Terveystieto
Elämään tarvitaan siivet ja juuret, valonvarjon hippuset ja unelmat suurensuuret:)
Viisi vinkkiä väsymyksen torjuntaan
Mikä tällöin avuksi?
1. Jarruta
Usein ihmisillä on tapana kiristää tahtia, kun deadlinet painaa päälle. Suunta pitäisi kuitenkin olla vastakkainen. Kehomme tarvitsee pimeimpänä vuodenaikana enemmän lepoa, joten tahtia pitäisi hidastaa. Mieti siis, mitä voisit karsia? Vähemmän töitä, harrastukset pienemmälle vai voisinko jättää tänä vuonna välistä perinteisen koko talon syyssiivouksen? Laske rimaa tavoitteissa ja siirrä niitä, mitä on mahdollista siirtää, valoisammille ajoille. Mieti valintoja. Esimerkiksi lempeä jooga voi toimia talvella paremmin kuin ylämäkitreeni. Tyhjennä kalenteria ja laita sinne myös palautumisaikoja. Merkitse konkreettisesti kalenteriin aikoja, jolloin et suorita, vaan teet jotain vähävirikkeistä, esimerkiksi luet kirjaa tai käyt kävelyllä. Tässä vaiheessa on hyvä siirtyä to do - listoista don't do - listoihin. On myös hyvä muistaa, että tasaisella kilpikonnavauhdilla pääset paremmin perille kuin pomppivalla jänistyylillä.
2. Panosta uneen
Keho tarvitsee enemmän unta, joten nyt jos koskaan, kannattaa ottaa projektiksi, yöunien pidennys. Jos tämä tuntuu vaikealta, voit aloittaa portaittain, esimerkiksi menemällä ensiksi 15 min aikaisemmin nukkumaan, seuraavalla viikolla 30 min, sitten 45 min ja lopulta tunti.
Töissä voit ottaa tauoilla ultralyhyitä päiväunia. Tutkimuksissa on todettu jo 6 minuutin "miniunien" lisäävän esimerkiksi oppimiskykyä ja tehostavan muistia.
3. Vahvista sosiaalista verkostoa
Vaikka tekisi mieli käpertyä koko talveksi peiton alle kuuman teen kanssa ja tuijotella leffoja, on nyt tärkeää muistaa nähdä muita ihmisiä. "Naama-aika" ravitsee mieltä paremmin ja palauttaa paremmin kuin ruutuaika. Nyt jos koskaan tarvitsemme sitä, että saamme virtaa yhdessäolosta ja luomme hyviä muistoja, joilla jaksaa väsyneinä hetkinä. Ja voihan sinne peiton alle käpertyä myös kaverin kanssa.
4. Lisää aivotaukoja
Mikrotauot pitkin päivää pitävät huolta, että vireystilasi pysyy yllä ja energiatasot eivät pääse liian alhaiselle tasolle. Pidä 45min välein puolesta minuutista kahteen minuuttiin pitkiä taukoja. Venyttele ja liiku, kuuntele hetki silmät kiinni lempimusiikkiasi, katsele kaunista maisemaa, lähde pienelle mielikuvamatkalle tai seiso hetki voima-asennossa. Tässä muutamia vinkkejä mikrotaukojen toteuttamiseen. Jätä kuitenkin kännykkä ja muut ruudut rauhaan. Somen selailu ei ole palauttavaa toimintaa vaan usein vain lisää ahdistusta.
5. Kuuntele kehoasi
Vaikka suomalaiset ovat kuuluisia sisustaan, on se vain hetkelliseen käyttöön eikä pitkäaikainen työkalu. Sitkeä syysflunssa ei välttämättä kerro taudin sinnikkyydestä, vaan siitä, että et ole pysähtynyt antamaan kehollesi tilaisuutta taistella tautia vastaan ja palautua.
Kun pidät huolta itsestäsi, myös läheisesti kiittävät. Olet paremmalla mielellä, itsesäätelysi toimii paremmin ja jaksat olla vuorovaikutuksessa sekä tehdä asioita yhdessä.
TE arviointi-/ osaamisportaat
Terveystieto / LOPS21
Terveystieto: Opintojaksot TE1 (pak) ja TE2 (val) ja TE3 (val) ja TE4 (val)
Oppiaineen tehtävä
Terveystieto on monitieteinen oppiaine, jonka tehtävänä on opiskelijan terveysosaamisen kehittäminen. Terveysosaaminen (=vatti) ilmenee asiatietojen ja käsitteiden hallintana, terveyteen liittyvinä taitoina, kykynä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun, itsetuntemuksen syventymisenä sekä eettisenä vastuullisuutena. Se mahdollistaa terveyden laaja-alaisuuden hahmottamisen sekä antaa valmiuksia tunnistaa ja muokata tekijöitä, jotka mahdollistavat opiskelijan oman ja muiden ihmisten terveyden sekä ympäristön terveellisyyden arvostamisen, edistämisen ja ylläpitämisen. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toimintakykynä. Oppiaineen arvopohja rakentuu elämän kunnioittamisen, ihmisoikeuksien mukaisen arvokkaan elämän, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, vastuullisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden perustalle.
Opetuksessa haastetaan tarkastelemaan terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä sekä näihin liittyviä ilmiöitä moniulotteisina kokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalin maailman näkökulmasta. Olennaista on ohjata opiskelijaa ymmärtämään terveyttä voimavarana, jonka pohjalta monet muut arkielämän toiminnot rakentuvat. Opetuksessa perehdytään oppiaineen taustalla olevien tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa. Opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan valmiuksia yksilölliseen ja yhteisölliseen tiedon hankintaan, rakentamiseen ja käyttämiseen sekä taitoa arvioida kriittisesti terveyteen liittyvää tietoa ja viestintää. Oppiaineen tehtävänä on myös kehittää opiskelijan valmiuksia omien terveyteen liittyvien valintojen ja tottumusten taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin sekä itselle sopivien oppimisen tapojen tunnistamiseen. Opetuksessa kehitetään opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi terveyden osalta edistetään valmiuksia tarkoituksenmukaisten ja perusteltujen valintojen tekemiseen sekä omien voimavarojen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Laaja-alainen osaaminen
Laaja-alainen osaaminen toteutuu terveystiedon opetuksessa monipuolisesti ja auttaa siten osaltaan opiskelijaa kehittymään tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi.
Terveystiedon opetus tuottaa hyvinvointiosaamista kehittämällä ymmärrystä keskeisistä hyvinvointiin liittyvistä yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista edellytyksistä sekä lisäämällä valmiuksia oman ja muiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Terveystiedossa kehitetään opiskelijan itsetuntemusta, mikä auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja rakentamaan identiteettiä.
Vuorovaikutusosaaminen kehittyy terveystiedossa sekä oppiaineen sisältöjen että käytettävien opetusmenetelmien avulla. Opetuksessa käsitellään mielen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Yhteisöllinen tiedonrakentaminen edistää sosiaalisia taitoja ja kykyä yhteistyöhön.
Eri tieteenaloihin perustuvana oppiaineena terveystiedolle on luontevaa kehittää monitieteistä ja luovaa osaamista. Terveystiedossa opiskelija ohjataan yhdistelemään eri tieteenalojen tuottamaa tietoa ja muodostamaan näin itselle uutta tietoa. Oppiaine sisältää tavoitteita, jotka ohjaavat tiedon soveltamiseen ja kriittiseen tulkintaan. Terveystiedon tavoitteet tukevat myös oppimisen säätelyä ohjaamalla opiskelijaa löytämään itselle sopivia oppimisen tapoja ja pohtimaan oppiaineen aihepiirien merkitystä itselle.
Oppiaineen tavoitteet ja arvoperusta ohjaavat opiskelijaa pohtimaan esimerkiksi turvallisen ympäristön edellytyksiä, terveyden eriarvoisuutta sekä elintapavalintojen seurauksia. Näiden aihepiirien tarkastelu tuottaa aineksia turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden hahmottamiseen ja kehittävät siten yhteiskunnallista osaamista.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen näkyvät terveystiedon opetuksessa erilaisten ympäristöjen terveysvaikutuksiin liittyvien omien kulutustottumusten analysointina ja seurausten arviointina sekä eettisten kysymysten ratkomisena.
Terveystiedossa etsitään selityksiä erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden syntymiselle ja arvioidaan niiden merkitystä. Lisäksi tarkastellaan globaaleja terveyskysymyksiä ja niihin vaikuttamista. Tällaisten aihepiirien käsittely vahvistaa osaltaan globaali- ja kulttuuriosaamista.
Tavoitteet
Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- pystyy luomaan kokonaiskuvaa terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä, yhteiskunnallisista ja globaaleista edellytyksistä, pystyy tekemään perusteltuja ehdotuksia siitä, miten omaa, muiden ihmisten sekä ympäristön terveyttä ja turvallisuutta voidaan ylläpitää tai edistää, sekä osaa käyttää terveystiedon käsitteitä asianmukaisesti
- osaa hakea tietoa eri lähteistä, soveltaa ja analysoida terveyteen liittyvää tietoa sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja pätevyyttä, ymmärtää tieteellisen tiedon ja arkitiedon eron terveyden ja sairauksien riskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä sekä osaa perustella näkemyksiään tutkimustiedon avulla
- osaa analysoida ja arvioida omien tarpeiden, käsitysten, kokemusten, asenteiden ja arvojen ohjaavaa vaikutusta terveyteen liittyvissä valinnoissa sekä omien elintapojen ja kulutustottumusten vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön
- osaa analysoida terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä kestävän kehityksen edellytyksiä ja vaikutuksia terveyteen
- osaa valita itselle sopivia ja tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisia oppimisen tapoja sekä osaa asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen ja pystyy arvioimaan niiden saavuttamista realistisesti.
Osaamisen arviointi
Arvioinnin tehtävänä on tukea oppimista sekä antaa opiskelijalle tietoa hänen edistymisestään ja oppimistuloksistaan. Arviointi perustuu oppiaineen tavoitteista johdettuihin kriteereihin, ja se koostuu monipuolisesta oppimisprosessin aikaisesta ja osaamisen summatiivisesta arvioinnista sisältäen myös itse- ja vertaisarviointia. Kriteerien avaaminen opiskelijoille opintojakson alussa sekä opintojakson aikana suoritettu arviointi ja palaute auttavat opiskelijaa suuntaamaan oppimistaan.
Arviointi kohdistuu oppimäärän asiatietojen hallintaan ja käsitteiden täsmälliseen käyttöön, opiskelijan tiedonhankintataitoihin sekä kykyyn soveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistellä terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä rakentaa sille perusteluja. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan kyky tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan opiskelijan kyky asettaa oppimistavoitteita ja arvioida niiden saavuttamista. Arviointi ei saa kohdistua opiskelijan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sinänsä, vaan arviointi keskittyy opiskelijan valmiuksiin analysoida, arvioida sekä perustella näkemyksiään ja erilaisia terveystottumuksia.
- Terveys voimavarana, 2 op (TE1), Pakollinen
Opintojaksossa luodaan kokonaiskuvaa ihmisen voimavaroista, terveyden edistämisestä sekä terveyttä määrittävistä tekijöistä ja niiden yhteyksistä ja vaikutusmekanismeista. Lisäksi syvennetään ja laajennetaan perusopetuksen aikana hankittua ymmärrystä elintapojen merkityksestä terveydelle ja arvioidaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, perheessä ja lähiyhteisöissä.
