I NÄYTÖS: Kokoontuminen ja linjojen veto

Luovan kirjoittamisen draamakurssille astuessaan Hilla-Riikka Hautala, Elina Ukkonen, Janissa Kyllönen, Juulia Lintula, Linnea Salminen ja Aada Järvinen odottivat kirjoittavansa kurssilla kenties jokusen kohtauksen tai oman näytelmän, kuten draamakurssilla yleensä. Seuraavan vuoden syksyyn mennessä he olivat kuitenkin kirjoittaneet erään Broadway-klassikkomusikaalin kokonaan uusiksi. Miten tässä näin kävi?
– Alkuperäisen Fame -musikaalin käsikirjoitusta lähdettiin työstämään kurssilla nykypäivään ja meidän koululle sopivaksi, kirjoittajat kertovat.
– Kurssilla tekijöitä oli enemmänkin, mutta meidän kuuden porukka jäi jäljelle.
Työ aloitettiin musikaalin kantavista teemoista.
– Mietittiin, mitä tarinalla halutaan sanoa, sekä sitä, millaisia ongelmia hahmoilla on. Heti alussa oli selvää, että pidetään tapahtumapaikkana luovien alojen koulu, kuten Famessakin.
Media ja elektroniikka ovat #feimin lavalla näkyvästi esillä. Hahmot surffailevat iPadeillaan sujuvasti Instagramista Wilmaan ja takaisin.
– Me nuoret eletään nykyään somessa. Elektroniikan lisääminen käsikirjoitukseen tuntui yhdeltä luontevalta tavalta siirtää tarina nykypäivään, kirjoittajat kertovat.
Fame tapahtuu New Yorkissa, #feimi taas nimettömässä ilmaisutaidon lukiossa jossain päin Suomea. Onko tämä lukio TYK?
– Lukiota on muokattu amerikkalaisesta show-koulusta suomalaisempaan suuntaan, mutta emme halunneet #feimistä mitään tykkiläisten insidemusikaalia. Meidän kokemus lukiosta perustuu kuitenkin TYKiin, joten väistämättä kouluissa on paljon samankaltaisuuksia, tytöt vastaavat.
#feimi erottuu High School Musicalista ja muista suosituista koulumusikaaleista syvällisyydellään sekä nuorten näkökulmalla.
– Me kirjoittajat olemme aikuisten sijasta nuoria. Sillä on iso merkitys, kirjoittajat pohtivat.

II NÄYTÖS: Tee työ!

Varsinainen kirjoitustyö käynnistyi tasaisella työnjaolla.
– Jokaiselle annettiin tietyt hahmot ja kohtaukset, joita lähteä tekemään, Elina sanoo.
– Mutta ei tietenkään tehty niin että joku kirjoittaa yhden hahmon kokonaan.
Ristiriitoja kirjoittajien kesken ei juurikaan ilmaantunut ryhmän koosta huolimatta.
– Me tapeltiin lähinnä hahmojen nimistä, tytöt nauravat.
– Porukkahenki muodostui tosi hyväksi. Vielä #feimin valmistuttuakin ollaan käyty yhdessä syömässä.
Käsikirjoittajat kokoontuivat usein kirjastossa tai kahvilassa ja suunnittelivat työn huolellisesti. Erilaisia ideoita syntyi samaa tahtia kun niitä heitettiin roskakoriin.
– Varsinainen kirjoittaminen sujui nopeammin kuin suunnitteluvaihe. Koko ajan oli tunne siitä, että tietää mitä kirjoittaa, Linnea sanoo.
– Jos ei tiennyt, me pidettiin kokous, jatkaa Elina.
Teksti syntyi netin Google Drive -palvelussa, jossa kaikki saivat muokata tekstiä samanaikaisesti.
Kun alkuperäisestä Famesta ei jäänyt jäljelle juuri muuta kuin laulut, piti uudelle musikaalille saada oma nimi.
– Laitettaisko siihen eteen vaikka hashtag? Linnea ehdotti yhdessä porukan lukuisista palavereista. Niin Fame-musikaalista tuli TYKin oma #feimi - ihan liekeissä.
Hahmot saivat vaikutteita tavallisista tykkiläisistä, heistä, joihin törmäämme käytävillä päivittäin. Ovatko hahmot lukiolaisten stereotyyppejä?
– Koetimme kyllä parhaamme mukaan rikkoa kaavoja ja sukupuolirooleja. Esimerkiksi Famessa yhdellä tyttötanssijoista on syömishäiriö, mutta ulkonäköpaineista kärsiikin Janne, tytöt kertovat.
Tekstin muokkaamiseen oman haasteensa toivat Famen laulut, jotka päätettiin säilyttää musikaalissa lähes sellaisinaan.
– Joistain lauluista me otettiin musikaaliin vain osa, Janissa kertoo.
– Paikkojen miettiminen lauluille oli hauskaa mutta haastavaa. Taas krampin sain -biisin ympärille piti kirjoittaa oma kohtaus ja laulu vaikutti Joonas -hahmon luonteeseen, Juulia kertoo.
Ensimmäinen versio valmistui lukuvuoden päättyessä viime keväänä ja se luovutettiin luovan kirjoittamisen opettajan Vuokko Tolosen osaaviin käsiin.
– Kokeneen kirjoittajan palaute ensimmäisestä versiosta oli tärkeää. Vaikkei valtavia muutoksia tullut, Vuokko tiivisti repliikkejä ja hänen ansiostaan henkilöt saivat syvyyttä sekä heräsivät henkiin, kirjoittajat kertovat.
Loppukesästä tekstiä lähinnä hiottiin.
– Työ ei stressannut, mutta kyllä siinä vähän kiire silti tuli. Viimeiset lomapäivät me kirjoitettiin yötä myöten, Hilla-Riikka tunnustaa.
– Eikös siinä tunnillakin vielä tehty pari muutosta? nauraa Janissa.
Lopullisen deadlinen koittaessa syksyn ensimmäisenä koulupäivänä 78-sivuinen käsikirjoitus tulostettiin ja kuukauden sisällä kaikki musikaalin tekijät saivat siitä oman kappaleensa. TYKin ikioma #feimi oli valmis.

