Oppiaineen tehtävä:

Kuvataide on monipuolinen oppiaine, joka kehittää monia erilaisia taitoja. Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden omat kokemukset, mielikuvitus ja kokeileminen luovat perustan opetukselle. Kuvataiteen opetus kehittää kykyä ymmärtää taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Opetus tukee kriittisen ajattelun ja luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä.

Taiteelle ominainen työskentely harjaannuttaa kokemukselliseen, moniaistiseen ja toiminnalliseen oppimiseen. Oppilaita ohjataan käyttämään monipuolisesti erilaisia välineitä, materiaaleja ja ilmaisun keinoja.

Oppimisen tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7-luokalla:

Kuvataiteen oppimisen tavoitteita lähestytään oppilaiden omiin ja ympäristön kuvakuvakulttuureihin perehtymällä sekä taiteen maailmoja tutkimalla. Sisältöalueet ovat toisiaan täydentäviä ja opetuksessa tarkastellaan myös niiden välisiä suhteita.

S1 Omat kuvakulttuurit:

Oppimisen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä omaan elinympäristöön sekä yhteiskuntaan vaikuttamisen kannalta.

S2 Ympäristön kuvakulttuurit:

Oppimisen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä ja mediakulttuureista. Sisältöjen valinnalla kehitetään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.

S3 Taiteen maailmat:

Opetukset valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa toteutetusta kuvataiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana.

Laaja-alainen osaaminen kuvataiteessa 7-luokalla:

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittämismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään.

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen:

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Kuvataiteessa oppilaat oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. Oppilas tiedostaa taiteentekemiselle ominaisen prosessinomaisen työskentelytavan, jonka kautta oppii tunnistamaan henkilökohtaisia vahuuksiaan ja voimavarojaan niin yksin kuin ryhmässä.

Opettajan tehtävä on rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan avoimia uusille ratkaisuille. Tämän mahdollistavat kuvataiteen monipuoliset työtavat, erilaiset materiaalit ja tekniikat. Jokaisella on mahdollisuus löytää omat vahvuutensa kokeilemisen kautta. Oppilaita rohkaistaan myös hakemaan uutta tietoa ja tutustumaan erilaisiin näkemyksiin sekä keskustelemaan keskenään. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. Taiteellinen työskentely kehittää ajattelua ja luovaa ongelmanratkaisua sekä erilaisten kokonaisuuksien hahmottamista.

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu:

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. He saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä sekä omalta osaltaan luoda uusiutuvaa kulttuuriperintöä. Koulutyöhön sisällytetään runsaasti mahdollisuuksia tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot:

Kestävä elämäntapa huomioidaan kuvataiteen tunneilla esimerkiksi työvälineistä ja ympäristöstä huolehtimisena. Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan niin omaan kuin toisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Tämän takaavat hyvä työrauha ja työturvallisuudesta huolehtiminen. Kuvataiteessa opitaan myös ajanhallintaan liittyviä taitoja. Arjen taitoihin kuuluu myös muiden ihmisten huomioonottaminen.

L4 Monilukutaito:

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien ja kuvien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Kuvataiteen tekstit voivat olla yhdistelmä sanallisia, kuvallisia, auditiivisia ja numeerisia tuotoksia. Kuvataiteen teksteihin kuuluu monimuotoisuus, joka tukee myös oppilaan ymmärrystä monilukutaidon merkityksestä. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilas voi harjoittaa taitojaan sekä perinteisessä, että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Tämän mahdollistavat muun muassa rikas tekstiympäristö sekä oppiaineiden välinen ja muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö.

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen:

Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti, tiedonhallinnassa sekä tutkivassa luovassa työskentelyssä. Kuvataiteessa tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään yhtenä välineenä, joka mahdollistaa omien ajatuksien ja ideoiden toteuttamisen ja esittämisen.

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys:

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen seurauksena. Kuvataidetuntien työskentely kehittää myös työelämässä tarvittavia taitoja kuten vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta, pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisesti ja etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan.

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen:

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja.

Kuvataiteen oppimisympäristöt ja työtavat:

Tavoitteena on tarjota oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen. Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri. Kuvataiteen työskentelylle ominaista on taiteen tekemisen prosessin tutkiskeleminen ja sitä kautta omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen. Oppilas toimii aktiivisena toimijana. Taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja kokemuksellista. Mahdollisuuksien mukaan pyritään tekemään yhteistyötä Ulvilan yhteisöjen, yhdistyksien ja organisaatioiden kanssa.

