámmáhiidda omd. váhnemiid vehkiin.
Sámeguovllu luondu Ovdaoahpahusa lea buorre lágidit nu ollu go vejolaš olgun. Doppe ovddiduvvo oahppi áiccadan ja dádjadanmáhtu. Báikkálaš eallin leamaš álo čatnon luonddu birrajohtimii ja gávcci jagi áigái. Luondduriggodagaid leat geavahan divdná, ja luonddu leat gudnijahttán ja dikšon. Oahpahusas fuomášahttit ee. báikenamaid, dálkki, jagi áiggiid, lottiid, ealliid ja šattuid eallima.
Oahppi galgá birget otná máilmmis ja oahpat dáidduid, mat laktásit maiddái moderna máilbmái. Ođđa áigi buktá ođđa hástalusaid ja vejolašvuođaid. Oahpahusas deattuhuvvo oahppoplánaođastusas máinnašuvvon máŋggabealát máhttin ja -lohkandáidu, mat láddagohtet jo mánnávuođas. Vai dat dáiddut besset láddat, de mánná dárbbaša ollesolbmo málle ja rikkis oahppanbirrasa: mánáid buvttadan kultuvrra ja mánáide oaivvilduvvon kulturfálaldagaid dego filmmaid, teahtera, hoahkamiid ja musihka. Doaimmaid lea buorre dokumenteret, das ságastallat ja háleštallat daid birra ovttas mánáiguin. Seammás fuomášuhttit mánnái su ovdáneami ja oahppama. Ovdaoahpahusas doarjut máná positiivvalaš oainnu boahtteáigái.
Diehto-ja gulahallanteknologiija vuođđodáiddut Ovdaoahpahusas oahppi oahpáhallágoahtá diehto- ja gulahallanteknologiija geavaheami vuođđodáidduid. Sutnje oahpahit dorvvolaš ja ergonomalaš vugiid geavahit dábálaš teknologiija. Son oahppá omd. rahpat ja giddet dihtora/ tableahta, guoskkahanšearpma vuođđodáidduid, rahpat ja giddet prográmmaid ja muddet jienaid. Dasa lassin oahppi sáhttá hárjehallat govaid váldima, videogovvema ja báddema. Son sáhttá maiddái váldit oasi oahpuid dokumenteremii.
Lihkadeami ja dearvvasvuođa ovddideapmi Ovdaoahpahusas máná dearvvasvuođa ovddidit beaivválaš doaimmaid siste. Máná veahkehit áddet makkár váikkuhus lihkadeamis, biepmus, olgoáimmus, persovnnalaš hygienias, vuoiŋŋasteamis ja eará beaivválaš doaimmain lea olbmo veadjimii ja dearvvasvuhtii. Fysalaš aktiivvalašvuohta lea guovddáš oasis máná normála ahtanuššamis ja ovdáneamis. Ovdaskuvla movttidahttá ja ovddida mánáid lihkadeami omd. šilljostohkosiid ja luonddus johtima bokte. Ovdaskuvlla agis mánná oahppá dávjá maiddái čuoigat, luistet, vuojadit ja sihkkelastit veahki haga.
Mánás lea dárbu lihkadit ja iskat dáidduidis ja fámuidis. Vuolil skuvlaahkášas máná ávžžuhit lihkadit lášmadit ja máŋggabealágit máŋga diimmu beaivvis. Lea dehálaš giddet fuobmášumi ovdaskuvlla fysalaš birrasii, vai stuorámus oassi máná lihkadeamis sáhtášii leat iešheanalaš aktiivvalašvuohta. Motorálaš dáidduid oahppan ovddida olbmo birgema ja motivere olles eallinahkásaš lihkadeapmái.
Lihkadandilálašvuođain doaibmat joavkkus, ja hárjehallat gulahallandáidduid, iežas dovdduid ja jurdagiid gieđahallama, earáid veahkeheami ja empatiadaidduid. Lihkadeami oktavuođas mánás leage buorre vejolašvuohta sosioemotionalalaš ovdáneapmái. Ovdaskuvlla ulbmilin lea bohciidahttit mánás lihkadeami ilu ja lihkostuvvama dovdduid.
6. Oahppi ahtanuššama ja oahppama čuovvun
Ovdaoahpahusas čuovvut ja doarjut máná fysalaš, psyhkalaš ja sosiálalaš ovdáneami ja dieđuid ja dáidduid hálddašeami. Dieđut, mat gusket máná oahpahusa lágideapmái, sirdojuvvojit oahpaheaddjái jo giđđat ovdal ovdaskuvlla álgima. Ná sihkkarastit máná ahtanuššama dáfus buori álggu ovdaskuvlii ja logalaččat ovdáneaddji oahppama lihkostuvvama. Ulbmilin lea árrat eastádit vejolaš váttisvuođaid skuvlabálgás. Ovdaluohká oahpaheaddji ságastallá juohke máná dárbbuin, sávaldagain ja oahppan mihtomeriin ovttas mánáin ja su fuolaheaddjiiguin. Oahpaheaddji sáhttá ráhkadit ovdaskuvllaoahppái maiddái persovnnalaš ovdaoahpahusplána ovttas fuolaheaddjiiguin. Persovnnalaš oahpahusplána ferte ráhkadit, jus mánná gullá sierra doarjaga dárbbašeaddji jovkui. Ovdaluohká oahpaheaddji lassin maiddái sierraoahpaheaddji čuovvu ja árvvoštallá sierraveahki dárbbašeddji oahppi oahpahusplána ollášuvvama.
