3. Kohtaaminen ja vuorovaikutus vertaistukijana

koulutuksen rakenne mod3

Moduuli 3: Vuorovaikutus ja kohtaaminen vertaistukijana

Tässä moduulissa siirryt omasta itsestäsi ja omasta tai läheisesi sairausprosessista vertaistukijan rooliin.

Tavoitteet moduuli 3

  1. Siirryt omasta itsestä ja omasta tai läheisen sairausprosessista toisen tukemiseen ja kohtaamiseen.
  2. Tunnistat roolisi ja tehtäväsi vertaistukijana.

3.1 Vuorovaikutus ja kohtaaminen

Kohtaamisen hyödyt

  • Kuulluksi tuleminen vahvistaa mielenterveyttämme ja hyvinvointiamme. Kun tulemme kuulluksi, koemme olevamme tärkeitä ja hyväksyttyjä.
  • Kuunteleminen syventää ihmissuhteitamme. Kokemusten jakaminen ja asioiden pohtiminen yhdessä lisäävät keskinäistä luottamusta.
  • Kuulluksi tuleminen lisää itsemyötätuntoa. Suhtaudumme usein itseemme turhan ankarasti. Se, että joku toinen suhtautuu meihin lempeästi, auttaa suhtautumaan itseemme armollisemmin.
  • Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen parantavat fyysistä terveyttämme. Lämmin, aito vuorovaikutus rentouttaa. Se laskee sydämen sykettä ja verenpainetta ja lisää mielihyvähormonien eritystä kehossamme.
  • Kuunteleminen lisää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Aito kiinnostus toista kohtaan tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta.
Lähde ja lisätietoa aiheesta MIELI ry:n sivuilta






Vuorovaikutus on aina molemminpuolista. Me pystymme tunnistamaan tilanteita, joissa olemme aidosti kohdanneet jonkun toisen.

Hyvän kohtaamisen jälkeen jää innostunut olo. Inhimillinen kohtaaminen tapahtuu tunnetason jakamisella. Kohtaamista tukevat rauhallinen ympäristö, yhteinen kieli, keskinäinen kunnioitus, luottamus ja avoimuus.







Katso video "Kuinka autat surevaa" (4 min). Pohdi videon kautta kohtaamisen teemaa. 
Video on englanninkielinen, mutta videon kuvitus kertoo paljon vaikka et ymmärtäisikään kaikkea puhuttua.

3.2 Kohtaaminen kriisin eri vaiheissa

Dialogitimantissa on kiteytetty dialogisen vuorovaikutuksen keskeiset elementit. 

  • KUUNTELEMALLA oppii uusia asioita ja saa uusia näkökulmia ja vahvistusta omalle ajattelulle. Sanonta ”meillä on kaksi korvaa ja yksi suu” avaa myös kuuntelun tärkeyttä. Usein kuuntelemista hankaloittaa omien kokemuksien puskeminen ajatteluun, omat ennakkoluulot, mielipiteet tai liialliset tulkinnat. Nämä olisi osattava neutralisoida kuuntelun ajaksi ja antaa mahdollisuus oppia tuntemaan toista. 
  • KUNNIOITA on usealle astetta vaikeampia juttu. Vaikka olisit oppinut ensimmäisen säännön kuuntelusta, on hyvä pohtia ”kuuntelenko vastatakseni vai kuuntelenko ymmärtääkseni?” Usein sorrumme siihen, että kuuntelemme kyllä mitä toisella on kerrottavanaan, vain jotta voimme joko vasta-argumentoida tai vahvistaa omaa samankaltaista kokemuksia ja ajatuksia – toki niillä on paikkansa vuorovaikutuksessa. Kunnioituksella annetaan arvoa toisen ajatuksille ja läsnäololle.
  • ODOTA VUOROASI on hyvä kärsivällisyysharjoite. Vaikka joskus tekisi mieli puhua samantein kun saa mahdollisuuden, on hyvä mukautua tuettavan vauhtiin, antamalla tilaa hänen jatkaa tarinaa.
  • PUHU SYDÄMESTÄ: Kun olet keskittynyt aiempiin kultaisiin sääntöihin, ulosantisi on todennäköisesti myötätuntoista, ymmärtävää ja asioita eteenpäin vievää. Sydämestä puhuminen tarkoittaa, että on tärkeää olla oma aito itsensä.

Lähde: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito, William Isaacs (2001) 



Kuuntelu näkyy ja tuntuu, kun keskitymme siihen mitä toinen juuri kertoo. Kun kysyt lisäkysymyksen tai tarkennat asiaa, tämä kertoo, että olet kuullut toista. Kysymysten kautta asiat avautuvat paremmin. Vaikka vastausta ei heti löytyisikään, kysymys jää mieleen ja vastaus voi löytyä myöhemmin. Vuorovaikutus ei tapahdu pelkästään sanojen välityksellä vaan luemme toistemme kehollisia viestejä. Yhdessä voi olla myös hiljaa, tilaa ei tarvitse täyttää puheella.