Tavoitteet: Terveys voimavarana moduulin tavoitteena on, että opiskelija
- pystyy kuvailemaan ja jäsentelemään keskeisiä ihmisen voimavaroja ja terveyttä määrittäviä tekijöitä sekä analysoimaan niiden yhteyksiä ja vaikutusmekanismeja terveyteen
- osaa selittää erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden muodostumista ja arvioida niiden merkitystä terveydelle sekä soveltaa keskeisiä sosiaalipsykologisia malleja ja teorioita elintapojen omaksumisen selittämisessä
- tunnistaa omiin elintapoihinsa vaikuttavia tekijöitä ja pystyy arvioimaan elintapavalintojen merkitystä omalle ja lähiympäristön terveydelle sekä antamaan perusteltuja ehdotuksia siitä, miten terveyttä edistäviä elintapoja voidaan ylläpitää ja vaarantavia ehkäistä.
Keskeiset sisällöt: Terveys voimavarana
Terveyden kokonaisvaltaisuus
- terveyttä määrittävät keskeiset tekijät ja niiden vaikutusmekanismit
- terveyttä ja elintapoja selittävät keskeiset sosiaalipsykologiset teoriat ja mallit: suunnitellun käyttäytymisen teoria, sosiaalis-kognitiivinen teoria, terveysuskomusmalli, muutosvaihemalli
- terveyskulttuurisia ilmiöitä: terveyden arvostamisen ja käyttäytymisen välinen ristiriita, medikalisaatio ja terveyteen sairastuminen, elintapoihin puuttuminen, uskomus- eli vaihtoehtohoidot
Kehon ja mielen hyvinvoinnin keskeiset perusteet
- terveyttä edistävä ravinto, liikunta, lepo, uni sekä painonhallinta
- seksuaalisuus, seksuaaliterveys, seksuaalioikeudet
- mielenterveyttä suojaavat yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät, stressi ja kriisit mielenterveyttä kuormittavina tekijöinä, keinoja kuormituksen hallintaan
- opiskeluhyvinvointi
Laaja-alainen osaaminen:
Hyvinvointiosaaminen: Tällä opintojaksolla korostuu hyvinvointiosaaminen, jota pyritään vahvistamaan käsiteltävien sisältöjen lisäksi osaamista edistävillä työtavoilla, esim. parityöskentelyllä ja hyvinvointiin liittyvällä kirjoitelmalla.
Vuorovaikutusosaaminen: Tällä opintojaksolla korostuu vuorovaikutusosaaminen, jota pyritään vahvistamaan käsiteltävien sisältöjen lisäksi vuorovaikutteisilla työtavoilla, esim. keskusteluilla, vertaisopetuksella ja pari- ja ryhmätyöskentelyllä.
Opintojakson arviointi: Monipuolinen arviointi sovitaan opintojakson alussa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana 4-10.
- Terveys ja ympäristö, 2 op (TE2), Valinnainen
Opintojaksossa kehitetään valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen liittyvää tietoa ja viestintää sekä perehdytään tutkimustiedon hankkimisen periaatteisiin. Keskeistä on mediaympäristön ohella tarkastella myös muiden elinympäristöjen terveysvaikutuksia sekä arvioida omien valintojen merkitystä ympäristön terveellisyydelle. Lisäksi syvennytään riippuvuuksiin ja niiden vaikutuksiin.
Tavoitteet: Terveys ja ympäristö moduulin tavoitteena on, että opiskelija
- tietää tutkimustiedon hankkimisen periaatteista ja tutkimusprosessin vaiheista sekä osaa soveltaa näitä tietoja ja kuvata perustellen, miten terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja toimintakykyyn liittyvistä aiheista voidaan saada luotettavaa ja monipuolista tutkimustietoa
- osaa hakea tietoa ja pystyy vertailemaan eri lähteiden luotettavuutta
- osaa kuvata terveysviestinnän muotoja ja vaikutuskeinoja sekä analysoida terveysviestinnän merkitystä ihmisten terveyskäsityksille ja terveydelle
- osaa esitellä ja analysoida fyysisen ja psykososiaalisen ympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia terveydelle sekä arvioida omien elintapojen ja kulutustottumusten merkitystä ympäristön terveydelle ja terveellisyydelle
- osaa eritellä riippuvuuden muotoja ja niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä analysoida riippuvuuksiin liittyviä terveys- ja muita haittoja.
