5. Tehtävien ratkaisuja
21. Kansainvälinen politiikka muutoksessa
Näkökulmia tehtäviin ja kuviin
Kuvatehtävä: Eteläafrikkalainen pilakuva globalisaatiosta. Miten maapalloa ahdistavat uhkat
liittyvät keskinäisriippuvuuteen?
• Maapallon uhkaavat seikat, kuten maapallon lämpeneminen, terrorismi, ydinuhka, AIDS,
työttömyys ja taloudellinen taantuma ovatongelmia, joita ei ilman kansainvälistä
yhteistyötä saada ratkaistua.
• Pilakuvassa maapallo hikoilee, kun se yrittää estää maapalloa uhkaavia ongelmia
kaatumasta päälleen. Uhkat on kuvattu isoiksi
• Tilanne on uhkaava,kalliokieleke murenee jo kivipaasien painosta.
• Maapallo on putoamassa kallion kielekkeeltä. Se katsoo jo hädissään alas.
• Kuva symboloi sitä, kuinka maapallo ei enää kauaa kestä, jos maapalloa uhkaavia
ongelmia ei pian saada pysäytettyä.
Tehtävä 1
Erittele, mitkä ovat kansainvälisen politiikan suuret linjat 1800-luvulta 2000-luvulle.
• 1800-luku oli Eurooppa-keskeinen ja melko rauhanomainen ajanjakso. Johtavat
suurvallat olivat eurooppalaisia.
• Kansainväliseen politiikkaan on tullut rauhaa turvaamaan globaaleja järjestöjä kuten
Kansainliitto ja YK.
• USA on ollut toisen maailmansodan jälkeen voimakkain poliittinen toimija maailmassa.
• Euroopan keskeinen rooli maailmanpolitiikan näyttämönä ja toimijana on heikentynyt.
• Yksittäisten kansallisvaltioiden politiikasta on siirrytty liittojen ja globaalin yhteistyöhön.
• Myös ongelmista on tullut maailmanlaajuisia
Tehtävä 2
Mitä tarkoittaa keskinäisriippuvuus? (interdependence, interexistence)
• Se tarkoittaa maailman valtioiden riippuvuutta toisistaan.
Tehtävä 3
Mitkä asiat vahvistavat ja heikentävät valtioiden keskinäisriippuvuutta
Vahvistavat:
• Globalisaation kiihtyminen on näkynyt etenkin taloudessa. Markkinat ovat
kansainväliset ja taloussuhdanteet leviävät maasta toiseen.
• Globaalit ongelmat lisäävät keskinäisriippuvuutta, sillä niiden torjuminen on kaikkien
etu eikä kukaan pysty torjumaan ongelmia yksin (ilmastonmuutos, köyhyys, terrorismi
ym.).
Heikentävät:
• Nationalismin suosion kasvu ja kansallisvaltioiden oman edun tavoittelu kääntävät
huomion pois siitä, että todellisuudessa maat ovat riippuvaisia toisistaan.
• Maapallon ongelmat eivät heikennä keskinäisriippuvuutta, mutta lisäävät nationalismia.
Esimerkiksi pakolaisuus ei vähennä keskinäisriippuvuutta, mutta se kasvattaa
kansallismielisyyttä ja ajaa valtiot suojelemaan omia etujaan.
Tehtävä 4
Tee vertailu kovasta ja pehmeästä vallasta.
keinot:
• kova valta: pakottaminen, voimakeinot, aseiden uhka tai käyttäminen, taloudellinen
rankaisu (pakotteet, tullit ym.)
• pehmeä valta: suostuttelu, positiivisten mielikuvien luominen, diplomatia, neuvottelu
ketkä käyttävät:
• kovaa valtaa käyttävät realistista ulkopolitiikkaa toteuttavat maat
• pehmeää valtaa käyttävät kaikki maat
Tehtävä 5
Perustele väite: mielikuvat ovat tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa.
• Vastustajan mustamaalaaminen on yleistynyt 2000-luvulla sosiaalisen median myötä.
Informaatiovaikuttamisella pyritään heikentämään vastapuolen asemaa ja edistämään
omia tavoitteita.
• Erityisesti suurvallat käyttävät paljon informaatiovaikuttamista, koska niillä on siihen
resursseja.
Tehtävä 6
Mitä eroa on seuraavilla käsitteillä:
a) poliittinen terrorismi
b) uskonnollinen terrorismi
c) valtioterrorismi?
• Terrorismilla pyritään saavuttamaan väkivaltaisin keinoin omat tavoitteet, saamaan
niille huomiota, heikentämään vastapuoleksi katsotun asemaa ja pelottaa ja säikäyttää
sitä.
• Käsitteet kertovat siitä, kuka harjoittaa terrorismia tai miksi sitä harjoitetaan.
• Poliittisessa terrorismissa kyse on poliittisesta motiivista. Terrorin tekijä voi olla
yksilö, järjestö tai valtio.
• Uskonnollisessa terrorismissa kyse on uskonnollisesta motiivista. Myös tässä
tapauksessa terrorin tekijä voi olla yksilö, järjestö tai valtio.
• Valtioterrorismi-käsite ei kerro terrorin syytä, vaan sen, että terroria harjoittaa
valtio. Se voi olla terroria omia kansalaisia kohtaan tai suuntautua rajojen
ulkopuolelle, esim. salamurhat. Erona yksittäisten ihmisten tai järjestöjen
terroritoimintaan on se, että toiminnalla on valtion ylimmän poliittisen johdon
hyväksyntä
Tehtävä 7
Miten järjestöt ja yritykset yrittävät ylläpitää rauhaa maailmassa?
