4. Diktatuurit

Valtaan kansan halusta : Syitä diktatuurien kannatukseen

1. Miksi demokratia ei toiminut monissa maissa Euroopassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen:

  • Demokratia oli monissa maissa uusi asia ja sen toimintatavoista ei ollut kokemusta.
  • Demokratioissa äänioikeus oli useimmiten kaikilla täysi-ikäisillä kansalaisilla
  • Tasavalloissa valtiopäivät eli eduskunta valittiin vapailla vaaleilla, joihin puolueet asettivat ehdokkaita.
  • Valtiopäiville valitaan yleensä eniten ääniä saaneiden puolueiden ehdokkaat käyttämään valtaa.
  • Demokratia meni usein äärimmäisyyksiin, esimerkiksi puolueita oli niin paljon ja ne olivat niin erilaisia, että ne eivät pystyneet kunnolla edes neuvottelemaan asioista saati päättämään niistä.
  • Monet puolueet ja ryhmittymät käyttivät ulkoparlamentaarisia painostuskeinoja tavoitteidensa saavuttamiseen.
  • Asioita saatiin lävitse väkivallalla, mutta ei äänestämällä.
  • Sodan jälkeiset taloudelliset ongelmat, esimerkiksi työttömyys ja lama, lisäsivät tyytymättömyyttä demokratiaa kohtaan ja saivat kansan haluamaan vahvempaa johtajaa
  • Aiemmin kansaa oli johtanut keisari tai kuningas, joten vahvalle johtajalle oli 


2. Mitkä tekijät vaikuttivat diktatuurien kannattuksen lisääntymiseen Euroopassa maailmansotien välisenä aikana:

  • Demokratian toimimattomuus oli yksi keskeisistä syistä.
  • Diktaattorit osasivat käyttää sitä hyväkseen tavoitellessaan suosiota.
  • Monet diktatuuriin pyrkivät ryhmät olivat populistisia eli vetosivat kansan tunteisiin lupaamalla helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin.
  • Uudet poliittiset aatteet aiheuttivat kansalaisissa pelkoja ja epävarmuutta. Voimakkaat johtajat lupasivatkin kansalle turvallisuutta ja jatkuvuutta.
  • Nouseva nationalismi ja eri maiden halu saada revanssi ensimmäisen maailmansodan tapahtumista lisäsi diktatuurien kannatusta.
  • Monet pettyivät ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen henkiseen ilmapiiriin.
  • Taustalla oli esimerkiksi muun muassa massakulttuurin yleistyminen sekä tieteis- ja edistysuskon hiipuminen.
  • Yhtenä selityksenä vaikuttaa myös niin sanottu hiljaisuuden spiraali eli ihmisten hakeutuminen mielellään voittajien puolelle.
  • Kun esimerkiksi Hitlerin kannattajat esiintyivät voimakkaasti ja näkyvästi, se lisäsi kansalaisten uskoa liikkeen voimaan ja sai heidät kannattamaan sitä

Diktatuureja

Tarkoitus on tehdä taulukko, mihin sisällytetään tietoja Euroopassa 1920-1940 valtaa käyttäneistä diktatuureista kansallissosialistinen Saksa, fasistinen Italia ja kommunistinen Neuvostoliitto.

HUOM! Voit ladata valmiin taulukon koneellesi tämän palautuskansion alla olevasta tiedostosta ja täyttää sitä oppikirjan tietojen perusteella.

Diktatuurilla tarkoitetaan valtiota, missä kaikki valta on yhdellä puolueella ja muiden puolueiden toiminta on kielletty tai rajoitettu. Kansalaisoikeuksia rajoitetaan tiukalla lainsäädännöllä. Poliisi ja armeija valvovat lakien noudattamista ja sääntöjen rikkomisesta seuraa vakavia tuomioita.

Diktatuuri on vastakohta demokraattisesti johdetulle oikeusvaltiolle, missä vallankäyttäjä valitaan vapailla vaaleilla, kaikki kansalaiset ovat tasavertaisia lain edessä ja kansalaisoikeuksia kunnioitetaan.
Autoritaarisella valtiolla tarkoitetaan valtiota, missä on piirteitä diktatuurista esim. oikeusvaltioperiaate ei täysin toteudu ja valta on keskittynyt yhdelle ryhmälle.

Taulukon avulla voi jäsentää ja hallita kokonaisuutta aiheesta diktatuurien aika ja toinen maailmansota. Diktaattorien johtamat valtiot johtivat kansansa toiseen maailmansotaan, Saksa ja Italia akselivaltoina ja Neuvostoliitto liittoutuneiden rinnalla.

Totalitaristisella valtiolla tarkoitetaan valtiota, missä valtion valta ulottuu kaikkialle yhteiskuntaan.

Saksan tappion alkaessa häämöttää toisen maailmansodan lopussa Neuvostoliiton näkemys sodan jälkeisestä Euroopasta poikkesi länsiliittoutuneiden näkemyksestä. 1947 Euroopan ylle laskeutui rautaesirippu, jonka seurauksena Natsi-Saksan sodassa miehittämät Itä-Euroopan maat ajautuivat Neuvostoliiton etupiiriin ja kansandemokratioiksi, missä kommunistinen puolue oli ainoa sallittu puolue.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä