Näkökulmia tehtäviin ja kuviin

Kuvatehtävä: Eteläafrikkalainen pilakuva globalisaatiosta. Miten maapalloa ahdistavat uhkat
liittyvät keskinäisriippuvuuteen?

• Maapallon uhkaavat seikat, kuten maapallon lämpeneminen, terrorismi, ydinuhka, AIDS,
työttömyys ja taloudellinen taantuma ovatongelmia, joita ei ilman kansainvälistä
yhteistyötä saada ratkaistua.
• Pilakuvassa maapallo hikoilee, kun se yrittää estää maapalloa uhkaavia ongelmia
kaatumasta päälleen. Uhkat on kuvattu isoiksi
• Tilanne on uhkaava,kalliokieleke murenee jo kivipaasien painosta.
• Maapallo on putoamassa kallion kielekkeeltä. Se katsoo jo hädissään alas.
• Kuva symboloi sitä, kuinka maapallo ei enää kauaa kestä, jos maapalloa uhkaavia
ongelmia ei pian saada pysäytettyä.

Tehtävä 1
Erittele, mitkä ovat kansainvälisen politiikan suuret linjat 1800-luvulta 2000-luvulle.
• 1800-luku oli Eurooppa-keskeinen ja melko rauhanomainen ajanjakso. Johtavat
suurvallat olivat eurooppalaisia.
• Kansainväliseen politiikkaan on tullut rauhaa turvaamaan globaaleja järjestöjä kuten
Kansainliitto ja YK.
• USA on ollut toisen maailmansodan jälkeen voimakkain poliittinen toimija maailmassa.
• Euroopan keskeinen rooli maailmanpolitiikan näyttämönä ja toimijana on heikentynyt.
• Yksittäisten kansallisvaltioiden politiikasta on siirrytty liittojen ja globaalin yhteistyöhön.
• Myös ongelmista on tullut maailmanlaajuisia

Tehtävä 2
Mitä tarkoittaa keskinäisriippuvuus? (interdependence, interexistence)
• Se tarkoittaa maailman valtioiden riippuvuutta toisistaan.



Tehtävä 3
Mitkä asiat vahvistavat ja heikentävät valtioiden keskinäisriippuvuutta

Vahvistavat:
• Globalisaation kiihtyminen on näkynyt etenkin taloudessa. Markkinat ovat
kansainväliset ja taloussuhdanteet leviävät maasta toiseen.
• Globaalit ongelmat lisäävät keskinäisriippuvuutta, sillä niiden torjuminen on kaikkien
etu eikä kukaan pysty torjumaan ongelmia yksin (ilmastonmuutos, köyhyys, terrorismi
ym.).

Heikentävät:
• Nationalismin suosion kasvu ja kansallisvaltioiden oman edun tavoittelu kääntävät
huomion pois siitä, että todellisuudessa maat ovat riippuvaisia toisistaan.
• Maapallon ongelmat eivät heikennä keskinäisriippuvuutta, mutta lisäävät nationalismia.
Esimerkiksi pakolaisuus ei vähennä keskinäisriippuvuutta, mutta se kasvattaa
kansallismielisyyttä ja ajaa valtiot suojelemaan omia etujaan.

Tehtävä 4
Tee vertailu kovasta ja pehmeästä vallasta.
keinot:
• kova valta: pakottaminen, voimakeinot, aseiden uhka tai käyttäminen, taloudellinen
rankaisu (pakotteet, tullit ym.)
• pehmeä valta: suostuttelu, positiivisten mielikuvien luominen, diplomatia, neuvottelu
ketkä käyttävät:
• kovaa valtaa käyttävät realistista ulkopolitiikkaa toteuttavat maat
• pehmeää valtaa käyttävät kaikki maat

Tehtävä 5
Perustele väite: mielikuvat ovat tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa.
• Vastustajan mustamaalaaminen on yleistynyt 2000-luvulla sosiaalisen median myötä.
Informaatiovaikuttamisella pyritään heikentämään vastapuolen asemaa ja edistämään
omia tavoitteita.
• Erityisesti suurvallat käyttävät paljon informaatiovaikuttamista, koska niillä on siihen
resursseja.