- Keskeiset sisällöt: Terveys ja ympäristö
Terveyteen liittyvän tiedon hankinta, arviointi ja tulkinta
- tieteellinen tieto ja arkitieto, ajattelun vinoumia, tutkimusprosessin vaiheet, tutkimustiedon luotettavuuden arviointi
- terveysviestinnän muotoja ja vaikutuskeinoja, terveysviestinnän merkityksen ja luotettavuuden arviointi
Ympäristön terveellisyys ja turvallisuus
- rakennetun ympäristön, luonnonympäristön ja psykososiaalisen ympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen
- kestävä kehitys ja terveys
- ympäristöjen turvallisuus ja väkivallan ehkäisy
- työhyvinvointi
Mielihyvä ja riippuvuus
- riippuvuuteen vaikuttavat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset mekanismit
- keskeiset aine- ja toiminnalliset riippuvuudet, riippuvuuksien syitä ja ehkäisykeinoja, riippuvuuksien aiheuttamia haittoja
Laaja-alainen osaaminen:
Hyvinvointiosaaminen: Tällä opintojaksolla korostuu hyvinvointiosaaminen, jota pyritään vahvistamaan käsiteltävien sisältöjen lisäksi hyvinvointia, esim. itsetuntemusta, vahvuuksia ja identiteettiä tukevilla työtavoilla.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen: Tällä opintojaksolla korostuu eettisyys ja ympäristöosaaminen, jota pyritään vahvistamaan käsiteltävien sisältöjen lisäksi työtavoilla, jotka ohjaavat arvioimaan esim. erilaisten ympäristöjen ja kulutustottumusten terveysvaikutuksia.
Monitieteinen ja luova osaaminen: Tällä opintojaksolla korostuu monitieteinen ja luova osaaminen, jota pyritään vahvistamaan käsiteltävien sisältöjen lisäksi työtavoilla, jotka ohjaavat löytämään ja käyttämään eri tieteenalojen tuottamaa tietoa sekä kriittiseen tulkintaan.
Opintojakson arviointi: Monipuolinen arviointi sovitaan opintojakson alussa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana 4-10.
Terveys ja yhteiskunta, 2 op (TE3), Valinnainen
Opintojaksossa ohjataan tarkastelemaan laajasti terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisia kehityslinjoja sekä tulevaisuuden haasteita yhteiskunnassa. Tehtävänä on avata keskeisiin tarttumattomiin ja tartuntatauteihin liittyviä tekijöitä sekä tarkastella sosiaali- ja terveyspalvelujen, itsehoidon ja omahoidon merkitystä terveydelle. Olennaista on myös perehtyä terveyteen ja sairauksiin liittyviin eettisiin kysymyksiin sekä globaaleihin terveyshaasteisiin.
Tavoitteet: Terveys ja yhteiskunta moduulin tavoitteena on, että opiskelija
- osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, sosiaali- ja terveyspolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteen sekä teknologian muutosta, kehitystä ja yhteyksiä väestön terveyteen
- pystyy erittelemään keskeisten tarttumattomien ja tartuntatautien riskitekijöitä, esittämään perusteltuja ratkaisuja näiden ehkäisemiseksi sekä arvioimaan sairauksien ja tautien merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle sekä elintapojen vaikutuksia tarttumattomien ja tartuntatautien näkökulmasta
- osaa esitellä perustellen, mihin sosiaali- tai terveyspalveluihin yksilö voi hakeutua erilaisissa tilanteissa, arvioida kriittisesti palvelujen järjestämistä ja tuottamista sekä arvioida sosiaali- ja terveyspalvelujen, itsehoidon ja omahoidon merkitystä terveydelle
- osaa analysoida terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä, kuvata ja arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ja globaalisti sekä analysoida terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia tekijöitä.
