Pyry Kuusela valmistui viime syksynä ylioppilaaksi TYKistä. Kirjoitusten jälkeen hänellä oli takana äidinkielen, pitkän matematiikan, englannin, fysiikan ja kemian loppukokeet. Ylioppilastodistusta koristi viisi laudaturia. Arvosanojen ansiosta hän sai valkolakin lisäksi kolme stipendiä. Äidinkielen ja matematiikan kokeista Pyry keräsi täydet pisteet.


Tiivistä opiskelua ilman vaikeuksia

Pyry haki TYKiin kuultuaan positiivisia kommentteja lukion hyvästä ilmapiiristä. Alunperin suunnitelmissa oli käydä lukio perinteisesti kolmessa vuodessa, mutta ylioppilasjuhlia vietettiin jo kahden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen.
- Viihdyin TYKissä niin hyvin, että toisaalta olisi ollut kiva jäädä lukioon vielä hetkeksi, Pyry kertoo.

Aikaa ilmaisutaidolle ei jäänyt kuin kahden elokuvatyökurssin verran. Opiskelutahti oli kova, ja lukujärjestykset usein täynnä. Pyry ei kuitenkaan kokenut lukiota rankaksi.
- Monissa aineissa riitti, kun opetteli asiat tunneilla kunnolla. Siitä oli apua myös ylioppilaskirjoituksissa, hän sanoo.


Kertauksen voimalla

Kirjoituksiin Pyry alkoi lukea vasta kuukautta ennen, ja lukeminen oli nopeatempoista. Englantia hän opiskeli eniten hankalien epäsäännöllisten verbien ja prepositioiden takia. Pyry kirjoitti monta matemaattista ainetta, joten perinteistä pänttäystä ei tullut kuitenkaan harjoitettua paljon. Kaikkia kurssikirjoja hän ei edes lukenut.
- Kun opin jonkin asian, en unohda sitä helposti. Etenkin matematiikan ja fysiikan kokeisiin valmistautuminen oli pääasiassa kertausta, hän kertoo.

Pyry ei käyttänyt mitään mullistavia opiskelutekniikoita lukiessaan kirjoituksiin. Esimerkiksi englannin loppukokeeseen valmistautumisessa auttoi englanninkielisten kirjojen lukeminen. Yhden opiskeluvinkin Pyry haluaa kuitenkin antaa tulevaisuuden abiturienteille.
- Lukiossa voi opiskella asioita pinnallisesti kokeita varten. Kirjoituksiin lukemisessa kuitenkin helpottaa, kun opettelee asiat hyvin jo kurssien aikana, Pyry neuvoo.


Ylioppilaskirjoituksissa löytyy parannettavaa

- Ylioppilaskirjoituksista löytyy sekä hyviä että huonoja puolia, Pyry sanoo.
Kaikki oppilaat tekevät saman kokeen valtakunnallisella tasolla, joten eroja ei pääse syntymään koulujen väleille. Kokeet ovat tasa-arvoisia myös yksittäisten opiskelijoiden tuloksia vertailtaessa. Toisaalta ylioppilaskoe voi olla sattumankauppaa, jos kokelaalla on koepäivänä kuumetta, tai jos ajatus ei luista muuten.
- Esimerkiksi pitkää matematiikkaa voi käydä lukiosta riippuen melkein kaksikymmentä kurssia. Silti kurssiarvosanoilla ei ole juurikaan merkitystä ylioppilaskokeen rinnalla, hän miettii.


Kirjoitusten poistaminen kokonaan ei olisi Pyryn mielestä ratkaisu ongelmiin. Hän pohtii, että jos kokeet poistettaisiin, yliopistojen pääsykokeiden merkitys kasvaisi entisestään. Tätä hän ei pidä hyvänä ideana. Kokeiden muotoa voisi kuitenkin muuttaa. Pyry on sitä mieltä, että kokeet ovat vanhanaikaisia ja jäykkiä.
- Esimerkiksi englannin kuullun ymmärtämisen monivalintakysymykset eivät mittaa tietämystä parhaalla mahdollisella tavalla, Pyry sanoo.


Kirjoituksista apua jatko-opintoihin haettaessa

- Tällä hetkellä opiskelen fysiikkaa Helsingin yliopistossa, Pyry kertoo.
Erinomaisista arvosanoista oli hyötyä opintopolulla. Fysiikkaa pääsee nimittäin opiskelemaan Helsinkiin pelkästään hyvän ylioppilastodistuksen perusteella. Pääsykokeita ei ole.

Tällä hetkellä Pyry opiskelee alaa, joka on tuntunut hänelle omalta jo lukiosta saakka.
Kiitos siitä kuuluu hänelle itselleen. Pyry teki töitä ahkerasti koko lukion ajan. Työnteko näkyi ylioppilaskirjoitusten tuloksissa, ja hänet palkittiin unelmien jatko-opintopaikalla.


Testaa oletko yhtä fiksu kuin Pyry
1. Mitä sana cumbersome tarkoittaa suomeksi?
2. Millä aikakaudella Francois Villon vaikutti kirjallisuuden parissa?
3. Luettele luonnon neljä perusvuorovaikutusta
4. Mikä on karbonaatin kemiallinen kaava?
5. Taivuta verbi halkoa ruotsiksi
6. Laske mahdollisimman nopeasti päässä: 3 x 8 + 14 – 64 / 8 x 0.5
7. Mikä on 1. tyypin - ja 2. tyypin diabeteksen ero?
8. Mikä on biodiversiteetti?
9. Mikä sana tarkoittaa ihmisten välistä kanssakäymistä ja instituutioita, jotka liittyvät hyödykkeiden tuotantoon, jakeluun, vaihtoon tai kulutukseen?
10. Missä sana retoriikka kehitettiin?
11. Miten ja millaisissa tilanteissa defenssi auttaa ihmistä?
12. Mihin saariryhmään kuuluu Pienet Antillit?

Pyryn tulokset: 1. Oikein 2. Väärin 3. Oikein 4. Oikein (=lukee MAOL-taulukossa) 5. Väärin 6. Puoliksi oikein (palautettuaan laskujärjestyksen mieleensä, Pyry suoriutui laskusta alle 10 sekunnissa) 7. Oikein 8. Oikein 9. Oikein 10. Väärin 11. Oikein 12. Väärin




Oikeat vastaukset: 1. Vaivalloinen, rasittava 2. Renesanssi 3. Gravitaatio-, sähkömagneettinen-, vahva- ja heikko vuorovaikutus 4. CO32- 5. Klyva, klyver, klöv, kluvit 6. 34 7. Ykköstyypin diabetes on nuoruustyypin diabetes, jolloin insuliinia ei erity ollenkaan, 2. tyypin diabetes puhkeaa yleensä aikuisena. Haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. 8. Eliökunnan monipuolisuus 9. Talous 10. Antiikin kreikassa 11. Vaikeissa tilanteissa defenssit auttavat tiedostamattomasti vääristämään tietoisuuden sisältöä samalla, kun ne vähentävät ahdistusta 12. Länsi-Intian saaristoon
Lähteet: Wikipedia, Ylen abitreenit, diabetes.fi, tiedotamaton.net/defenssit

Teksti: Nea Irri ja Jasmine Palomäki
Kuva: Pyry Kuuselan albumi