Oahppi árvvoštallan ovdaskuvllas vuođđuduvvá máná fysalaš, psyhkalaš ja sosiálalaš áhtanuššamii ja ovdáneapmái. Ovdaskuvlla jagi áigge addit máhcahusa fuolaheaddjiide, ja dárbbu mielde ásahit ođđa ulbmiliid oahppamii. Oahpaheaddji galgá ovddidit maiddái máná eavttuid iešárvvoštallamii, man vuođul oahppi iešgova šaddan maid ovdána.
Ovdaoahpahusas addit oassálastinduođaštusa čakčalohkanbaji ja giđđalohkanbaji loahpas. Duođaštusa sáhttá dievasmahttit nu ahte govvida ordnejuvvon ovdaoahpahusa. Oahppaheaddji ráhkada ieš duođaštusa dahje geavaha gárvves vuođuid.
7. Ovttasbargu ruovttuiguin
Dehálamos ovttasbarggu ovdaskuvlaoahpahusas dahkat mánáid fuolaheaddjiiguin. Sirdašuvvama beaiveruovttus ovdaskuvlii ja ovdaskuvllas skuvlii plánet ja árvvoštallat ovttas fuolaheaddjiiguin. Oahpaheaddji bargá dihtomielalaš ovttasbarggu fuolaheaddjiiguin maiddái olles oahpahusbálgá áigge.
Giđđat ovdal ovdaskuvlla álgima skuvladoaimma ja beaiveruovttu bargit ordnejit oahppiid fuolaheaddjiide dieđihandilálašvuođa guovttegielalašvuođas ja máŋggakultuvralašvuođas, ovdaoahpahusa mihttomeriin ja ovdaoahpahusa ordnemis. Dieđihandilálašvuođa doallat ovdal go váhnemat válljejit ovdaskuvlla oahpahusgiela mánáidasaset. Go váhnemat leat válljen oahpahusgiela ja- joavkku, de ovdaluohká oahppiide ordnejuvvo skuvlii oahpásmuvvanbadji. Oahpahusgiela válljema galgá dahkat čálalaččat ovdal oahpásmuvvanbaji.
Ovdal ovdaskuvlla álgima sáhttit juohkit fuolaheaddjiide gažadanskovi, man vuođul oahpaheaddji oažžu dieđuid juohke máná dárbbuin, givrodagain, mielamiel áššiin ja bearraša árvvuin. Dan skovi sáhttit deavdit ovttas beaivedivššu bargiiguin.
Ovdaskuvllajagi álggus doallat ovdaskuvlla luohká oktasaš váhneneahkeda. Dasa lassin ovdaskuvllajagi áigge doallat juohke bearrašiin unnimusat oktii váhnenságastallama. Dalle oahpaheaddji ja fuolaheaddjit deaivvadit ja ságastallet das mo doarjut ovttaskas máná áhtanuššama ja oahppama.
Ovdaluohká oahpaheaddji doallá jeavddalaččat oktavuođa ovdaskuvllaoahppi váhnemiiguin nu mo su mielas orru buoremus omd. mátkegihppagiin, wilma, šleađapoastta dahje telefona bokte. Son dieđiha buori áiggis fuolaheaddjiide skuvlla dáhpáhusain, skuvlla bargoplánas ja maiddái lohkanortnega ja skuvlasáhtoštemiid nuppástusain. Fuolaheaddjiid sáhttá váldit fárrui plánet ja ollašuhttit ovdaskuvlla doaimmaid. Eará ovttasbargohámit leat mátkkit, doalut, temabeaivvit jno. Fuolaheaddjit leatge dehálaš ovttasbargoguoimmit sihke doaimmaid plánemis, čađaheamis ja árvvoštallamis.
8. Ovttasbargu eará oassebeliiguin
Ovttasbargu smávvamánáid bajásgeassimiin Árrabajásgeassin, ovdaoahpahus ja vuođđooahpahus berrejit hábmet máná ahtanuššama dáfus logalaččat ovdáneaddji jotkkolašvuođa agibeaioahppamii. Oahpahussii guoski oktasašbargu sihke galledeamit skuvlla ja beaiveruovttu gaskkas leat hui sávahahttit. Máná sirdáseami beaivedivššus skuvlii galgá dahkat nu álkin go vejolaš. Dan sihkkarastin lea oktasašbarggu guovddáš sisdoallu.
Muhtin oasi ovdaskuvlla oahpahusas lea vejolaš lágidit beaivedivššu bealde. Dain osiin, mat gusket ovdaskuvlla oahpahusa ii berrojuvvo beaivedivššumáksu. Skuvla ordne beaivedivššu bargoveaga ja oahpaheaddjiid ovttasbargočoahkkimiid, main plánet oktasaš doaimmaid ja oahpahusa.
Ovttasbargu vuođđo-oahpahusain ja eará ovdaskuvlajoavkkuiguin Skuvlla bealde oktasašbarggu ovddidit oktasaš reaissuiguin ja skuvlemiiguin. Sierra ovttadagaid mánnájoavkkut oahpásmuvvet nuppiidasaset galledemiin ja oktasaš dáhpáhusain. Sámeovdaskuvllas sáhttá leat muhtin osiin oktasaš oahpahus giellalávgunluohkáin. Ovttasbargu eará skuvllaid ja vejolašvuođaid mielde ránnjágielddaid ovdaskuvlamánáid gaskka lea maid sávahahtti ođđa giella- ja kulturšilljuid dihtii.
Oahpaheaddjiid ovttasbarggus leat guovddážis oktasašbargočoahkkimat, VESO-skuvlejumit ja oahpahusplánabargu. Oahpaheaddjiid ja veahkeheaddji bargoveaga oktasašbarggu ovddidit beaivválaš/vahkkosaš plánemiin. Doaimmaid ovddideapmái gullet vásáhusaid, dieđu ja oahppamateriálaid juohkin.