• Globalisaatio on vähentänyt yksittäisten valtioiden merkitystä rauhan ylläpitämisessä ja
vastaavasti lisännyt erilaisten kansainvälisten järjestöjen vaikutusvaltaa.
• YK pyrkii vähentämään köyhyyttä, lisäämään tasa-arvoa ja parantamaan naisten
asemaa. Nämä asiat edistävät taloudellista hyvinvointia ja vähentävät konflikteja.
• EU on syntynyt rauhan ylläpitämiseksi ja se ajaa näkyvästi rauhan ja ihmisoikeuksien
asiaa.
• Etyj pyrkii ehkäisemään konflikteja yhteistyöllä. Se toimii kriisiherkillä alueilla ja edistää
demokratiaa valvomalla vaaleja eri maissa.
• Haagin Kansainvälinen rikostuomioistuin tuomitsee sotarikoksiin syyllistyneitä, mikä
saattaa ennalta vähentää raakuuksia.
• Valtioista riippumattomien järjestöjen merkitys rauhan säilyttämisessä (NGO) on sekin
kasvanut. Esim. Amnesty International ja Punainen Risti pyrkivät edistämään
ihmisoikeuksien toteuttamista.
• Kriisit ja konfliktit haittaavat tuotantoa ja kauppaa, joten yritykset pyrkivät osaltaan
ylläpitämään rauhaa. Niiden panos infrastruktuurin rakentamisessa voi ehkäistä
ongelmia ja ne tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Tehtävä 8
Tutki sivustoa softpower30.com, joka listaa valtioita paremmuusjärjestykseen pehmeän vallan
käytössä.
a) Mikä valtio on rankattu ykköseksi ja mitkä mainitaan sen vahvuuksiksi?
• opiskelijan oma vastaus
b) Mikä valtio on rankattu viimeiseksi ja mitkä lasketaan sen heikkouksiksi?
• opiskelijan oma vastaus
Tehtävä 9
Kuuntele ainakin ensimmäiset 10 minuuttia The Ulkopolistin podcastia ”Mitä scifi kertoo
kansainvälisestä politiikasta”.
a) Mitä globaaleja ongelmia eri scifielokuvissa ja -sarjoissa on nostettu esiin?
• ilmastonmuutos, eriarvoisuus maailmassa sekä teknologiaan liittyvät uhat
b) Miksi scifi on asiantuntijoiden mukaan sopiva ympäristö käsitellä nykyajan vaikeita ilmiöitä?
• Niitä voidaan käsitellä ja tutkia neutraalissa ympäristössä, jossa ei ole kansainväliseen
politiikkaan liittyviä asetelmia. Silti voidaan käsitellä nykyajan kansainvälisen politiikan
ilmiöitä.
Kuvatehtävä: Eteläafrikkalainen pilakuva globalisaatiosta. Miten maapalloa ahdistavat uhkat
liittyvät keskinäisriippuvuuteen?
• Maapallon uhkaavat seikat, kuten maapallon lämpeneminen, terrorismi, ydinuhka, AIDS,
työttömyys ja taloudellinen taantuma ovatongelmia, joita ei ilman kansainvälistä
yhteistyötä saada ratkaistua.
• Pilakuvassa maapallo hikoilee, kun se yrittää estää maapalloa uhkaavia ongelmia
kaatumasta päälleen. Uhkat on kuvattu isoiksi
• Tilanne on uhkaava,kalliokieleke murenee jo kivipaasien painosta.
• Maapallo on putoamassa kallion kielekkeeltä. Se katsoo jo hädissään alas.
• Kuva symboloi sitä, kuinka maapallo ei enää kauaa kestä, jos maapalloa uhkaavia
ongelmia ei pian saada pysäytettyä.
Tehtävä 1
Erittele, mitkä ovat kansainvälisen politiikan suuret linjat 1800-luvulta 2000-luvulle.
• 1800-luku oli Eurooppa-keskeinen ja melko rauhanomainen ajanjakso. Johtavat
suurvallat olivat eurooppalaisia.
• Kansainväliseen politiikkaan on tullut rauhaa turvaamaan globaaleja järjestöjä kuten
Kansainliitto ja YK.
• USA on ollut toisen maailmansodan jälkeen voimakkain poliittinen toimija maailmassa.
• Euroopan keskeinen rooli maailmanpolitiikan näyttämönä ja toimijana on heikentynyt.
• Yksittäisten kansallisvaltioiden politiikasta on siirrytty liittojen ja globaalin yhteistyöhön.
• Myös ongelmista on tullut maailmanlaajuisia
Tehtävä 2
Mitä tarkoittaa keskinäisriippuvuus? (interdependence, interexistence)
• Se tarkoittaa maailman valtioiden riippuvuutta toisistaan.
Tehtävä 3
Mitkä asiat vahvistavat ja heikentävät valtioiden keskinäisriippuvuutta
Vahvistavat:
• Globalisaation kiihtyminen on näkynyt etenkin taloudessa. Markkinat ovat
kansainväliset ja taloussuhdanteet leviävät maasta toiseen.
• Globaalit ongelmat lisäävät keskinäisriippuvuutta, sillä niiden torjuminen on kaikkien
etu eikä kukaan pysty torjumaan ongelmia yksin (ilmastonmuutos, köyhyys, terrorismi
ym.).