Keskeiset sisällöt: Terveys ja yhteiskunta
Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy eri aikakausina
- terveyskäsityksiä ja sairauksien selitysmalleja
- keskeisiä väestöjen terveyteen vaikuttaneita yhteiskunnallisia, tieteeseen ja teknologiaan liittyviä tekijöitä
- tulevaisuuden terveyshaasteita ja mahdollisuuksia Sairaudet ja hoito
- epidemiologinen siirtymä, keskeiset tarttumattomat ja tartuntataudit
- sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja käyttäminen
- itsehoito ja omahoito
Eettiset kysymykset
- eettisen analysoinnin näkökulmia: hyveet, seuraukset, oikeudet, velvollisuudet, motiivit, arvot ja normit
- keskeisiä terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä kuten hedelmöityshoidot, abortti, elintapoihin liittyvä vapaus ja vastuu, seulonnat, geeniteknologia, eutanasia
- terveydenhuollon eettiset periaatteet, potilaan oikeudet, priorisointi
- terveys ja terveyden eriarvoisuus Suomessa ja globaalisti sekä niihin vaikuttaminen
Laaja-alainen osaaminen
Eettisyys ja ympäristöosaaminen: Tällä opintojaksolla korostu eettisyys ja ympäristöosaaminen, jota pyritään vahvistamaan käsiteltävien sisältöjen lisäksi työtavoilla, jotka ohjaavat pohtimaan ja perustelemaan vuorovaikutuksessa esim. vertaisopetuksessa.
Hyvinvointiosaaminen: Tällä opintojaksolla korostuu hyvinvointiosaamisen käsiteltävien sisältöjen lisäksi esimerkiksi itsehoitovalmiuksia lisäävillä työtavoilla.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen: Tällä opintojaksolla korostuu globaali- ja kulttuuriosaaminen, jota pyritään vahvistamaan käsiteltävien sisältöjen lisäksi vuorovaikutteisilla ja pohtivilla työtavoilla.
Yhteiskunnallinen osaaminen: Tällä opintojaksolla korostuu yhteiskunnallinen osaaminen, jota pyritään vahvistamaan käsiteltävien sisältöjen lisäksi vuorovaikutteisilla työtavoilla, jotka tukevat terveyspalvelujen järkevää käyttämistä.
Opintojakson arviointi: Monipuolinen arviointi sovitaan opintojakson alussa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana 4-10.
Terveysosaaminen, 2 op (TE4)
Tavoitteet
- Tavoitteena on syventää laaja-alaista terveysosaamista ja vahvistaa valmiuksia ylioppilaskirjoituksiin.
Keskeiset sisällöt
- Terveystiedon ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen:
Hyvinvointiosaaminen: Tällä opintojaksolla korostuvat kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sovellettuna terveysosaamisen aiheisiin ja toteutettuna työtavoilla, jotka mahdollistavat opitun soveltamisen esim. vertaisopetuksen keinoin, mikä vahvistaa laaja-alaista osaamista entisestään.
Opintojakson arviointi: Kurssi arvioidaan suoritettu/ hylätty. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista.
Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Terveys voimavarana, 2 op (TE1), Pakollinen (LOPS21)
-
Terveys voimavarana, 2 op (TE1), Pakollinen
Opintojaksossa luodaan kokonaiskuvaa ihmisen voimavaroista, terveyden edistämisestä sekä terveyttä määrittävistä tekijöistä ja niiden yhteyksistä ja vaikutusmekanismeista. Lisäksi syvennetään ja laajennetaan perusopetuksen aikana hankittua ymmärrystä elintapojen merkityksestä terveydelle ja arvioidaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, perheessä ja lähiyhteisöissä.