Ovttasbargu Sámis ja máilmmis Ohcejoga ovdaskuvla bargá ovttas sihke Suoma ja Norgga beale ránnjágielddaiguin. Lunddolaš ovttasbargoguoimmit Gáregasnjárggas leat Kárášjogas, Njuorggámis ja Ohcejohnjálmmis fas Sirpmás, Deanus ja Unjárggas. Vejolašvuođaid mielde ovttasbarggu dahkat oppa Sámis. Ovdaskulla ovttadagat movttiidahttojit ovttasbargui maiddái lagašguovlluid olggobeallái, vai mánát oččošedje muhtunlágan ipmárdusa eará álbmogiin ja guovlluin.
Ovttasbargu eará čanusjoavkkuiguin Ovdaskuvllas ordnejuvvojit vejolašvuođaid mielde oktasaš dilálašvuođat ja fidnut ovttas báikkálaš servviiguin, prošeavttaiguin, sámeorganisašuvnnaiguin, dieđihangaskaomiiguin sihke searvegottiin. Maiddái sámi media sáhttá doaibmat oktan ovttasbargoguoibmin. Ovttasbargu resursaolbmuiguin, erenomážit boarrásut olbmuiguin, lea dehálaš oasis oahpahusa lágideamis.
9. Máná ahtanuššama ja oahppama doarjja Ovdaoahpahussii oassálasti mánát gullet vuođđooahpahuslága mielde ahtanuššama ja oahppama doarjaga ollái. Máná ahtanuššama ja oahppama doarjja golbma dási leat oktasaš, beavttálmahtton ja sierra doarjja. Vuođđooahpahuslágas muddejuvvon doarjjahámit leat omd. oasseáigásaš sierraoahpahus, dulkon- ja veahkehanbálvalusat ja sierra veahkkeneavvut. Doarjjahámiid sáhttá geavahit buot doarjaga dásiin.
Doarjaga dárbbašeaddji mánáid diagnoseren dahkkojuvvo nu árrat go vejolaš. Skuvllat galggašedje fidnet dieđu obm. mánáid birra mánnárávvehagain, beaivedikšobargoveagas ja váhnemiin juo ovdal ovdaskuvliila álgima dahje maŋimuštá ovdaskuvlla áigge oktasaš čoahkkimiin, maid skuvla ordne. Go sierra doarjaga dárbbašeaddji mánná lea álgimin ovdaskuvlii, de millosit jo ovddit giđa ordnejuvvo dieđusirdin čoahkkin. Čoahkkimii oassálastet máná fuolaheaddjit, boahttevaš ovdaskuvlaoahpaheaddji ja mánáidgárddebargi. Jus dasa orru dárbu fárrui sáhttit bovdet maiddái dearvvašvuođadivššára ja skuvlla sierraoahpaheaddji. Čoahkkima ulbmilin lea váldit vuhtii máná doarjaga dárbbu ja skuvlla resurssaid, vuoi skuvlii álgin lihkostuvašii nu bures go vejolaš.
Doarjaga dárbbašeaddji oahppiid oahpahusas galgá deattuhit oahppanváttisvuodaid fuobmáma árrat, oahpahusa individualiserema, oahpahusa sierranahttima, oahppoimeriid heiveheami, oahppanbirrasa heiveheami ja giela riggudahttima. Sierradoarjaga dárbbašeaddji oahppiide galgá dáhkidit dárbbaslaš doarjjabálvalusaid ordnema: doarjjaoahpahusa, oasseáigásaš sierraoahpahusa, sierraoahpahussii sirdima, vehkiid, terapeuvttaid bálvalusaid, dearvvasvuođadivššu bálvalusaid ja oahppifuolahusbarggu.
Oktasaš doarjja Váttisvuođaid eastadit ovddalgihtii omd. iešguđetlágan bargovugiin ja pedagogalaš metodain, joavkkuid rievdademiin ja oahpaheddjiid gaskasaš ja eará bargoveaga ovttasbargguin. Oktasaš doarjja lea vuosttaš vuohki vástidit máná doarjaga dárbui. Dat dárkkuha dábálaččat ovttaskas doarjjadoaimmaid, maiguin dillái váikkuhit nu árrat go vejolaš.
Oktasaš doarjja addojuvvo dalán go doarjja dárbu boahtá ovdan, iige doarjaga álggaheapmi gáibit sierra dutkamušaid dahje mearrádusaid. Oktasaš doarjaga áigge máná doarjaga dárbui vástidit geavahemiin omd. máná oktagaslaš dárbbuide heivehuvvon materiálaid ja reaidduid, oahppanprográmmaid, mat heivejit ovdaoahpahussii ja oasseáigásaš sierraoahpahusa. Oahppanplána sáhttá geavahit oktasaš doarjagis.
Beavttálmahtton doarjja Mánná, gii dárbbaša jeavddálaš doarjaga dahje seamma áigge mánggaid doarjjahámiid, galgá pedagogalaš árvvoštallama vuođul oažžut beavttálmahtton doarjaga sutnje ráhkaduvvon oahppanplána mielde. Beavttálmahtton doarjja addojuvvo dalle, go oktasaš doarjja ii leat doarvái, nu guhkká go mánná dárbbaša dan. Máná beavttálmahtton doarjja plánejuvvo ollisvuohtan. Beavttálmahtton doarjagis sáhtti geavahit buot ovdaoahpahusa doarjjahámiid earret sierraoahpahusa, masa gáibiduvvo sierra doarjaga mearrádus.