Tehtävä 6
Mitä eroa on seuraavilla käsitteillä:
a) poliittinen terrorismi
b) uskonnollinen terrorismi
c) valtioterrorismi?
• Terrorismilla pyritään saavuttamaan väkivaltaisin keinoin omat tavoitteet, saamaan
niille huomiota, heikentämään vastapuoleksi katsotun asemaa ja pelottaa ja säikäyttää
sitä.
• Käsitteet kertovat siitä, kuka harjoittaa terrorismia tai miksi sitä harjoitetaan.
• Poliittisessa terrorismissa kyse on poliittisesta motiivista. Terrorin tekijä voi olla
yksilö, järjestö tai valtio.
• Uskonnollisessa terrorismissa kyse on uskonnollisesta motiivista. Myös tässä
tapauksessa terrorin tekijä voi olla yksilö, järjestö tai valtio.
• Valtioterrorismi-käsite ei kerro terrorin syytä, vaan sen, että terroria harjoittaa
valtio. Se voi olla terroria omia kansalaisia kohtaan tai suuntautua rajojen
ulkopuolelle, esim. salamurhat. Erona yksittäisten ihmisten tai järjestöjen
terroritoimintaan on se, että toiminnalla on valtion ylimmän poliittisen johdon
hyväksyntä

Tehtävä 7
Miten järjestöt ja yritykset yrittävät ylläpitää rauhaa maailmassa?
• Globalisaatio on vähentänyt yksittäisten valtioiden merkitystä rauhan ylläpitämisessä ja
vastaavasti lisännyt erilaisten kansainvälisten järjestöjen vaikutusvaltaa.
• YK pyrkii vähentämään köyhyyttä, lisäämään tasa-arvoa ja parantamaan naisten
asemaa. Nämä asiat edistävät taloudellista hyvinvointia ja vähentävät konflikteja.
• EU on syntynyt rauhan ylläpitämiseksi ja se ajaa näkyvästi rauhan ja ihmisoikeuksien
asiaa.
• Etyj pyrkii ehkäisemään konflikteja yhteistyöllä. Se toimii kriisiherkillä alueilla ja edistää
demokratiaa valvomalla vaaleja eri maissa.
• Haagin Kansainvälinen rikostuomioistuin tuomitsee sotarikoksiin syyllistyneitä, mikä
saattaa ennalta vähentää raakuuksia.
• Valtioista riippumattomien järjestöjen merkitys rauhan säilyttämisessä (NGO) on sekin
kasvanut. Esim. Amnesty International ja Punainen Risti pyrkivät edistämään
ihmisoikeuksien toteuttamista.
• Kriisit ja konfliktit haittaavat tuotantoa ja kauppaa, joten yritykset pyrkivät osaltaan
ylläpitämään rauhaa. Niiden panos infrastruktuurin rakentamisessa voi ehkäistä
ongelmia ja ne tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Tehtävä 8
Tutki sivustoa softpower30.com, joka listaa valtioita paremmuusjärjestykseen pehmeän vallan
käytössä.
a) Mikä valtio on rankattu ykköseksi ja mitkä mainitaan sen vahvuuksiksi?
• opiskelijan oma vastaus
b) Mikä valtio on rankattu viimeiseksi ja mitkä lasketaan sen heikkouksiksi?
• opiskelijan oma vastaus

Tehtävä 9
Kuuntele ainakin ensimmäiset 10 minuuttia The Ulkopolistin podcastia ”Mitä scifi kertoo
kansainvälisestä politiikasta”.
a) Mitä globaaleja ongelmia eri scifielokuvissa ja -sarjoissa on nostettu esiin?
• ilmastonmuutos, eriarvoisuus maailmassa sekä teknologiaan liittyvät uhat
b) Miksi scifi on asiantuntijoiden mukaan sopiva ympäristö käsitellä nykyajan vaikeita ilmiöitä?
• Niitä voidaan käsitellä ja tutkia neutraalissa ympäristössä, jossa ei ole kansainväliseen
politiikkaan liittyviä asetelmia. Silti voidaan käsitellä nykyajan kansainvälisen politiikan
ilmiöitä.