Heikentävät:
• Nationalismin suosion kasvu ja kansallisvaltioiden oman edun tavoittelu kääntävät
huomion pois siitä, että todellisuudessa maat ovat riippuvaisia toisistaan.
• Maapallon ongelmat eivät heikennä keskinäisriippuvuutta, mutta lisäävät nationalismia.
Esimerkiksi pakolaisuus ei vähennä keskinäisriippuvuutta, mutta se kasvattaa
kansallismielisyyttä ja ajaa valtiot suojelemaan omia etujaan.
Tehtävä 4
Tee vertailu kovasta ja pehmeästä vallasta.
keinot:
• kova valta: pakottaminen, voimakeinot, aseiden uhka tai käyttäminen, taloudellinen
rankaisu (pakotteet, tullit ym.)
• pehmeä valta: suostuttelu, positiivisten mielikuvien luominen, diplomatia, neuvottelu
ketkä käyttävät:
• kovaa valtaa käyttävät realistista ulkopolitiikkaa toteuttavat maat
• pehmeää valtaa käyttävät kaikki maat
Tehtävä 5
Perustele väite: mielikuvat ovat tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa.
• Vastustajan mustamaalaaminen on yleistynyt 2000-luvulla sosiaalisen median myötä.
Informaatiovaikuttamisella pyritään heikentämään vastapuolen asemaa ja edistämään
omia tavoitteita.
• Erityisesti suurvallat käyttävät paljon informaatiovaikuttamista, koska niillä on siihen
resursseja.
Tehtävä 6
Mitä eroa on seuraavilla käsitteillä:
a) poliittinen terrorismi
b) uskonnollinen terrorismi
c) valtioterrorismi?
• Terrorismilla pyritään saavuttamaan väkivaltaisin keinoin omat tavoitteet, saamaan
niille huomiota, heikentämään vastapuoleksi katsotun asemaa ja pelottaa ja säikäyttää
sitä.
• Käsitteet kertovat siitä, kuka harjoittaa terrorismia tai miksi sitä harjoitetaan.
• Poliittisessa terrorismissa kyse on poliittisesta motiivista. Terrorin tekijä voi olla
yksilö, järjestö tai valtio.
• Uskonnollisessa terrorismissa kyse on uskonnollisesta motiivista. Myös tässä
tapauksessa terrorin tekijä voi olla yksilö, järjestö tai valtio.
• Valtioterrorismi-käsite ei kerro terrorin syytä, vaan sen, että terroria harjoittaa
valtio. Se voi olla terroria omia kansalaisia kohtaan tai suuntautua rajojen
ulkopuolelle, esim. salamurhat. Erona yksittäisten ihmisten tai järjestöjen
terroritoimintaan on se, että toiminnalla on valtion ylimmän poliittisen johdon
hyväksyntä
Tehtävä 7
Miten järjestöt ja yritykset yrittävät ylläpitää rauhaa maailmassa?
• Globalisaatio on vähentänyt yksittäisten valtioiden merkitystä rauhan ylläpitämisessä ja
vastaavasti lisännyt erilaisten kansainvälisten järjestöjen vaikutusvaltaa.
• YK pyrkii vähentämään köyhyyttä, lisäämään tasa-arvoa ja parantamaan naisten
asemaa. Nämä asiat edistävät taloudellista hyvinvointia ja vähentävät konflikteja.
• EU on syntynyt rauhan ylläpitämiseksi ja se ajaa näkyvästi rauhan ja ihmisoikeuksien
asiaa.
• Etyj pyrkii ehkäisemään konflikteja yhteistyöllä. Se toimii kriisiherkillä alueilla ja edistää
demokratiaa valvomalla vaaleja eri maissa.
• Haagin Kansainvälinen rikostuomioistuin tuomitsee sotarikoksiin syyllistyneitä, mikä
saattaa ennalta vähentää raakuuksia.
• Valtioista riippumattomien järjestöjen merkitys rauhan säilyttämisessä (NGO) on sekin
kasvanut. Esim. Amnesty International ja Punainen Risti pyrkivät edistämään
ihmisoikeuksien toteuttamista.
• Kriisit ja konfliktit haittaavat tuotantoa ja kauppaa, joten yritykset pyrkivät osaltaan
ylläpitämään rauhaa. Niiden panos infrastruktuurin rakentamisessa voi ehkäistä
ongelmia ja ne tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Tehtävä 8
Tutki sivustoa softpower30.com, joka listaa valtioita paremmuusjärjestykseen pehmeän vallan
käytössä.
a) Mikä valtio on rankattu ykköseksi ja mitkä mainitaan sen vahvuuksiksi?
• opiskelijan oma vastaus
b) Mikä valtio on rankattu viimeiseksi ja mitkä lasketaan sen heikkouksiksi?
• opiskelijan oma vastaus
Tehtävä 9
Kuuntele ainakin ensimmäiset 10 minuuttia The Ulkopolistin podcastia ”Mitä scifi kertoo
kansainvälisestä politiikasta”.
a) Mitä globaaleja ongelmia eri scifielokuvissa ja -sarjoissa on nostettu esiin?
• ilmastonmuutos, eriarvoisuus maailmassa sekä teknologiaan liittyvät uhat
b) Miksi scifi on asiantuntijoiden mukaan sopiva ympäristö käsitellä nykyajan vaikeita ilmiöitä?