Pedagogalaš árvvoštallama dahká ovdaskuvlla oahpaheaddji ja/dahje sierraoahpaheaddji dárbbu mielde ovttas eará áššedovdiiguin. Oahppifuolahusjoavku OFJ mearrida beavttálmahtton doarjaga addimis pedagogalaš árvvoštallama vuođul. Oahppanplána dahká ovdaskuvlla oahpaheaddji ja/dahje sierraoahpaheaddji ovttas fuolaheddjiiguin ja dárbbu mielde áššedovdiiguin. Oahppanplána beaividuvvo ovdaoahpahusas, juos doarjaga dárbu rievdá dahje addon doarjja ii veahket máná.
Sierra doarjja Dán jovkui gullet mánát, geat dárbbašit ollu sierra doarjaga, omd. skuvllamaŋideami ožžon mánát, beaivedivššus sierrasajis (omd. fysalaš, psyhkalaš dahje sosiálalaš sivaid geažil) leamaš mánát, gielalaš hehttehusain gillájeaddji mánát ja sisafárrejeaddjit. Mánás gii gullá guhkkiduvvon oahppogeatnegasvuođa birii, lea vuoigatvuohta álgit ovdaoahpahussii dan jagi go son deavdá vihtta jagi.
Máná sierra doarjagis sáhttit mearridit juogo ovdaoahpahusa áigge dahje ovdal ovdaoahpahussii álgima. Sierra doarjaga mearrádus sáhttá dahkkot pedagogalaš čilgehusa ja oahppama beavttálmahtton doarjaga addima haga, juos psykologalaš dahje dálkkasdieđalaš árvvoštallama vuođul čielgá, ahte máná oahpahusa ii sáhte addit eará láhkái váttu, buohcuvuođa, ahtanuššama maŋŋoneami dahje dovdoeallima hehttehusa dahje eará sullasaš siva dihte.
Sierra doarjaga addimii galgá ovdaoahpahusa lágideaddji dahkat girjjálaš mearrádusa. Ovdal sierra doarjaga mearrádusa galgá gullat máná ja fuolaheddjiid. Sierra doarjaga dárbi dárkistuvvo álo, go máná doarjaga dárbu rievdá.
Sierraoahpahus lágiduvvo dábálaš luohkkáoahpahusa oktavuođas oktanaga, unnajoavkooahpahussan dahje indivuduála oahpahussan. Sierraoahpaheaddji ja/dahje ovdaskuvlla oahpaeaddji bargá pedagogalaš čilgehusa sierra doarjaga várás. Čilgehussii sáhttá laktit psykologalaš cealkámuša dahje eará cealkámušaid.
Sierraoahpaheaddji ráhkada sierraoahpahusa dárbbašeaddji oahppái persovnnalaš oahpahusa ordnema guoski plána (POOGP) ovttasbarggus oahppifuolahusjoavkkuin. Plánii galgá merket oahppi beroštumiid, su nanusvuođaid, válmmašvuođa iehčanas bargui, oahppanaváttisvuođaid, oahppanmihttomeriid, oahppi árvvoštallama, jeavddalaš čuovvunčoahkkimiid, doarjjadoaimmaid ja doaibmaplána fuolaheaddjiiguin.
Sierra doarjaga dárbbašeaddji oahppiid váldin dahje sirdin vuođđooahpahussii galgá dáhpáhuvvat ovttasbarggus vuođđo- ja ovdaoahpahusas vástideaddji bargiiguin ja fuolaheaddjiiguin.
Sisafárrejeaddjiid mánáid ovdaoahpahus ordnejuvvo eará ovdaoahpahusa oktavuođas. Sisafárrejeaddji mánnái galgá ráhkadit ovdaoahpahusa plána ovttas fuolaheaddjiiguin. Skuvla resurssaid mielde figgá doarjut sisafárrejeaddjimánáid eatnigiela ovdáneami.
Máŋggagielat birrasis mánáin leat dávjá eanet go okta eatnigiella. Jus ovdaskuvlla joavkkus lea mánná, gean eatnigiella lea muhtin eará giella (omd. anáraš - dahje nuortalašgiella), de skuvla figgá doarjut máná eatnigiela ovdáneami resursaidis mielde.
10.Ovdaoahpahusa oahppifuolahus
Oahppiidfuolahussii gullá oahppiid fysalaš, psyhkalaš ja sosiálalaš buresbirgejumis fuolaheapmi. Oahppiidfuolahus gullá buot skuvlaservodaga bargiide, ja dat ollašuhtto ovttasbargguin ruovttuiguin. Ovdaskuvla lea máná vuosttaš lávki skuvlla beallái. Lea dehálaš, ahte dieđu sirdet, ja fuomášit doarjaga dárbbu nu árrat go vejolaš.
Oahppiidfuolahusa bargun lea 1. doarjut oahppiid skuvlavázzima 2. oaidnit ovddalgihtii váttisvuođaid 3. dahkat váttis diliin mieđis áimmodaga ruovttu ja skuvlla gaskii Oahppiidfuolahusa doaimmaiguin figgat dorvvastit oahppái vejolašvuođaid menestuvvat skuvlavázzimis ássanbáikkis ja ruovttu jábálašvuođas beroskeahttá. Barggus vástida skuvlla rektor, veahkkerektor, veahkkejođiheaddji dahje eará skuvlla bargi, geasa bargu lea mearriduvvon. Sámegielat ovdaoahppiide figgat addit ág. bálvalusa sin iežaset eatnigillii.
