Itsemyötätunto uraohjauksessa
Jenni Pelkonen (Jyväskylän yliopisto)

Nykyajan työelämä on hektistä. Työntekijöiltä odotetaan monipuolista osaamista ja sen kehittämistä sekä sitoutumista työhön. Hyvinvointia tukevan työympäristön rakentaminen on työnantajan tehtävä, mutta työntekijä itsekin voi edistää omalta osaltaan hyvinvointiaan esimerkiksi harjoittamalla itsemyötätuntoa. Työelämän vaativuus on herättänyt myös uraohjaajat pohtimaan omien voimavarojensa riittävyyttä sekä heille merkityksellisten työhyvinvointitaitojen osaamista kuten armollisuutta itseään kohtaan. Tässä työpajassa tutustut itsemyötätuntoon käsitteenä, kuulet itsemyötätunnon harjoittamisen tutkituista hyödyistä sekä saat konkreettisia vinkkejä itsemyötätunnon harjoittamiseen. Lisäksi pääset keskustelemaan pienryhmässä itsemyötätunnon merkityksestä uraohjauksessa. Työpaja päättyy itsemyötätuntopainotteiseen mindfulness-harjoitukseen.

Pelkonen_Itsemyötätunto uraohjauksessa.pdf


Dialogitaidot uraohjauksessa
Riikka Michelsson (JAMK)

Huom: Teemaryhmä pidetään vain kerran, klo 10.15–11.30

Vuorovaikutustaidot ovat keskeisimpiä uraohjaajan taitoja. Vuorovaikutustaitojen käsitteen selkeä määrittely näyttäisi kuitenkin olevan haastavaa. Dialogitaidot ja -osaaminen -käsitepari pyrkii tarjoamaan sellaisen viitekehyksen, jonka avulla ottaa vuorovaikutustaidot tarkasteltavaksi. Dialogiosaamisen viitekehys auttaa myös jäsentämään näiden taitojen oppimista. Dialogiosaamisen edistämiseksi on kehitetty erityisiä dialogimenetelmiä. Näitä menetelmiä on hyödynnetty mm. Jamkin ammatillisella opettajakorkeakoululla opinto-ohjaajan ja uraohjauksen erikoistumiskoulutuksissa. Tässä työpajassa harjoittelemme menetelmiä käytännössä sekä keskustelemme yhdessä niiden merkityksestä (ura)ohjaustyössä.

Michelsson_Dialogitaidot uraohjauksessa.pdf

Kansainvälisyysosaaminen uraohjaajan taitona
Emma Aalto (Euroguidance) ja Seija Koskela (JAMK)

Kansainvälisen osaamisen merkitys kaikenlaisissa työtehtävissä kasvaa jatkuvasti. Se on olennainen työelämätaito ja tärkeä osa jatkuvaa oppimista. Osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen tarvitaan tukea ja ohjausta. Kansainvälisyysohjaus kuuluu jokaisen ohjaustyötä tekevän perustaitoihin.  

Kansainvälistä osaamista kertyy kansainvälisissä kokemuksissa kotimaassa, ulkomailla tai virtuaalisesti. Kansainvälisyys osaamisena muodostuu tiedoista, taidoista ja tahdosta, joiden avulla pystymme toimimaan demokraattisesti, vastuullisena ja aktiivisena osana paikallista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia yhteisöä. Kyse on myös arvoissa ja asenteissa tapahtuvasta muutoksesta. Kansainväliset kokemukset vahvistavat muun muassa yhteistyötaitoja ja erilaisten toimintatapojen ymmärrystä.  

Teemaryhmässämme keskustelemme kansainvälisyysosaamisen vahvistamisesta: miten me uraohjaajina voimme tukea ja rohkaista eri ikäisiä ohjattaviamme kansainvälisyyteen ja kansainvälistymiseen sekä olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen. Käymme myös läpi, millaisia työkaluja meillä siihen on.

Aalto_Koskela_Kansainvälisyysosaaminen uraohjaajan taitona.pdf

Ohjausalan osaamiskuvausten työpaja
Helena Kasurinen, Raimo Vuorinen ja Jaana Kettunen 

Millaista osaamista ohjausalan työtehtävissä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Kansallinen ohjaustyön ydin- ja osaamiskuvausten selvitys ja yhteiskehittämisprosessi toteutetaan Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen koordinoimaa elinikäisen ohjauksen valtakunnallisista kehittämishankekokonaisuutta.

Osana hanketta laaditaan laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kuvaukset kansallisista ohjausalan ammattilaisten ydin- ja erikoisosaamisista. Ohjausosaamisella tarkoitetaan niitä tietoja, taitoja, osaamista ja asenteita, joita elinikäisen ohjauksen eri tehtävissä tarvitaan. Ydinosaaminen käsittää yleisiä osaamisvaatimuksia, kun taas erityisosaamiset painottuvat tietynlaisiin ohjaustehtäviin.