Ohjaus, tuki ja eriyttäminen:

Tavoitteena ohjauksen, eriyttämisen ja tuen järjestämisessä on oppilaiden sosiaalisten, psyykkisten ja motoristen lähtökohtien ja taitojen huomioon ottaminen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset ohjauksen tarpeet. Opetusta eriytetään esimerkiksi ilmaisukeinojen, työtapojen ja oppimisympäristöjen valinnoilla. Oppilaat voivat hyödyntää vahvuuksiaan, soveltaa erilaisia työtapoja ja käyttää vaihtoehtoisia lähestymistapoja.

Oppilaan oppimisen arviointi:

Oppimisen arviointi on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaiden yksilöllisen edistymisen huomioivaa. Arviointi perustuu muun muassa työskentelyprosessin ja lopputuloksen kokonaisuuden välisen suhteen arvottamiseen. Arvioinnilla tuetaan kuvan tuottamisen ja tulkinnan taitojen, taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuntemuksen, pitkäjänteisten työtapojen sekä itsearviointitaitojen kehittymistä. Arvioinnilla ohjataan omien ajatusten ilmaisemiseen ja toisten näkemysten arvostamiseen.

Ulvilan kaupungissa päättöarviointi sijoittuu seitsemännen luokan kevääseen, jolloin kuvataiteen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvosanan muodostumisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit ja ohjeet.

 

7 VUOSILUOKILLA 2 VUOSIVIIKKOTUNTIA

Opetuksen tavoitteet	Laaja-alainen osaaminen	Oppimisen sisällöt
Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu
T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä	L1, L3, L4, L5	Eri aikoina tehtyjen kuvien ja erilaisten ympäristöjen tarkastelua. Havaintojen pohjalta omien teosten luonnostelu ja toteutus. Kokonaisuuden hahmottaminen.
T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan omista ja muiden havainnoista ja ajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään	L2, L4, L5, L6	Valitaan tutkiskeluun monipuolisesti erilaisia kuvia, eri ajoilta, kulttuureista ja mediasta. Kannustetaan ilmaisemaan omaa mielipidettään sanallisesti ja kuvallisesti.
T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä	L2, L3, L4, L5	Erilaiset materiaalit ja tekniikat. Mahdollisuuksien mukaan eri ympäristöissä Mahdollisuuksien mukaan opetuksen rinnalle otetaan erinäisiin projekteihin ja hankkeisiin osallistuminen.
Kuvallinen tuottaminen
T4 ohjata oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan	L2, L3, L5, L6	Monipuoliset materiaali/tekniikkavalinnat. Kuvanrakentamisen perusasiat (sommittelu, värioppi, valo/varjo, kuvan rytmi ym.), joiden pohjalta syvennetään ja sovelletaan. Pitkäjänteinen työskentely, työskentelyprosessi.
T5 ohjata oppilasta tutkivaan lähestymistapaan itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä	L1, L2, L3, L5	Piirtäminen, maalaaminen, veistäminen. Itsenäinen työskentely, parityöskentely, ryhmätyöt. Vuorovaikutus.
T6 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan	L1, L2, L4, L7	Taidehistoria ja poliittinen taide. Median kuvat, vaikuttaminen, erilaiset taidekäsitykset.
Visuaalisen kulttuurin tulkinta
T7 ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä	L1, L4, L5, L6	Kuvatulkinnan menetelmät, kuvan rakenteellinen ja sisällöllinen analysoiminen, oma versio tulkitun kuvan pohjalta.
T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista	L2, L3, L6, L7	Kultakauden ajan taiteen merkitys suomalaisten identiteetin muokkaajana, suomalaisen kulttuurin symbolit.
T9 innostaa oppilasta soveltamaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kuvallisessa tuottamisessaan	L1, L2, L5, L6	Tutustutaan taidehistoriallisesti merkittäviin teoksiin ja otetaan vaikutteita taidesuuntauksista.
Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen
T10 ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin	L3, L4, L6, L7	Tutkitaan ja tulkitaan erilaisia ilmiöitä. Eettinen pohdinta. Suomalaisuuden arvot ja mahdolliset stereotypiat pohdinnassa.
T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys sekä vaikuttamaan kuvien avulla	L1, L2, L4, L7	Työrauhasta ja työympäristön siisteydestä huolehtiminen. Materiaalitietous, työvälineet. Monikulttuurisuus, esimerkkejä muiden kulttuurien kuvataiteesta. Suomalainen kuvataide/länsimaalainen taidehistoria.