Oahppiidfuolahusjoavku Skuvllas doaibmi oahppiidfuolahusjoavkku bargun lea vuđđosiin daddjon bargguid lassin 1.ovttasbarggu koordineren ja dahkan jierpmálažžan 2. oahpaheaddji barggu doarjun 3. oktavuođa doallan eará virgeeaiggágiidda ja ovttasbargoguimmiide Oahppiidfuolahusjovkui gullet skuvladási mieldi rektor, veahkkerektor dahje veahkkejođiheaddji, skuvlapsykologa dahje sullasaš, skuvlasester, sierraoahpaheaddji ja oahpporávvejeaddji. Joavkku doaibmamii oassálastet dárbbu ja vejolašvuođaid mielde maiddái skuvladoavttir, sosiáladoaimmajođiheaddji, skuvlakuráhtor, luohkkágohcci dahje –oahpaheaddji dahje eará oahpaheaddji. Dárbbu mieldi joavku bovde iežas čoahkkimii oahppi ja su fuolaheaddji.
Sierraoahpaheaddji, luohkáoahpaheaddji dahje –gohcci dahká (ja čuovvu) oahppi oahppanplána ja persovnnalaš oahpahusa ordnema guoski plána (HOJKS) ovttasbarggus oahppiidfuolahusjoavkkuin. Joatkkaoahpuid plánemis vástida oahpporávvejeaddji ovttasbarggus sierraoahpaheaddjiin, luohkágohcciin ja oahppiidfuolahusjoavkkuin.
Oahppái galgá fállat oahppiidfuolahusdoarjja sierra váttisvuođaid ja stivrenráŋggáštusaid oktavuođas ja dalle go oahpahussii oasálasttin lea gildojuvvon (=luohkás eret bidjan, skuvllas mearreáigái eret bidjan).
Eretbáhcima čuovvun Láhka geatnegahttá máná searvat ovdaoahpahussii ja váhnemiid almmuhit eretorrumiid. Vuoi ovdaoahpahusa ulbmilat ollašuvvet, de mánná berre váldit oasi buot oahpahussii. Mánáid oassálastima čuvvot ovdaoahpahusas. Fuolaheaddjit almmuhit ovdaskuvlla oahpaheaddjái, jus mánná lea eret buozálmasvuođa dahje eará siva geažil. Badjel vahkku eretorruma galgá ohcat rektoris.
Ovdaoahppiin lea riekti skuvlasáhtuide Gielddaráđđehus lea 7.5.2002 mearredan ovda- ja vuođđoskuvlaoahpahusa oahppiid skuvlasáhtašeamis čuovvovaččat: 0-9 luohkáid oahppit sáhtašuvvojit, go skuvlamátki lea badjel 5 km dahje go skuvlamátki lea liiggás váigat, lossat dahje váralaš. Oahpahuslávdegoddi rátká, leago skuvlamátki menddo váigat, lossat dahje váralaš.
Skuvladearvvasvuođafuolahus Skuvladearvvasvuođafuolahus viggá ovddidit oahppi ollislašovdáneami ja dearvvasvuođadili ja váikkohit nu, ahte oahppi beassá sisa bissovaš dearvvas eallindábiide. Skuvladearvvasvuođafuolahussii gullá skuvlaservodaga dearvvasvuođa ja dorvvolašvuođa ovddiđeapmi. Doaibmama ulbmilin lea plánejuvvon, oahppiguovdásaš, ollislaš doaibman, mas deattuhuvvojit dearvvasvuođa ovddiđeapmi, dearvvasvuohtabajásgeassin, dearvvasvuohtaváttisvuođaid ovddalgihtii eastin sihke ovttasbargu oppa skuvlaservođagain ja oahppiid vánhemiiguin ja fuolaheaddjiiguin.
Buot skuvllain fitná skuvlasester juohke vahkus. Min gielddas leat guokte skuvlasestera, geaidda lea skuvlain várrejuvvon sierra iežaska latnja.
Skuvladoavttirin doaibmá gieldda iežas doavttir, gean gávdná dearvvasvuođaguovddážis. Oahppiin leat fásta doavttirdárkkistusat 1. 5. ja 8. luohkás.
Skuvlabárttit ja vuosttašveahkki Buot min gieldda oahppit leat oadjujuvvon skuvlabárttiid ektui. Skuvllaid bargovehkii lea ulbmilin addit doarvái buorre vuosttašveahkiskuvlejumi.
Bátnedikšun Buohkain vuollel 18-jahkásaččain lea nuvttá bátbedikšun. Skuvlalaččaid bátnedikšumii gullá bátnedoavttirbálvalusaid lassin ovddalgihtii easti bátnedikšun.
Skuvlapsykologa ja hállanterapeuhtta Gieldda sosiála- ja dearvvasvuođadoaibma oastá suomagielat skuvlapsykologa ja hállanterapeuhta bálvalusaid Anár gielddas. Deaivvadeamit leat 2-4 geardde jagis soahpamuša mieldi. Sámegielat skuvlapsykologa ja hállanterapeuhta bálvalusat leat oastinbálvalusat.
Fysioterapeuhtta Fysioterapeuhta bálvalusaid fidne dearvvasvuođaguovddážis. Oahppiin leat jeavddalaš rumašguoddudárkkistusat.
Skuvlaboradallan Skuvlaboradallan lea oassi bajásgeassinbarggus. Bures plánejuvvon ja njálgga skuvlaborramuš doarju skuvlalačča buresveadjima. Skuvlaborramuš addá goalmmádasa oahppi beaivválaš biebmodárbbus, ja das lea rattát ruoktoborademiin guovddáš sajádat borrandábiid ovddideamis. Láidestuvvon boradeapmái oahppi sáhttá hálos mieldi geavahit 30 min. Skuvllat galget dahkat oktasáš vugiid ja doaibmanrávvagiid skuvlaboradeami rávvemii ja gohcimii.