Tavoitteet: Terveys voimavarana opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- pystyy kuvailemaan ja jäsentelemään keskeisiä ihmisen voimavaroja ja terveyttä määrittäviä tekijöitä sekä analysoimaan niiden yhteyksiä ja vaikutusmekanismeja terveyteen
- osaa selittää erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden muodostumista ja arvioida niiden merkitystä terveydelle sekä soveltaa keskeisiä sosiaalipsykologisia malleja ja teorioita elintapojen omaksumisen selittämisessä
- tunnistaa omiin elintapoihinsa vaikuttavia tekijöitä ja pystyy arvioimaan elintapavalintojen merkitystä omalle ja lähiympäristön terveydelle sekä antamaan perusteltuja ehdotuksia siitä, miten terveyttä edistäviä elintapoja voidaan ylläpitää ja vaarantavia ehkäistä.
Keskeiset sisällöt: Terveys voimavarana
Terveyden kokonaisvaltaisuus
- terveyttä määrittävät keskeiset tekijät ja niiden vaikutusmekanismit
- terveyttä ja elintapoja selittävät keskeiset sosiaalipsykologiset teoriat ja mallit: suunnitellun käyttäytymisen teoria, sosiaalis-kognitiivinen teoria, terveysuskomusmalli, muutosvaihemalli
- terveyskulttuurisia ilmiöitä: terveyden arvostamisen ja käyttäytymisen välinen ristiriita, medikalisaatio ja terveyteen sairastuminen, elintapoihin puuttuminen, uskomus- eli vaihtoehtohoidot
Kehon ja mielen hyvinvoinnin keskeiset perusteet
- terveyttä edistävä ravinto, liikunta, lepo, uni sekä painonhallinta
- seksuaalisuus, seksuaaliterveys, seksuaalioikeudet
- mielenterveyttä suojaavat yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät, stressi ja kriisit mielenterveyttä kuormittavina tekijöinä, keinoja kuormituksen hallintaan
- opiskeluhyvinvointi
Laaja-alainen osaaminen:
Hyvinvointiosaaminen: Tällä opintojaksolla korostuu hyvinvointiosaaminen, jota pyritään vahvistamaan käsiteltävien sisältöjen lisäksi osaamista edistävillä työtavoilla, esim. parityöskentelyllä ja hyvinvointiin liittyvällä kirjoitelmalla.
Vuorovaikutusosaaminen: Tällä opintojaksolla korostuu vuorovaikutusosaaminen, jota pyritään vahvistamaan käsiteltävien sisältöjen lisäksi vuorovaikutteisilla työtavoilla, esim. keskusteluilla, vertaisopetuksella ja pari- ja ryhmätyöskentelyllä.
Opintojakson arviointi:
Monipuolinen arviointi sovitaan opintojakson alussa. Opintojaksosta annetaan numeroarvosana 4-10.
Arviointi kohdistuu oppimäärän asiatietojen hallintaan ja käsitteiden täsmälliseen käyttöön, opiskelijan tiedonhankintataitoihin sekä kykyyn soveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistellä terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä rakentaa sille perusteluja. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan kyky tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan opiskelijan kyky asettaa oppimistavoitteita ja arvioida niiden saavuttamista.
Tervetuloa Terveystietoon:) -> sähköinen Syke-kirja
Ja tässä koodi Syke1 ryhmään-> kopioi koodi 8PqteQ ja siirry linkistä Editan sivuille (rekisteröitymisohjeet ja itsemaksavat opiskelijat)
tässä erillinen linkki Syke 1 äänikirjaan Syke 1 äänikirjana
Te1 tavoitteet ovat tällä sivulla alempana, mutta kokonaisuudessaa Tervolan lukion opsissa sivulla 220, tässä linkki opsiin