• Niitä voidaan käsitellä ja tutkia neutraalissa ympäristössä, jossa ei ole kansainväliseen
politiikkaan liittyviä asetelmia. Silti voidaan käsitellä nykyajan kansainvälisen politiikan
ilmiöitä.
20. Tuhannan ja yhden totuuden Lähi-Itä
Tehtävä 1
Mitä eroa on seuraavilla käsitteillä:
a) islamilaiset modernistit/islamilaiset fundamentalistit
• Islamilaiset modernistit edustivat uudistusmielistä liikettä, jotka halusivat kuroa kiinni
Euroopan etumatkan taloudessa, mutta eivät halunneet luopua islamista.
• Islamilaiset fundamentalistit edustavat uskonnollista ääriliikettä, joka vaatii
tulkitsemaan koraania kirjallisesti.
b) sunnimuslimit/shiiamuslimit.
• Sunnit on islamilaisen maailman enemmistö, joka pitää Muhammedin oikeana
seuraajana Abu Bakria.
• Shiiat on vähemmistö, joka pitää Muhammedin oikeana seuraajana hänen serkkuaan
Alia.
Tehtävä 2
Miten öljy on vaikuttanut Lähi-idän historiaan?
• Alue on ollut maailman merkittävin öljyntuotantoalue. Öljyn merkitys kasvoi 1900-luvun
alussa ja öljyvarojen hallinnasta on käyty useita sotia.
• Siirtomaavallat Iso-Britannia ja Ranska jakoivat ensimmäisen maailmansodan aikana
öljymaa Irakin valtapiireihin, mutta maailmansodan jälkeen se jäi pelkästään brittien
hallintaan.
• Sodan jälkeen öljymarkkinoille syntyi öljykartelleja, kun esim. yhdysvaltalaiset yritykset
alkoivat kiinnostua Lähi-idän öljystä. (Mobil, Texaco ja Shell).
• Öljyntuottajamaiden järjestö Opec perustettiin 1960-luvulla öljy-yhtiöiden
vastavoimaksi.
• Irak hyökkäsi ensin Kuwaitiin ainakin osittain maan öljykenttien vuoksi. Saddam Hussein
olisi halunnut nostaa öljyn hintaa ja käyttää sen myymisestä saadut tulot maansa
jälleenrakentamiseen. Irania vastaan käyty sota oli köyhdyttänyt Irakia pahasti.
Länsimaat ja Yhdysvallat pelkäsivät Irakin ottavan haltuunsa maailman tärkeimmät
öljyntuotantoalueet. YK:n tuella Irakia vastaan koottiin laaja kansainvälinen liittoutuma,
jonka johdossa oli Yhdysvallat.
• Jälkikäteen Persianlahden sodan motiivina on pidetty nimenomaan öljyä. Myös
Yhdysvaltojen hyökkäyksen Irakiin (2003) taustalla oli öljy. Sodan jälkeen Irakin
solmimat sopimukset öljy-yhtiöiden kanssa purettiin ja uudet sopimukset tehtiin
pääosin amerikkalaisten ja englantilaisten öljy-yhtiöiden kanssa.
Tehtävä 3
a) Miten muut valtiot ovat sekaantuneet Afganistanin tilanteeseen viime vuosi�kymmeninä?
• Neuvostoliitto miehitti maata vuosina 1979-89. NL:a vastaan taistelleet muslimijoukot
saivat rahaa ja aseita USA:lta.
• USA ja sen liittolaiset hyökkäsivät maahan 2001 seurauksena WTC-iskuista (2001).
Taliban-hallinto kukistui.
b) Pohdi, kannattiko sekaantuminen.
Kannatti:
• Ääri-islamilainen Taleban syöstiin vallasta. Tämä vapautti afganistanilaisten elämää,
erityisesti naisten, jotka olivat joutuneet elämään tiukan sharia-lain mukaan. Talebanin
kukistuminen helpotti myös huumeviljelyn vastaista taistelua.
Ei kannattanut:
• Taliban ei kukistunut kokonaan. Afganistan ajautui sekasortoiseen tilanteeseen, jossa
turvallisuus erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella on ollut heikko.
• Naton johtamat kansainväliset kriisinhallintajoukot jäivät ylläpitämään rauhaa. Ne
päättivät lopulta vetäytyä maasta 2021 kun USA oli päässyt Talibanin kanssa
sopimukseen vetäytymisen ehdoista.
• 20 vuoden sotilasoperaatio on tullut erittäin inhimillisesti ja taloudellisesti katsottuna
erittäin kalliiksi ja on mahdollista, että joukkojen vetäytymisen jälkeen Afganistan palaa
samanlaisen Taliban-hallinnon alle kuin ennen operaatiota.
Tehtävä 4
Ota kantaa väitteeseen: arabikevät epäonnistui.
Vastaan:
• Monet itsevaltaisesti vuosikymmenet vallassa olleet hallitsijat syöstiin vallasta.
• Tapahtumasarja osoitti todeksi demokratian pohjimmaisen ajatuksen, että valta kuuluu
kansalle.
• Tapahtuma saattoi lisätä valtaan jääneiden diktaattorien kiinnostusta kansansa
hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Puolesta:
• Itsevaltaisten järjestelmien tilalle ei kyetty muodostamaan demokraattista
hallintoa.Moni maa ajautui sekasortoon ja sisällissotaan.
• Eri osapuolten taistelu vallasta on estänyt yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamista.