III NÄYTÖS: Kohti ensi-iltaa

Valmis teksti annettiin #feimin ohjaajan Marietta Tevajärven käsiin ja käsikirjoittajat jatkoivat keskittymistä yo-kirjoituksiin ynnä muihin kouluvuoden haasteisiin.
– Saisimme mennä katsomaan musikaalin harjoituksia, mutta tuntuu, että oma osamme työstä on jo tehty, sanoo Aada.
– Vähän jännittää, tajuavatko tekijät, miten me jotkut kohtaukset ajateltiin, Juulia sanoo.
– Luotamme kuitenkin musikaalin tekijöihin. He saavat muokata käsikirjoitusta miten parhaaksi näkevät, Elina jatkaa.
Ensi-ilta on kuitenkin jo merkitty jokaisen kalenteriin.
– Jännittää nähdä, miten meidän luomat hahmot heräävät lavalla eloon.
Mitä #feimillä oikeastaan halutaan sanoa?
– Keskeisin viesti on, että elämä jatkuu. Lukio muuttaa kaikkia, eikä kukaan välty ongelmilta, mutta lukion päättyessä kaikki ovat voittajia.
Projektin aikana tytöt oppivat paljon käsikirjoitusprosessista sekä ryhmässä kirjoittamisesta.
– Porukka antoi turvaa, ei tästä olisi yksin tullut mitään, myöntävät tytöt.
– Kirjoittaminen on kaikille meille tärkeä harrastus, Elina sanoo. - Varmasti jatketaan sitä jossain muodossa.
Valmis käsikirjoitus käsissään kaikki tunsivat ylpeyttä: me tehtiin se!
– Opin projektin aikana ainakin heittäytymistä ja uskallusta. Alussa työmäärä tuntui isolta, mutta kannatti lähteä mukaan, Juulia sanoo muiden nyökkäillessä vieressä.
Kun kysytään, lähtisivätkö kirjoittajat uudestaan mukaan samanlaiseen projektiin, vastaus tulee kuin yhdestä hymyilevästä suusta: - Totta kai!


Vahvoista aiheista ja kirkkaista henkilöhahmoista syntyy vahva ja kirkas käsikirjoitus. Sen tekivät ilta- ja kesätöinään Linnea Salminen, Hilla-Riikka Hautala, Juulia Lintula, Janissa Kyllönen ja Elina Ukkonen.

teksti: Maija Ruusukallio, Minttu-Mari Haverinen ja Petja Kopperoinen
kuva: työryhmä

Suomi Svenska Sámegiella Anarâškielâ Nuortalašgiella English Deutsch