Turvapaikanhakijoiden niin sanottu pakkopalautusprosessi voidaan keskeyttää vaikka vielä siinä vaiheessa, kun palautettavat henkilöt ovat nousseet lentokoneeseen, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo.

– Vielä kalkkiviivoilla voi tulla jotain uutta, joka muuttaa tilanteen täysin. En aivan ymmärrä, mitä Nerg tarkoittaa sillä, ettei palautuksia voi keskeyttää, hän sanoo.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg totesi STT:n haastattelussa, että turvapaikanhakijoiden pakkopalautusprosessin keskeyttäminen olisi hankalaa.

Nergin mukaan on vaikea nähdä, mikä olisi palauttamisen perumisen peruste, kun konfliktialueiden tilanteita on koko ajan arvioitu ja korkein hallinto-oikeus on viimeisimpänä antanut päätöksensä.

Ojasen mukaan uutta tietoa kohdemaan tilanteesta voi tulla vielä sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen turvapaikanhakijan palauttamisesta takaisin kotimaahansa.

– Kun korkein hallinto-oikeus on tehnyt lainvoimaisen ratkaisunsa, voi kulua vielä kuukausia ennen kuin ihmisiä aletaan palauttaa. Tässä välissä kohdemaan tilanteet voivat muuttua. Palautuksen peruuttamiseksi riittää pelkkä epäily siitä, että ihminen voi joutua esimerkiksi kidutettavaksi kohdemaassa, hän sanoo.

Presidentti Tarja Halonen esitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla, että turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset konfliktimaihin tulisi keskeyttää.

Halosen mukaan viranomaisten pitäisi päivittää omat tietonsa myös vierailemalla paikan päällä.

Halonen kirjoitti myös, että kristinuskokoon kääntyneitä turvapaikanhakijoita ei pitäisi palauttaa lainkaan, koska islamista luopuminen voi vaarantaa heidän asemansa vanhassa kotimaassaan.

Ojasen mukaan kristinuskoon kääntyminen sinällään ei voi olla peruste etteikö turvapaikanhakijaa voisi palauttaa.

– On selvää, että kääntyminen ei automaattisesti estä palauttamista. Viranomaisten tehtävä on selvittää onko kristityksi kääntyminen aitoa, Ojanen sanoo.

Korkein hallinto-oikeus julkaisi perjantaina päätöksen, jonka mukaan kääntyminen pitää tutkia huolellisesti, eikä kastetodistus tai seurakunnan johtajan lausunto ole riittävä todiste.

Ojanen uskoo, että Suomesta pakkopalautettujen ihmisten tapauksia käsitellään tulevaisuudessa vielä Euroopan ihmisoikeusistuinta myöten, koska Suomi on hänen mukaansa vetänyt turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyvät asiat minimitasolle.

– Pidän selvänä, että yksittäisten ihmisten kohdalla on sattunut virheitä ja jopa laittomuuksia. Näistä yksittäistapauksista saadaan vielä jälkikäteen ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita tai muiden ihmisoikeuselinten kriittisiä kertomuksia. Eihän se enää näitä ihmisiä auta, hän sanoo.