• Pahin tilanne on ollut Syyriassa. Se ajautui veriseen sisällissotaan, johon myös muut
maat, kuten Yhdysvallat ja Venäjä, ovat osallistuneet.
• Sisällissota on johtanut humanitaariseen kriisiin ja miljoonien syyrialaisten
pakenemiseen maasta. Syyrian infrastruktuuri ja yhteiskunta ovat niin heikossa
kunnossa, että jälleenrakennus tulee kestämään kauan ja maksamaan paljon.
Tehtävä 5
Tee käsitekartta Syyrian sisällissodasta.
Näkökulmia
Syyt
• talousongelmat
• korruptio
• itsevaltius
• kuivuus (ilmastonmuutos)
• arabikevään kansannousujen esimerkki
Osapuolet
• presidentti al-Assad ja hänen hallintonsa (shiioja)
• shiiaenemmistöisen Iranin tuki
• Venäjän tuki (Syyria oli NL:n liittolainen)
• kapinalliset (sunneja)
• sunnienemmistöisen Saudi-Arabian tuki
• USA:n tuki
• muita osapuolia
• kurdit
• Turkki
• Isis
Lopputulos
• al-Assadin hallinto säilytti valtansa (tilanne 2021)
• Syyrian humanitaarinen kriisi
• pakolaisuus
Tehtävä 6
Etsi mahdollisimman tuore uutinen, joka kertoo Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä suhteesta.
Referoi uutisen sisältö muutamalla virkkeellä.
• opiskelijan oma vastaus
Tehtävä 7
Tutki kuvioita, jotka kertovat Syyrian sodan vaikutuksista kun sodasta oli kulunut kymmenen
vuotta (2021). Mitkä ovat mielestäsi kaksi vaikeinta vaikutusta syyrialaisten elämään? Perustele
valintasi.
Näkökulmia:
• Koulutustaso on romahtanut, mikä vaikeuttaa maan toipumista ja talouskasvua.
• Voimakas inflaatio lisää köyhyyttä ja suoranaista nälänhätää.
• Miljoonien ihmisten pakeneminen on vaikuttanut suoraan heidän elämäänsä.
Mahdollisen Syyriaan palaamisen epävarmuus lienee kuluttavaa.
• Öljyntuotannon romahtaminen vaikeuttaa talouskasvua. Syyrian punnan arvon
tippuminen vaikeuttaa osaltaan tilannetta.
• Elintason laskeminen näkyy bkt:ssa
Mitä eroa on seuraavilla käsitteillä:
a) islamilaiset modernistit/islamilaiset fundamentalistit
• Islamilaiset modernistit edustivat uudistusmielistä liikettä, jotka halusivat kuroa kiinni
Euroopan etumatkan taloudessa, mutta eivät halunneet luopua islamista.
• Islamilaiset fundamentalistit edustavat uskonnollista ääriliikettä, joka vaatii
tulkitsemaan koraania kirjallisesti.
b) sunnimuslimit/shiiamuslimit.
• Sunnit on islamilaisen maailman enemmistö, joka pitää Muhammedin oikeana
seuraajana Abu Bakria.
• Shiiat on vähemmistö, joka pitää Muhammedin oikeana seuraajana hänen serkkuaan
Alia.
Tehtävä 2
Miten öljy on vaikuttanut Lähi-idän historiaan?
• Alue on ollut maailman merkittävin öljyntuotantoalue. Öljyn merkitys kasvoi 1900-luvun
alussa ja öljyvarojen hallinnasta on käyty useita sotia.
• Siirtomaavallat Iso-Britannia ja Ranska jakoivat ensimmäisen maailmansodan aikana
öljymaa Irakin valtapiireihin, mutta maailmansodan jälkeen se jäi pelkästään brittien
hallintaan.
• Sodan jälkeen öljymarkkinoille syntyi öljykartelleja, kun esim. yhdysvaltalaiset yritykset
alkoivat kiinnostua Lähi-idän öljystä. (Mobil, Texaco ja Shell).
• Öljyntuottajamaiden järjestö Opec perustettiin 1960-luvulla öljy-yhtiöiden
vastavoimaksi.
• Irak hyökkäsi ensin Kuwaitiin ainakin osittain maan öljykenttien vuoksi. Saddam Hussein
olisi halunnut nostaa öljyn hintaa ja käyttää sen myymisestä saadut tulot maansa
jälleenrakentamiseen. Irania vastaan käyty sota oli köyhdyttänyt Irakia pahasti.
Länsimaat ja Yhdysvallat pelkäsivät Irakin ottavan haltuunsa maailman tärkeimmät
öljyntuotantoalueet. YK:n tuella Irakia vastaan koottiin laaja kansainvälinen liittoutuma,
jonka johdossa oli Yhdysvallat.
• Jälkikäteen Persianlahden sodan motiivina on pidetty nimenomaan öljyä. Myös
Yhdysvaltojen hyökkäyksen Irakiin (2003) taustalla oli öljy. Sodan jälkeen Irakin
solmimat sopimukset öljy-yhtiöiden kanssa purettiin ja uudet sopimukset tehtiin
pääosin amerikkalaisten ja englantilaisten öljy-yhtiöiden kanssa.
Tehtävä 3
a) Miten muut valtiot ovat sekaantuneet Afganistanin tilanteeseen viime vuosi�kymmeninä?
• Neuvostoliitto miehitti maata vuosina 1979-89. NL:a vastaan taistelleet muslimijoukot
saivat rahaa ja aseita USA:lta.