Doaibman krisadiliid várás Lihkuhisvuohta, lagaš dahje oahpes olbmo jápmindáhpáhus, iešsorbmen ja veahkaválddálaš dáhpáhus leat krisadilit, maid nu ollesolbmot go mánátge sáhttet gártat vásihit. Dákkár váigadis dáhpáhusat dagahit ovtto fámolaš streassadiliid. Oahpaheaddjit leat čoavddasajis oahppiid krisadiliid áihcamis. Krisadiliin mánát ja nuorat dárbbášit ovtto ollesolbmo doarjaga, dieđu ja rávvema, dasgo sis lea ain unnán eallinvásáhus ja váilevaš vuogit čađahit váigadis diliid. Krisadiliid áihcan ja doarjaga addin gáibiđit aktiivalašvuođa sihke oahpaheaijoakkus ja oahppiidfuolahusveagas.
Skuvlabargovehkii galgá addit vuođđodieđuid mánáid ja ollesolbmuid moraš- ja krisareakšuvnnain.
Doibmama vuođđoprinsihpat 1.garvve boastto oainnuid ja boastto miellagovaid. - njulge šláddariid - muital sága áššiid dievaslažžan - divtte mánáid ja nuoraid juogađit iežaset dovdoeallima (baluid jno.) - divtte mánáid konkretiseret iežaset morraša ja áibbášeami
2. Jápmindáhpáhusas muitaleapmi oahppái skuvllas - poliissa bargun lea almmuhit lihkuhisvuođas oapmahaččaide - jus oahppi bearašlahtu jápmindáhpáhus lea deaivan skuvlabeaivve áigge, galgá oahpaheaddji almmuhit áššis oahppái (lea deatálaš válljet rivttes áiggi ja báikki ja várret áiggi ášši máŋŋilgihtii gieđahallamii) - jus jearaldagas lea stuorra lihkuhisvuohta, katastrofa, mii guoskkaha moanaid oahppiid, galgá rektor dieđihit áššis olles skuvlii - oahppi ja oahpaheaddji sáhttiba ovttas soahpat ja plánet, maid, mo ja goas bearašlahtu jápmimis muitaluvvo luohkkáskihpáriidda
3. Muitin skuvllas - Oahppi dahje oahpaheaddji jápmin galgá váldot vuhtii skuvllas juoganu láhkai. Okta vuohki lea ordnet muitodilálašvuođa. Muitoboddui sáhttá gullat omd. - rektora muitosánit - luohkágohcci sáhka - vuogas dikta - báhpa sáhka - lávlun ja eará musihkka
4. Muitin luohkás - ordnet áiggi ságastallamii ja hálešteapmái - symbolalaš seavvagat veahkehit oahppiid analyseret kaohtalaš jurdagiiddeaset ja dovdduideaset. Go mánát sáhttet muhttit jurdagiiddeaset ja dovdduideaset doaibmamii, áddemeahttun šaddá konkrehtalažžan. Jus oahppi lea jápmán, luohkkáskihpárát sáhttet čiŋahit su bulpeahta devnnegiiguin dahje su muitun sáhttá cahkkehit gintala. - Jápmimis háleštettiin luohkás sáhttá čuovvut čuovvovaš njuolggadusaid: - luohkkáskihpáriid jurdagiin, dovdduin dahje vásáhusain ii leat lohpi muitalit olggobeale olbmuide - ovttage ii oaččo maŋŋilgihtii láitit dahje givssidit su sániid dahje reákšuvnnaid dihte - juohkehaš hállá dušše bealistis - juohkehaš galgá muitalit, mo oaččui gullat dáhpáhusas, muđui sáhttá leat jaska jus nu hálida
5. Hávdádeapmái oassálastin Skuvla dahje luohkát, geaid dáhpáhus guoská, galget dáhpáhusa mieldi sáhttit oassálástit hávdádusaide. Dain oahppit sáhttet buktit ovdan morašteami nu ahte bidjet gisttu ala rási/rássegimppu. Jus gažaldagas leat hávdáđusat maid čuvvot dieđihangaskaoamit, galget ollesolbmot suodjalit mánáid aviissaid hárrái.
Oahppi iešsorbmema gieđahallan skuvllas - skuvlaservođat čohkkejuvvo dilálašvuhtii, gos dáhpáhusas addojuvvo áššálas čilgehus - dán maŋŋá luohkáin jotkojuvvo ságastallan oahpaheaddji ja skuvlla olggobeale áššedovdi jođihemiin - daid oahppiid ja oahpaheaddjiid, geat leamáš lagamusat dahkamušas jápmán oahppiin, lea sudja velá čoahkkanit iežas joavkun maŋŋilgihtii ságastallat ášši birra. Dákkár dilálašvuođa jođiheapmái galgá leat vásáhus, danin jođiheaddjin sáhttá bovdet Ohcejoga krisajoavkku lahtu/lahtuid. - Lea dehálaš deattuhit iešsoarbmema tragihkalašvuođa ja dan, ahte dákkár čovdosis ii leat miige románttalašvuođaid iige sáŋgárvuođaid. Áššálas dieđu addin iešsorbmema sujain lea guovddášášši, muhto berre deattuhit, ahte leat gávdnamis buoret vuogit váttisvuodaid čoavdimii go iešsorbmen. Deatáleamos livčče goit dat, ahte sáhtašii ovddalgihtii eastit vejolaš iešsorbmendáhpáhusaid. Ovddalgihtii eastinbarggus lea deatálaš viggat eastit iešsorbmemii sojaheaddji eallingeainnu šaddama ja nanosmahttit nuoraid psykososiálalaš ceavzima. Dáhpáhuvvan iešsorbmema maŋŋilgihtii gieđahallan lea oassi nuoraid iešsorbmema eastinbarggus.