Yhteiskehittäminen toteutetaan työpajamuotoisesti. Uraohjauspäivien työpajoissa pääset pohtimaan muiden ohjausalan ammattilaisten kanssa, millaista osaamista ohjausalan työtehtävissä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa sekä työstämään yhdessä kehkeytyviä osaamiskuvauksia. 


Koira-avusteinen uraohjaus
Katja Hakala (Turun yliopisto)

Huom: Teemaryhmä pidetään vain kerran, klo 12.30–13.45

Mitä koira-avusteisuus tuo yksilö- tai ryhmäuraohjaukseen? Miten koiran läsnäolo vahvistaa ohjausvuorovaikutusta ja asiakkaan toimijuutta?

Työpajan teemana on ammatillisesti toteutettu koira-avusteinen ohjaustyöskentely. Koira-avusteisuuden on havaittu vaikuttavan merkittävästi työskentelyilmapiiriin, luottamuksen syntymiseen sekä toimijuuden vahvistumiseen. Lisäksi se vahvistaa toimijuutta ja ohjausvuorovaikutusta yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Työpajassa käsitellään mm. ihmisen ja koiran välisen vuorovaikutuksen ainutlaatuisia ja tyypillisiä piirteitä sekä koiran vaikutusta ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Koira-avusteisuus on osa eläinavusteista hyvinvoinnin ja kasvatuksen ammattilaistyötä, jonka tarkoituksena on edistää ihmisen fyysistä, sosiaalista, emotionaalista sekä kognitiivista hyvinvointia yksilö- tai ryhmätyössä. Työparina toimivan eläimen on oltava soveltuva ja ohjaajan eläinavusteisen tutkinnon suorittanut oman toimialansa ammattilainen, jolla on taito tulkita koiransa ja asiakkaiden toimintaa edistäen näiden myönteistä keskinäistä vuorovaikutusta. 

Ikäheimo, K., & Järvi, T. (2020). Koira koulutyössä – toimintaa ja teoriaa eläinavusteisuudesta. 

Uraohjaus ja ekologinen jälleenrakentaminen
Sara Peltola (Jyväskylän yliopisto) ja Heini Hult-Miekkavaara (Helsingin yliopisto)

Ekologisella jälleenrakennuksella, eli luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavilla, yhteiskuntaa muovaavilla toimenpiteillä on yhä palavampi kiire (Sitra 2023). Tässä työpajassa pohdimme yhdessä, mikä on uraohjauksen ja uraohjaajien rooli osana ekologista jälleenrakentamista. Mitä osaamista ohjausalan asiantuntijoina tarvitsemme ja mitä meillä jo on? Millaisia eettisiä kysymyksiä uraohjaukseen ekologisen jälleenrakentamisen aikana liittyy? Voiko uraohjaus olla myös ympäristökasvatuksen tila?

Saat mukaasi uusia ajatuksia ja avauksia sekä tutkimustyöhön että uraohjauksen kehittämiseen. Työryhmä on osallistava, ja sisältää alustuksen lisäksi runsaasti pienryhmäkeskustelua. Osallistujilta ei edellytetä aikaisempaa osaamista tai kokemusta ao. teemoista.

Verkkovuorovaikutus ja yhteisöllisyys puhututtavat oppilaitoksissa
Hanna Laitinen (Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu)

Huom: Teemaryhmä pidetään vain kerran, klo 12.30–13.45

Sujuvien ammatillisten vuorovaikutustaitojen merkitys näyttää lisääntyvän entisestään, kun työskentely on siirtynyt digitaalisiin ympäristöihin. Spontaanit kohtaamiset luokkahuoneista ja toimistoista ovat suurelta osin siirtyneet verkkoon. Tämä muutos on tuonut mukanaan uudenlaisia haasteita vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyden tunteen muodostumiseen. Etä- ja hybridiohjauksen ja -työn lisäännyttyä opetusalan organisaatioissa kokemus kuulumisesta työyhteisöön tai monipaikkaiseen työorganisaatioon on muuttunut.

Tässä työpajassa tarkastelemme millaisia näkökulmia verkkovuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen nousi esille, kun valmensimme 10 ammattioppilaitoksen henkilökuntaa (n=59). Valmennus toteutettiin ”Vuorovaikutus verkossa – hyvinvointia oppilaitokseen (HyPe)” -kehittämis- ja tutkimushankkeessa, joka on osa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttamaa Pedagoginen hyvinvointi (HyPe) – työhyvinvoinnin ja tuottavuuden risteyksessä -projektia.

Tuomme esiin alustavia tuloksia toteuttamastamme verkkokyselystä ja ryhmähaastattelusta. Pysähdymme miettimään sitä millaisia muutoksia verkossa toimiminen tuo vuorovaikutukseen ja miten voisimme niitä itse kukin parantaa ja siten tukea työyhteisöön kuulumisen tunnetta.

Laitinen_Verkkovuorovaikutus ja yhteisöllisyys oppilaitoksissa.pdf