• USA ja sen liittolaiset hyökkäsivät maahan 2001 seurauksena WTC-iskuista (2001).
Taliban-hallinto kukistui.
b) Pohdi, kannattiko sekaantuminen.
Kannatti:
• Ääri-islamilainen Taleban syöstiin vallasta. Tämä vapautti afganistanilaisten elämää,
erityisesti naisten, jotka olivat joutuneet elämään tiukan sharia-lain mukaan. Talebanin
kukistuminen helpotti myös huumeviljelyn vastaista taistelua.
Ei kannattanut:
• Taliban ei kukistunut kokonaan. Afganistan ajautui sekasortoiseen tilanteeseen, jossa
turvallisuus erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella on ollut heikko.
• Naton johtamat kansainväliset kriisinhallintajoukot jäivät ylläpitämään rauhaa. Ne
päättivät lopulta vetäytyä maasta 2021 kun USA oli päässyt Talibanin kanssa
sopimukseen vetäytymisen ehdoista.
• 20 vuoden sotilasoperaatio on tullut erittäin inhimillisesti ja taloudellisesti katsottuna
erittäin kalliiksi ja on mahdollista, että joukkojen vetäytymisen jälkeen Afganistan palaa
samanlaisen Taliban-hallinnon alle kuin ennen operaatiota.
Tehtävä 4
Ota kantaa väitteeseen: arabikevät epäonnistui.
Vastaan:
• Monet itsevaltaisesti vuosikymmenet vallassa olleet hallitsijat syöstiin vallasta.
• Tapahtumasarja osoitti todeksi demokratian pohjimmaisen ajatuksen, että valta kuuluu
kansalle.
• Tapahtuma saattoi lisätä valtaan jääneiden diktaattorien kiinnostusta kansansa
hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Puolesta:
• Itsevaltaisten järjestelmien tilalle ei kyetty muodostamaan demokraattista
hallintoa.Moni maa ajautui sekasortoon ja sisällissotaan.
• Eri osapuolten taistelu vallasta on estänyt yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamista.
• Pahin tilanne on ollut Syyriassa. Se ajautui veriseen sisällissotaan, johon myös muut
maat, kuten Yhdysvallat ja Venäjä, ovat osallistuneet.
• Sisällissota on johtanut humanitaariseen kriisiin ja miljoonien syyrialaisten
pakenemiseen maasta. Syyrian infrastruktuuri ja yhteiskunta ovat niin heikossa
kunnossa, että jälleenrakennus tulee kestämään kauan ja maksamaan paljon.
Tehtävä 5
Tee käsitekartta Syyrian sisällissodasta.
Näkökulmia
Syyt
• talousongelmat
• korruptio
• itsevaltius
• kuivuus (ilmastonmuutos)
• arabikevään kansannousujen esimerkki
Osapuolet
• presidentti al-Assad ja hänen hallintonsa (shiioja)
• shiiaenemmistöisen Iranin tuki
• Venäjän tuki (Syyria oli NL:n liittolainen)
• kapinalliset (sunneja)
• sunnienemmistöisen Saudi-Arabian tuki
• USA:n tuki
• muita osapuolia
• kurdit
• Turkki
• Isis
Lopputulos
• al-Assadin hallinto säilytti valtansa (tilanne 2021)
• Syyrian humanitaarinen kriisi
• pakolaisuus
Tehtävä 6
Etsi mahdollisimman tuore uutinen, joka kertoo Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä suhteesta.
Referoi uutisen sisältö muutamalla virkkeellä.
• opiskelijan oma vastaus
Tehtävä 7
Tutki kuvioita, jotka kertovat Syyrian sodan vaikutuksista kun sodasta oli kulunut kymmenen
vuotta (2021). Mitkä ovat mielestäsi kaksi vaikeinta vaikutusta syyrialaisten elämään? Perustele
valintasi.
Näkökulmia:
• Koulutustaso on romahtanut, mikä vaikeuttaa maan toipumista ja talouskasvua.
• Voimakas inflaatio lisää köyhyyttä ja suoranaista nälänhätää.
• Miljoonien ihmisten pakeneminen on vaikuttanut suoraan heidän elämäänsä.
Mahdollisen Syyriaan palaamisen epävarmuus lienee kuluttavaa.
• Öljyntuotannon romahtaminen vaikeuttaa talouskasvua. Syyrian punnan arvon
tippuminen vaikeuttaa osaltaan tilannetta.
• Elintason laskeminen näkyy bkt:ssa
19. Toivon ja epätoivon Palestiina
Tehtävä 1
Mistä eri syistä Lähi-itä on geopoliittisesti merkittävä alue?
• Alue on historiallisesti merkittävä, koska esimerkiksi tärkeät kauppareitit ovat kulkeneet
sen kautta.
• Lähi-itä on ollut lännen portti Aasiaan.
• Siellä on öljyä ja Suezin kanava lyhentää meritietä Aasiaan.
• Kolmen merkittävän uskonnon syntypaikka: kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin.
Tehtävä 2
Miksi Palestiinaan muutti paljon juutalaisia jo ennen toista maailmansotaa?
• Antisemitismi voimistui 1800-luvulla Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Tämä vaikutti
sionistisen liikkeen syntyyn.
• Aluetta hallinnut Iso-Britannia antoi juutalaisille luvan muuttaa maahan (Balfourin
julistus 1917).
Tehtävä 3
Ota kantaa väitteeseen: Israelin valtion syntyminen 1948 oli alku Lähi-idän ongelmille.