Heađušteapmi, givssideapmi ja veahkaváldi Ohcejoga skuvllain lea geavahusas KiVa-Koulu prográmma givssideami ovddalgihtii eastádeami bargoreaidun.
Ohcejoga gieldda skuvllain ii galgga addot iige dohkkehuvvot heađušteapmi, givssiđeapmi iige veahkaváldi. Skuvllat galget čállit bajás buot heađušteamis, givssideamis ja veahkaválddis addon ráŋggáštusaid.
Mii lea givssideapmi? - guoska ovttaskas oahppái - geardduhuvvá, guhkesáigásaš - oaffar ii nagot bealuštit iežas givssiđeaddjiin
Givssiđeapmái sáhttet gullat ee. čuovvovaš iešvuogit: - dat lea rumašlas,vuoiŋŋalaš dahje sánálaš - dainna nubbi sordojuvvo dahje loavkiđuvvo - dat lea dáhtolaš ja diđolaš - dat sáhttá leat joavkku siskkáldas dahje das sierraneaddji - dat sáhttá leat njuolggu dahje eahpenjuolggu - dasa sáhttá čatnasit joavkku dohkkejeaddji dahje nannejeaddji láhtten
Givssideami mearkkat sáhttet leat ee. čuovvovaččat: - muhtin guđđojuvvo joavkku olggobeallai sierra diliin - gean nu vástáđusaide dahje dahkamiidda boagustuvvo dahje čaimmehuvvo - muhtun mánnái dahje nurrii čuozihuvvojit gielis ságat dahje šláddarat - muhtin geassáđuvvá álelassii iežas orrumii - eretbáhcimat, mat leat jeavddalačča - eretbáhcimat, mat báifáhkka lassánit - muhtin riekkis dahje buđaldus báhcá eret
Givddiđeami ovddalgihtii eastin - Givssiđeapmái darvánuvvo dalán, go dat fuobmájuvvo dahje das muitaluvvo - Oahppit roahkasmahttojit muitalit givssiđeamis, čuhcos dat dasto sutnje alcces dahje muhtin eará oahppái. - Buot bajásgeassimis váldo ollesáigge fuobmášupmii earaláganvuođa dohkkeheapmi ja nuppiid olbmuid vuhtii váldin. - Skuvlla bargoveahka ságastallá áššis jámma, vai buot ollesolbmot áiccašedje givssiđeami ja darvánit dasa sohppojuvvon vugiiguin dalán. - Luohkáin háleštuvvo skuvllaid njuolggadusain, givssiđeamis ja ovttas bajásšaddamis juohke lohkanjagi. - Diibmogaskkaid gohcin ja diimmuid álggut ordnejuvvojit nu, ahte dilálašvuođat givssiđeapmái leat vánet. - Ruovttuiguin bargojuvvo ovttas. - Buot oahppiide ja sin vánhemiidda dieđihuvvo Ohcejoga gieldda skuvllaid doaibmanvugiin givssiđeami ektui.
Givssideapmái darváneapmi
Go givssideapmi boahtá ovdan, dan čielggadišgoahtá 1-2 KiVa-joavkku lahtu. Vuosttamužžan ságastallojuvvo givssiduvvon ohppiin. Dán ságastallamis čielggadit dárkileappot mii lea dáhpáhuvvan, guhkká givssideapmi lea joatkášuvvan, geat givssideapmái leat oassálastán ja geat sáhtášedje vejolaččat doarjut givssiduvvon oahppi. Seammas soahpat, goas givssiduvvon ohppiin deaivvadit ođđasit, vai sihkkarastit ahte givssideapmi lea nohkan.
Go givssiduvvon ohppiin lea ságastallojuvvon, ságastallojuvvo sierra juohke ohppiin, gii lea oassálastán givssideapmái. Dát oahppit gohččojuvvojit ságastallamiidda seamma beaivvi áigge ja juos lea vejolaš, de nu ahte sii eai beasa ságastallat gaskkas gaskaneaset. Ná sii eai sáhte ráhkkanit ja soahpat, makkár veršuvnna muitalit dáhpáhusain. Čielggadanságastallamat leat oanehaččat, dávjá dušše 5-10 minuhta. Ságastallamis deadduhuvvo, ahte givssideapmi lea dieđus, skuvllas dat ii dohkkeuhuvvo ja dat galgá nohkat dalán. Sohppojuvvo ohppiin, mo son rievdada láhttema ja čállojuvvo bajás, maid ságastallamis soahpat.
Oktagaslaš ságastallama maŋŋá ságastallojuvvo ovttas buot givssideddjii. Dán ságastallamis muitaluvvo, masa giige lea čatnašuvvan ja sohppojuvvo čuovvundeaivvadeamis omd. 1-2 vahkku geahčái.
Ovdaskuvlla oahpaheaddji ságastalla oktasaš ságastallama maŋŋá mottiin ohppiin, geat sáhtášedje vejolaččat doarjut givssiduvvon oahppi. Givssiduvvon oahppi ja givssideddjiid fuolaheddjiide váldojuvvo oktavuohta ságastallamiid maŋŋá.
Čuovvunságastallamis ságastallojuvvo vuos givssiduvvon ohppiin ja čielggaduvvo, leago givssideapmi nohkan. Dan maŋŋá deaivvadit givssideddjiid ja dárkistuvvo, leatgo soahpamušat doallan. Givssiduvvon oahppi sáhttá leat dán ságastallamis mielde, juos háliida. Dán muttus givssideapmi galggašii leat nohkan - deaivvadeami ulbmilin lea sihkkarastit, ahte dilli seailu ná boahttevuođasge. Ságastallamis gávnnahit, ahte givssideapmi lea nohkan ja sohppojuvvo, ahte dat ii dáhpáhuva šat.