Kannustaminen on uskon ja toivon herättämistä arjen keskellä. Rakentavassa vuorovaikutuksessa ei välttämättä tarvita suuria tekoja. Kannustaminen ei tarkoita sitä, että sivuutamme vaikeat asiat, vaan että tuomme keskusteluun niiden rinnalle myös hyviä ja toivoa tuovia asioita. Etsimme yhdessä sitä, mikä tässä tilanteessa on hyvin. Tuomme tunteen, että asiat voivat kääntyä paremmiksi ja että tilanteelle voi tehdä jotakin. Jotain vaikka pientä ja merkityksellistä.

3.3 Vertaistukijan rooli

Huomaammeko kaikkia viestejä? 

Meillä kaikilla on joskus hetkiä, jolloin emme jaksa kuunnella ja keskittyä toisen asioihin. Silloin voi vaikka sopia, että palataan asiaan myöhemmin. Mielemme laukkaa välillä niin menneessä kuin tulevassa. Välillä taas muiden seurassa tulee vajonneeksi omiin ajatuksiin ja huoliin tai sitten miettii mitä sanoisi seuraavaksi. Sanattoman ja sanallisen viestinnän ristiriitaisuus voi hämmentää – edesauttaa vääriä tulkintoja. Tässä ja nyt olemista auttaa tietoinen keskittyminen ja tarkkaavaisuuden lisääminen juuri tähän hetkeen ja siihen, mitä siinä tapahtuu.

Saamme olla eri mieltä asioista ja silti voimme kohdata toisen. Olemme myös valmiita oppimaan ja joskus muuttamaan omia käsityksiämme. Arvostusta on myös se, että emme yritä tietää toisen puolesta. Kunnioituksen saamisen keino on kunnioittaa itse muita.

On myös hyvä muistaa, että välillä asioita vain menee ohi. Ihmismieli on vilkas ja prosessoi usein montaa päällekkäistä asiaa – kannattaa muistaa itsemyötätunto ja armelias asenne itseään kohtaan myös vertaistukijana.

Harjoitus: Oman tunnetilan tarkastelu

Hengitä syvään. Tunnustele miltä sinusta tuntuu juuri tällä hetkellä. Tunnetilaasi voi vaikuttaa esimerkiksi se, mistä tilanteesta olet tullut (työpaikalta, vapaalta tms.), oletko levännyt hyvin, painaako jokin oma asia mieltäsi jne. Voit sulkea silmät ja hetken tunnustella rauhassa omaa oloa. Tällä tavoin voit opetella virittäytymään myös alkavaan vertaiskohtaamiseen. Voit tarkastella omaa tunnetta aina ennen vertaiskohtaamista ja samalla virittyä tulevaan vertaistukijan tehtävään ja rooliin.

Pohdi ja kirjoita keskustelualueella, millä tavoin voit hyödyntää tätä harjoitusta toimiessasi vertaistukijana. Miten valmistaudut vertaistapaamiseen? Miten toimit sen jälkeen? Voit luoda uuden keskusteluavauksen tai kommentoida/ peukuttaa toisen jo aloittamaa keskustelua.

Harjoitus: Kohtaamisen havainnointi - Hymy

Kokeile, miten voit vaikuttaa vuorovaikutukseen sanattomasti. Miten sinun käytöksesi heijastuu toiseen? Hymyile kadulla vastaantulijalle, kaupan kassalle tai perheenjäsenelle.

  • Mitä huomasit tilanteessa?
  • Miltä itsestä tuntui?
  • Mitä muita havaintoja teit itsestä tai muista?

Voit kirjata havaintojasi ylös itsellesi kohtaamiseen liittyen.

Tiivistetysti

  • Ihmisen tuen tarve on yksilöllinen ja muuttuu sairauden eri vaiheissa.
  • Valmistaudu kohtaamiseen huolella. Varaa aikaa, rauhallinen tila ja valmistaudu olemaan läsnä.
  • Keskustelu etenee ja toteutuu AINA tuettavan ehdoilla!
  • Kohtaamiset herättävät monenlaisia tunteita. Jos tuettavan asiat jäävät mieleesi, on hyvä kertoa kokemuksesta viipymättä oman syöpäyhdistyksen vapaaehtoistoimintaa ohjaavalle henkilölle tai ottaa asia puheeksi toiminnanohjauksissa.
  • Vertaistukijan parhaat työkalut ovat "pieni suu, suuret korvat, tuntosarvet ja sydän".