Puolesta:
• Palestiinalaiset eivät voineet hyväksyä Israelin perustamista Palestiinaan.
• Palestiinalaiset aloittivat sodan Israelia vastaan.
• Useat arabimaat tukivat palestiinalaisia.
• Israel voitti sodan ja kasvatti alueitaan.
Vastaan:
• Alueella oli jännitteitä jo ennen Israelin perustamista.
• Osmanien valtakunnan hajoaminen aiheutti alueella kansallisuuskiistoja.
• Myös juutalaisten ja palestiinalaisten riidat olivat vanhempaa perua.
• Palestiinalaiset eivät hyväksyneet juutalaisten 1800-luvulta lähtien kiihtynyttä
muuttoliikettä alueelle
Tehtävä 4
Mitkä ovat vaikeimmat kiistakysymykset palestiinalaisten ja juutalaisten välillä?
• käsitys siitä, kenelle alue kuuluu
• siirtokunnat palestiinalaisalueilla
• palestiinalaisalueen rajat
• terrorismi
• Israelin voimapolitiikka palestiinalaisia vastaan
• Yhdysvaltain tuki Israelille
• uskonnolliset erimielisyydet
• elintasoerot
• Israelin rakentama muuri
• Itä-Jerusalemin ja muiden pyhien paikkojen hallinta
• Gazan saarto
• Kahden valtion malli: palestiinalaiset haluavat oman valtion, Israel ei suostu siihen.
Tehtävä 5
Olet rauhanvälittäjä Lähi-idässä. Miten yrittäisit ratkaista konfliktin? Tee perusteltu
rauhanehdotus.
• Opiskelijan oma vastaus
Tehtävä 6
Tarkastele Yhdysvaltain roolia Lähi-idän politiikassa ja konflikteissa toisesta maailmansodasta
nykypäivään. (yo-tehtävä S2011)
• Yhdysvallat on Israelin tukija. Se saa vaikutusvaltaa alueella Israelin sekä muiden
liittolaistensa kautta, kuten Saudi-Arabian ja Kuwaitin.
• Yhdysvallat on pyrkinyt kontrolloimaan alueen öljyvaroja.
• Kylmän sodan aikana NL ja USA pyrkivät kumpikin saamaan vaikutusvaltaa Lähi-idässä
sekä estämään vastapuolen vaikutusvallan kasvua.
• Yhdysvallat on pyrkinyt torjumaan ääri-islamin leviämistä. Tämä on johtanut sen
törmäyskurssille Iranin kanssa islamilaisen vallankumouksen jälkeen (1979).
• Kylmän sodan päätyttyä Yhdysvallat toimi alueella vapaammin. Tämä näkyi mm.
Persianlahden sodassa (1991) sekä Yhdysvaltojen hyökkäyksessä Irakiin (2003) osana
terrorismin vastaista sotaa.
• Yo-tehtävän ajankohdan eli vuoden 2011 jälkeen Yhdysvallat on sekaantunut mm.
Syyrian sisällissotaan tukemalla kapinallisia. Se on myös taistellut Isistä vastaan. Välit
Israeliin ovat edelleen olleet hyvät ja Iraniin huonot.
Tehtävä 7
Lue toimittaja Jukka Huuskon analyysi Palestiinan tilanteesta.
a) Miten Israel hyötyy äärijärjestö Hamasista artikkelin mukaan?
• Väkivaltainen Hamas heikentää palestiinalaisten yhtenäisyyttä. Israel hyötyy
palestiinalaisten erimielisyyksistä ja siksi Israel ei pyri tuhoamaan sitä.
• ”Ruohon leikkaamisella” kuvataan Israelin politiikkaa, joka aika ajoin heikentää Hamasin
sotilaallista iskukykyä, mutta ei tuhoa sitä kokonaan, vaan ”jättää alusruohon
kasvamaan”.
• Hamaksen väkivalta on Israelille myös ”hyvä syy” olla neuvottelematta palestiinalaisten
kanssa.
b) Miten Hamas hyötyy Israelin olemassa olosta?
• Hamasin politiikka lähtee Israelin vastustamisesta eikä sen kanssa tule neuvotella. Ilman
Israelia Hamasin politiikalta putoaisi pohja pois.
• Ajoittaiset väkivaltaisuudet auttavat Hamasia nostamaan kannatustaan, sillä Israelin
iskut ovat sen mukaan osoitus siitä, etteivät neuvottelut ole oikea tie ratkaista
tilannetta. Tämä vähentää maltillisemman palestiinalaisen Al Fatah -järjestön
kannatusta.
c) Miten artikkelissa tulee esiin status quo -käsite?
• Status quo tarkoittaa olemassa olevien olosuhteiden säilyttämistä. Artikkelin mukaan
nykyinen tilanne hyödyttää Israelia, joka voi rauhassa jatkaa mm. siirtokuntien
rakentamista. Ne taas entisestään vaikeuttavat itsenäisen Palestiinan valtion
muodostamista
Mistä eri syistä Lähi-itä on geopoliittisesti merkittävä alue?
• Alue on historiallisesti merkittävä, koska esimerkiksi tärkeät kauppareitit ovat kulkeneet
sen kautta.
• Lähi-itä on ollut lännen portti Aasiaan.
• Siellä on öljyä ja Suezin kanava lyhentää meritietä Aasiaan.
• Kolmen merkittävän uskonnon syntypaikka: kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin.