Álo govviduvvon doaimmat eai veahket, ja dalle galgá leat válmmašvuohta addit iešguđetlágan ráŋggáštusaid. Okta vejolašvuohta lea bovdet fuolaheddjiid ságastallat áššis. Sáhttit maiddái addit eará ráŋggáštusaid (čohkkáma, báhcin eret luohkkátuvrras).
Heađušteami ja veahkaválddi ovddalgihtii eastin ja daidda darváneapmi dáhpáhuvvet seamma láhkai go givssiđeami ovddalgihtii eastin ja dasa darváneapmi.
Nuoraid duhpáhastin ja gárrenávdnasiid geavaheapmi Duhpáhastin lea skuvlla rájiid siste gildojuvvon. Jus oahppi gávnnahallá duhpáhastimin skuvlla áigge, sutnje mearreduvvo skuvllas sierra sohppon ráŋggáštus, mii biddjo girjái, ja áššis almmuhuvvo oahppi fuolaheaddjái.
Ohcejoga gielddas lea jagis 2000 válmmaštallon Ohcejoga gieldda nuoraid gárrenávnnasprográmma. Agivuložiid dahje vuollel 18-jahkásaččaid gárrenávdnasiid geavaheapmái berre darvánit nu árrat go vejolaš eastin dihte vearrát narkotihka geavaheamis čuovvu hehttehusaid.
Maid dahkat, go oahpaheaddji dahje eará bargi bargoveagas eahpiđa, ahte oahppi geavaha gárrenávdnasiid/nárkotihka? 1. Njuolggamus vuohki čilget ášši lea váldit dan ságastallama vuollái oahppiin. Dávjá goitge fuobmášumiide čatnasa eahpesihkkarvuohta ja ságastallama álggaheami eastá ballu gaskavuođaid boatkaneamis. 2.Jus oahpaheaddji dovdá iežas eahpesihkkarin áššis, ferte hállat eahpiđeamis bargoskihpáriin. Jus eanet olbmot leat fuolas oahppis, sohppojuvvu vásttu juohkimis ášši dikšumis. Dillái darvánuvvo dalánaga. Maiddái okto iežas eahpiđeapmi lea doarvái áššái darváneapmái. 3.Gárrenávdnasiid geavaheamis eahpiđuvvon oahppi bovdejuvvo rektora, oahpaheaddji dahje skuvlasestera lusa ságastallat áššis. Sii sáhttet doaibmat dilis bargobárran. Oahppái muitaluvvo rahpasit ja vuđoštallamiin nárkotihka geavaheami eahpiđeamis. 4. Oahppi bivdo muitalit ruovttus vánhemiidda skuvllas ovdan boahtán eahpáđusas ja vejolaš gárrenávnnasiskkadallamiin, nárkotihka dahje eará gárrenávdasiid geavaheamis. Oahppái addo jándor áigi muitalit iežas vánhemiidda, man maŋŋá skuvllas váldo juohke dáhpáhusas oktavuohta vánhemiidda. Vánhemiidda galgá ovtto almmuhit, go mánná lea eahpiđuvvon nárkotihka geavaheamis, vaikko eahpiđeapmi livčče lean áššeheapmi. 5. Go eahpiđeapmi gávnnahuvvo áššálažžan, galgá vánhemiiguin soahpat joatkkabarggus. Vánhemiid sáhttá bovdet hálešit áššis oahppiidfuolahusjovkui, muhto jus sii eai hálit čilget ášši stuorra joavkkus, galgá sidjiide fállat háleštandilálašvuođa muhtun oahpiidfuolahusjoavkku ovddasteaddjiin. Oahppiidfuolahusjoavkkus galgá dalle soahpat olbmos, guhte vástiđa joatkkabarggus bearrašiin. Oahppiidfuolahusjoavkkus čilgejuvvo bearraša veahki/doarjaga dárbu ja ovdal buot dat, mo nuorra beassá luovus nárkotihkaiskkadallamistis. Dán dilis čilgejuvvo vejolaš nárkotihkasillema dahje testema dárbu ovttasbargguin dearvvasvuođaguovddáža doaktáriin. 6. Bearrašiin ráđđádallamis sohppojuvvo dárbbu mieldi joatkkadivššus dearvvasvuođaguovddáža doaktáriin. 7. Nárkotihkkapoliisii váldojuvvo oktavuohta dalán, jus lea eahpádus skuvlla rájáid siste nárkotihka vuovdimis dahje sirdimis. Áššái darváneapmi muitala oahppiide, ahte skuvllas ii dohkkehuvvo nárkotihka geavaheapmi mange hámis.
Dorvvolaš árgabeaivi Skuvllas lea mánáidsuodjalanlága 40 §:s daddjon almmuhangeatnegasvuohta sosiálavirgeoapmahaččaide, jus sii fuobmájit muhtun oahppi leat mánáidsuodjalusa dárbbus. omd. mánáid dearvvasvuođa vára vuollai biddji gárrenávdnasiid geavaheapmi lea eavttuid haga almmuhangeatnegasvuođa vuollásaš ášši.
Skuvlla dorvvolaš árgabeaivi šaddá čuovvovaš doaimmaid bokte: - skuvllas leat ortnetnjuolggadusat ja dat beaividuvvojit dárbbu mielde - skuvllas leat ovttas sohppon doaibmanvuođđojurdagat, mat dieđihuvvojit áššáigullevaččaide - skuvllas lea dorvvolašvuohtaplána, masa gullá ee. gádjunplána. |