Tehtävä 2
Miksi Palestiinaan muutti paljon juutalaisia jo ennen toista maailmansotaa?
• Antisemitismi voimistui 1800-luvulla Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Tämä vaikutti
sionistisen liikkeen syntyyn.
• Aluetta hallinnut Iso-Britannia antoi juutalaisille luvan muuttaa maahan (Balfourin
julistus 1917).
Tehtävä 3
Ota kantaa väitteeseen: Israelin valtion syntyminen 1948 oli alku Lähi-idän ongelmille.
Puolesta:
• Palestiinalaiset eivät voineet hyväksyä Israelin perustamista Palestiinaan.
• Palestiinalaiset aloittivat sodan Israelia vastaan.
• Useat arabimaat tukivat palestiinalaisia.
• Israel voitti sodan ja kasvatti alueitaan.
Vastaan:
• Alueella oli jännitteitä jo ennen Israelin perustamista.
• Osmanien valtakunnan hajoaminen aiheutti alueella kansallisuuskiistoja.
• Myös juutalaisten ja palestiinalaisten riidat olivat vanhempaa perua.
• Palestiinalaiset eivät hyväksyneet juutalaisten 1800-luvulta lähtien kiihtynyttä
muuttoliikettä alueelle
Tehtävä 4
Mitkä ovat vaikeimmat kiistakysymykset palestiinalaisten ja juutalaisten välillä?
• käsitys siitä, kenelle alue kuuluu
• siirtokunnat palestiinalaisalueilla
• palestiinalaisalueen rajat
• terrorismi
• Israelin voimapolitiikka palestiinalaisia vastaan
• Yhdysvaltain tuki Israelille
• uskonnolliset erimielisyydet
• elintasoerot
• Israelin rakentama muuri
• Itä-Jerusalemin ja muiden pyhien paikkojen hallinta
• Gazan saarto
• Kahden valtion malli: palestiinalaiset haluavat oman valtion, Israel ei suostu siihen.
Tehtävä 5
Olet rauhanvälittäjä Lähi-idässä. Miten yrittäisit ratkaista konfliktin? Tee perusteltu
rauhanehdotus.
• Opiskelijan oma vastaus
Tehtävä 6
Tarkastele Yhdysvaltain roolia Lähi-idän politiikassa ja konflikteissa toisesta maailmansodasta
nykypäivään. (yo-tehtävä S2011)
• Yhdysvallat on Israelin tukija. Se saa vaikutusvaltaa alueella Israelin sekä muiden
liittolaistensa kautta, kuten Saudi-Arabian ja Kuwaitin.
• Yhdysvallat on pyrkinyt kontrolloimaan alueen öljyvaroja.
• Kylmän sodan aikana NL ja USA pyrkivät kumpikin saamaan vaikutusvaltaa Lähi-idässä
sekä estämään vastapuolen vaikutusvallan kasvua.
• Yhdysvallat on pyrkinyt torjumaan ääri-islamin leviämistä. Tämä on johtanut sen
törmäyskurssille Iranin kanssa islamilaisen vallankumouksen jälkeen (1979).
• Kylmän sodan päätyttyä Yhdysvallat toimi alueella vapaammin. Tämä näkyi mm.
Persianlahden sodassa (1991) sekä Yhdysvaltojen hyökkäyksessä Irakiin (2003) osana
terrorismin vastaista sotaa.
• Yo-tehtävän ajankohdan eli vuoden 2011 jälkeen Yhdysvallat on sekaantunut mm.
Syyrian sisällissotaan tukemalla kapinallisia. Se on myös taistellut Isistä vastaan. Välit
Israeliin ovat edelleen olleet hyvät ja Iraniin huonot.
Tehtävä 7
Lue toimittaja Jukka Huuskon analyysi Palestiinan tilanteesta.
a) Miten Israel hyötyy äärijärjestö Hamasista artikkelin mukaan?
• Väkivaltainen Hamas heikentää palestiinalaisten yhtenäisyyttä. Israel hyötyy
palestiinalaisten erimielisyyksistä ja siksi Israel ei pyri tuhoamaan sitä.
• ”Ruohon leikkaamisella” kuvataan Israelin politiikkaa, joka aika ajoin heikentää Hamasin
sotilaallista iskukykyä, mutta ei tuhoa sitä kokonaan, vaan ”jättää alusruohon
kasvamaan”.
• Hamaksen väkivalta on Israelille myös ”hyvä syy” olla neuvottelematta palestiinalaisten
kanssa.
b) Miten Hamas hyötyy Israelin olemassa olosta?
• Hamasin politiikka lähtee Israelin vastustamisesta eikä sen kanssa tule neuvotella. Ilman
Israelia Hamasin politiikalta putoaisi pohja pois.
• Ajoittaiset väkivaltaisuudet auttavat Hamasia nostamaan kannatustaan, sillä Israelin
iskut ovat sen mukaan osoitus siitä, etteivät neuvottelut ole oikea tie ratkaista
tilannetta. Tämä vähentää maltillisemman palestiinalaisen Al Fatah -järjestön
kannatusta.
c) Miten artikkelissa tulee esiin status quo -käsite?
• Status quo tarkoittaa olemassa olevien olosuhteiden säilyttämistä. Artikkelin mukaan
nykyinen tilanne hyödyttää Israelia, joka voi rauhassa jatkaa mm. siirtokuntien
rakentamista. Ne taas entisestään vaikeuttavat itsenäisen Palestiinan valtion
muodostamista